Ilmastoherätys! Ilmasto lämpenee

IlmastoherätysHallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee huomenna perjantaina (27.9.) viidennen ja uusimman ilmastonmuutosraporttinsa ensimmäisen osaraportin, joka keskittyy ilmastonmuutoksen tieteelliseen taustaan.

Kävimme tänään (26.9.) Rautatientorilla herätyskelloilla herättelemässä ihmisiä vaatimaan päättäjiltä tehokkaampia toimia ilmastokriisin torjumiseksi.

Perjantaina 26.9. käynnistyy myös Luonto-Liiton Ilmastolupaus-kampanja. Kampanjan avaa presidentti Tarja Halonen. Homma sai lentävän lähdön, kun haastoin osana kampanjaa viime viikolla suorassa radiolähetyksessä Tunna Milonoffin autottomaan kuukauteen ja Riku Rantalan kuukauden kasvisruokavalioon. Ilahduttavasti kaverit ottivat haasteen vastaan!

Docventures Lihaton lokakuu Ylipäällikön päiväkäskyTästä syntyi Docventuresin Lihaton lokakuu. Tätä kirjoittaessa haasteen on Riku Rantalan lisäksi ottanut vastaan jo yli 15 000 ihmistä.

Luonto-Liiton kampanjassa on tilaisuus näyttää, että olemme valmiita paitsi vähentämään omia päästöjämme myös vaatimaan selkeitä päästövähennyksiä päättäjiltä.

Tavoitteena on painottaa sellaisia valintoja, joilla on myös laajempaa merkitystä: Esimerkiksi sähkösopimuksen vaihto EKOenergiaan pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Samalla se on myös tärkeä viesti energiayhtiöiden suuntaan.

Kampanjan verkkosivujen kautta voi myös tehdä kuntalaisaloitteen päästövähennystavoitteesta ja samalla edistää keskustelua kunnan ilmastotyön tärkeydestä.

Kuntalaisaloitteet on tärkeä vaikuttamisen kanava, koska:
– Kunnissa tehdään merkittävimmät päätökset esimerkiksi energiantuotannon, maankäytön ja liikenteen suhteen.
– Vain harva suomalainen kunta on asettanut riittävän kunnianhimoisen ilmasto- tai päästövähennystavoitteen.
– Kansalaisten ja nuortenkin vaikuttamismahdollisuudet ainakin periaatteessa paremmat kuntatasolla (nuoretkin voivat tehdä kuntalaisaloitteita).
– Vaikutusmahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä lähempänä omaa arkea toimitaan.

Aloitteen päästövähennyksen tiukentamiseksi Helsingissä voi käydä allekirjoittamassa täällä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ilmastoherätys! Ilmasto lämpenee”

  1. Täytyy toivoa, että poliitikot ymmärtävät IPCC:n YK:n puljuksi, joka tarkoittaa, että myös suurimpien fossiilituottajien ääni kuuluu raportissa. Ei ne sodatkaan oikein lopu YK:n keinoin, kun osapuolet ovat itse päättämässä.

    Nyt muuten taas HE:n ekosähköpatoon kopsahtelee taimenten nousuparvia Vanhassakaupungissa. Komeaa, mutta äärimmäisen ikävää katsottavaa. Ilahduttavasti Pääkkönen päässyt VL:ssa ääneen, joten ehkä tulee sekin päivä, kun HeVi huomaa mikä riipaiseva vääryys ja sadistinen näytelmä käydään joka syksy sen omalla etupihalla, jos vihreiden kannatusta katsotaan. Ei sitä varmaan kannata lähteä globaaleja öljy-yhtiöitä haastamaan, jos oman kylän museoväki on jo liikaa.

    Helsyllä ja kai muillakin tahoilla omat ideat veden ohjailusta uusilla padoilla ja kalaportaasta, mutta mokoman padon purkaminen ja kosken vapauttaminen Pääkkösen tyyliin ainoa vihreä vaihtoehto, kun mitään järkevää funktiota padolla ei enää ole, tuottaa vain tulvia jatkossa lisää. Näyttää vahvasti siltä, että Helsingin vapaita metsiä ollaan rakentamassa, joten olisi toivottavaa, että edes jokea vapautettaisiin, kun muuten luontoa ollaan vain valjastamassa lisää.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.