Järjestöjen ilmastojulistus: Väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi

Leo Stranius ja Kimmo Tiilikainen Ilmastojulistus ympäristöministeriöPoikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville

Lue lisää

Arvio pääministeri Sipilän puheesta: Todellinen kestävyysvaje unohtui

Leo Stranius ja Juha Sipilä SmolnaHarvoin sitä kokoontuu enää television lähetyksen ääreen tiettynä kellon aikana. Tänään 16.9.2015 oli kuitenkin sellainen ilta kun kuuntelin pääministeri Juha Sipilän nauhoitetun puheen Yle Areenasta.

Ilahduttavaa, että Sipilä puhui kauniisti käsillä olevasta pakolaiskriisistä vaikka hallitus leikkaakin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä.

Toisaalta harmillista, että todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus loisti puheesta poissaololla. Talouskasvua ja kilpailukykyä kun ei todellakaan kannata hankkia hinnalla millä hyvänsä.

Rahaa ei voi hengittää eikä kuolleella planeetalla ole yhtään työpaikkaa.

Ohessa on kolme ajatusta Juha Sipilän puheesta.

Lue lisää

Me välitämme: Mitä ministeri Lenita Toivakka pelkää?

Me välitämme Leo StraniusSuomen hallitus aikoo leikata puolet kehitysyhteistyövaroista vuoden 2016 alusta lähtien.

Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen on erityisen surullista nykyisen pakolaiskriisin keskellä.

Yli tuhat ihmistä kokoontui 8.9.2015 osoittamaan mieltä kehitysyhteistyövarojen puolesta Kepan järjestämään mielenilmaukseen ulkoministeriön eteen Katajanokalle.

Mielenilmauksen yhteydessä kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyövarojen puolesta.

Lue lisää

NYT: Pelastetaan kehitysyhteistyö

Suomen istuva hallitus esittää 300 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. On väärin jättää auttamatta maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus. Hädässä olevaa ei tule jättää pulaan. Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. #eiköyhimmiltä Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työ pelastaa ihmisiä hukkumasta Välimereen, auttaa luonnonkatastrofien keskellä ja parantaa yhteiskuntien elinolosuhteita, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotimaastaan. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus: yli 80 prosenttia suomalaisista … Lue lisää

Kehitysyhteistyörahat tulee nostaa 0,7 %:n tasolle

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä 12.2.2015 osoitetaan 15 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyömäärärahoihin. Vaikka kehitysyhteistyö ei ole ongelmatonta, ei määrärahojen leikkauskaan ole ratkaisu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa voimme kehitysyhteistyön avulla ottaa suuria edistysaskeleita kasvattaen samalla hyvinvointia siellä missä sitä tarvitaan kaikkein eniten. Hyvä hallitus, kehitysyhteistyövarat tulee leikkaamisen sijaan nostaa sovitusti vähintään 0,7 %:n tasolle! Rahat tähän voidaan ottaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia tai esimerkiksi puolustusvoimien määrärahoja. Lisää poliittisia näkemyksiäni täällä: Politiikka ABC-Ö

Videoselfie #kukapäättää: Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi

201209-tieto-shutterstock1197072Kirjoitin kuluneella viikolla Maailmantalouden tekijöiden blogiin neljä ehdotusta siitä, miten Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi.

Ohessa vielä videoselfien muodossa eduskuntavaalikampanjalupaukseni #kukapäättää -kampanjassa ja samalla haaste kaikille eduskuntavaaliehdokkaille tehdä omat lupauksensa paremman maailman puolesta.

Lupaan siis toimia sen puolesta, että (1) Suomi ajaa globaalia ja kunnianhimoista, luonnontieteeseen perustuvaa ilmastosopimusta ja varmistaa, että ilmastorahoitus on lisäistä suhteessa kehitysapuun sekä (2) lupaan toimia sen puolesta, että kehitysapu nostetaan 0,7 prosentin tasolle ja (3) Suomi ottaa käyttään rahoitusmarkkinaveron.

Lue lisää

IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin

Varsovan ulosmarssiVarsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin.

Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta.

Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin ensimmäisen osan yhteenvedon julkistamisen jälkeen askelmerkkien piti olla kävelemistä vaille valmiit.

Myös juuri kokouksen alla riehuneen Filippiinien hirmumyrskyn olisi voinut kuvitella vauhdittavan neuvotteluita.

Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten.

Paikoin vaikutti siltä, että neuvotteluita kelataan taaksepäin.

Lue lisää

Seminaarimuistiinpanot: Rio+20 ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma

Viikon alkajaisiksi (ma 19.3.) kävin parissa seminaarissa.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän Rio+20 -seminaarin aiheena oli Minna Canthin päivän hengessä ”Naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkitys planeettamme tulevaisuudelle.”

Pentti Tiusasen vetämässä seminaarissa presidentti Tarja Halonen puhui uusien BKT:lle vaihtoehtoisten mittareiden sekä naisten aseman globaalin parantamisen puolesta. Halonen totesi osuvasti: Sukupuolta ei voi valita, mutta tasa-arvoajattelun voi ja muistutti, että tekemisellä on hintansa, mutta niin on myös tekemättä jättämisellä.

Lue lisää

Kohti Durbania – huonolta näyttää

Osallistuin torstaina 17.11. ympäristöministeriön ”Kohti Durbania” -seminaariin, jossa käytiin läpi tulevan ilmastokokouksen odotuksia ja tärkeimpiä neuvottelukysymyksiä.

Ympäristöjärjestöjen keskeiset tavoitteet löytyvät täältä: Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet.

Seminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö toi esille selvästi, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastokysymyksessä. Niinistön mukaan Suomi on maa, joka ratkaisee ongelmia eikä vain puhu niistä.

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!