IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Laskiaistiistai: Viisi vaihtoehtoa pulkkamäelle

Tänä vuonna Etelä-Suomessa ei laskiaisena lasketa juurikaan pulkkamäkeä. Mitä muuta voisi tehdä? Ohessa on viisi vaihtoehtoa laskiaistiistain viettoon: 1. Laske mäkeä pyörällä. Mäkeä voi pulkan tai liukurin lisäksi laskea hyvin myös polkupyörällä. 2. Tee ilmastolupaus osoitteessa: www.ilmastoasenne.fi. Vähälumiset talvet ovat ilmaston lämpenemisen myötä tulevina vuosikymmeninä enemmän sääntö kuin poikkeus. Laskiaisena on hyvä hetki toimia ilmastokysymyksen suhteen. Tee henkilökohtainen lupaus, kuntalaisaloite tai vaikka kirjoita lausunto hallituksen ilmastolakiluonnoksesta. 3. Havainnoi kevään etenemistä. … Lue lisää

Oras Tynkkynen: Ilmastovaalit

OrasTynkkynen006Vieraskynäblogissa kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Oras Tynkkynen

Ilmastovaalit

Kevään eurovaalit ovat ilmastovaalit. Tähän on monta syytä.

Eurooppa on päättämässä vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista.

Pian siis lyödään lukkoon, kuinka paljon ja miten torjumme ilmastokriisiä seuraavat puolitoista vuosikymmentä eteenpäin.

Vähennetäänkö päästöjä kunnianhimoisesti vai ponnettomasti? Edistetäänkö uusiutuvaa energiaa vai luotetaanko liuskekaasuun ja ydinvoimaan?

Ensi vuonna on tarkoitus päättää uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Euroopalla on neuvotteluissa ratkaiseva rooli.

Lue lisää

Helsingin Energia: Tuloutus kaupungille

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta tänään tiistaina 25.2. klo 16.30 alkaen. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf)

Tärkeimpänä asiana esityslistalla on Helsingin Energian tuloutusesitys kaupungille. Pohjaesitys on nyt 150 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tarkoitus korjata Vuosaari B-voimalaitoksen savukaasukanavia noin 600 000 eurolla sekä sopia ylimääräisestä kokouksesta koskien Helsingin Energian yhtiöittämistä.

Alla asiat hiukan tarkemmin avattuna.

Lue lisää

Arvio hallituksen ilmastolakiluonnoksesta

Polttava KysymysHallituksen ilmastolakiluonnos julkistettiin 11.2.2014.

Yleisesti ottaen kyse on merkittävästä parannuksesta suomalaisessa ilmastopolitiikassa, joka ei ole aiemmin ottanut ilmastotiedettä riittävällä tavalla huomioon (esim. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2011).

Toisaalta kunnianhimon taso on heikko, päästökauppa on osin ulkopuolella ja sanktiot puuttuvat.

.

Ohessa on arvio siitä, mitä hallituksen esityksessä on hyvää ja mitä huonoa.

Ilmastolakiesityksessä hyvää:

Lue lisää

Kirkko & kaupunki: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.

Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.

Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.

Lue lisää

Arvosana Suomen energiapolitiikasta 2000-luvulla: 6 +

Helsingin Energia HanasaariOlin perjantaina 31.1.2014 aamupäivällä YLE Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.

Toimittaja Juho-Pekka Rantalan aiheena oli Rakas kallis energia.

Mukana keskustelemassa Suomen energiapolitiikasta oli Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.

Kuinka kestävää on suomalainen energiapolitiikka? Pyrimmekö energiaparatiisiksi vai uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijäksi?

Keskustelun lomassa saimme antaa arvosanan Suomen 2000-luvulla harjoittamalle energiapolitiikalle.

Itse annoin Suomen energiapolitiikan arvosanaksi 6+. Ohessa on lyhyesti muutama peruste näkemykselleni.

Lue lisää

HSY ilmastoseminaari: Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?

Pekkarisen sormiharjoitelmaOsallistuin torstaina 30.1.2014 iltapäivällä HSY:n järjestämään Helsingin seudun ilmastoseminaariin. Aiheena oli Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?

Tilaisuuden aluksi Ilmatieteen laitoksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari Laaksonen kävi läpi Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidettä arviointiraporttia.

Laaksosen mukaan ilmastojärjestelmän lämpeneminen on yksiselitteistä. Kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet paitsi toinen toistaan lämpimiä, myös lämpimämpiä kuin yksikään toinen vuosikymmen mittaushistoriassa. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonmuutokseen on selkeä.

Lämpeneminen Suomessa on ollut yli kaksinkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna.  Pahimmillaan merenpinta voi esimerkiksi Helsingissä nousta metrin vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisesti merenpinnan nousu tulee olemaan jossain 60-80 sentin tuntumassa.

Kiinnostavimman puheenvuoron piti kansanedustaja ja parlamentaarisen valmistelukomitean jäsen Mauri Pekkarinen. Hän esitti sormiharjoitelman energia- ja ilmastoteeseiksi koskien vuoden 2030 tavoitteita (ks. oheinen kuva).

Lue lisää

Viikko valokuvina: Suomenlahti-vuosi, NextStep, Tyrsky ja Educa

Suomenlahti-vuoden avajaisetTiistaina 21.1.2014 olin mukana Helsingin kaupungintalolla Suomenlahti-vuoden 2014 avajaistilaisuudessa. Presidentti Sauli Niinistö totesi tilaisuudessa osuvasti: ”We are here to express our commitment to save our common sea, our own “mare nostrum”. It is our duty.”

Lue lisää

Helsingin Sanomat mielipide: Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Leo-Stranius-kasvokuvaJatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.

Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).

Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!

Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!

Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa