Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.
Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville
Harvoin sitä kokoontuu enää television lähetyksen ääreen tiettynä kellon aikana. Tänään 16.9.2015 oli kuitenkin sellainen ilta kun kuuntelin pääministeri Juha Sipilän nauhoitetun puheen Yle Areenasta.
Ilahduttavaa, että Sipilä puhui kauniisti käsillä olevasta pakolaiskriisistä vaikka hallitus leikkaakin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä.
Toisaalta harmillista, että todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus loisti puheesta poissaololla. Talouskasvua ja kilpailukykyä kun ei todellakaan kannata hankkia hinnalla millä hyvänsä.
Rahaa ei voi hengittää eikä kuolleella planeetalla ole yhtään työpaikkaa.
Ohessa on kolme ajatusta Juha Sipilän puheesta.
Suomen hallitus aikoo leikata puolet kehitysyhteistyövaroista vuoden 2016 alusta lähtien.
Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen on erityisen surullista nykyisen pakolaiskriisin keskellä.
Yli tuhat ihmistä kokoontui 8.9.2015 osoittamaan mieltä kehitysyhteistyövarojen puolesta Kepan järjestämään mielenilmaukseen ulkoministeriön eteen Katajanokalle.
Mielenilmauksen yhteydessä kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyövarojen puolesta.
Suomen istuva hallitus esittää 300 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. On väärin jättää auttamatta maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus. Hädässä olevaa ei tule jättää pulaan. Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. #eiköyhimmiltä Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työ pelastaa ihmisiä hukkumasta Välimereen, auttaa luonnonkatastrofien keskellä ja parantaa yhteiskuntien elinolosuhteita, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotimaastaan. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus: yli 80 prosenttia suomalaisista … Lue lisää
Hallituksen lisätalousarvioesityksessä 12.2.2015 osoitetaan 15 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyömäärärahoihin. Vaikka kehitysyhteistyö ei ole ongelmatonta, ei määrärahojen leikkauskaan ole ratkaisu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa voimme kehitysyhteistyön avulla ottaa suuria edistysaskeleita kasvattaen samalla hyvinvointia siellä missä sitä tarvitaan kaikkein eniten. Hyvä hallitus, kehitysyhteistyövarat tulee leikkaamisen sijaan nostaa sovitusti vähintään 0,7 %:n tasolle! Rahat tähän voidaan ottaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia tai esimerkiksi puolustusvoimien määrärahoja. Lisää poliittisia näkemyksiäni täällä: Politiikka ABC-Ö
Kirjoitin kuluneella viikolla Maailmantalouden tekijöiden blogiin neljä ehdotusta siitä, miten Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi.
Ohessa vielä videoselfien muodossa eduskuntavaalikampanjalupaukseni #kukapäättää -kampanjassa ja samalla haaste kaikille eduskuntavaaliehdokkaille tehdä omat lupauksensa paremman maailman puolesta.
Lupaan siis toimia sen puolesta, että (1) Suomi ajaa globaalia ja kunnianhimoista, luonnontieteeseen perustuvaa ilmastosopimusta ja varmistaa, että ilmastorahoitus on lisäistä suhteessa kehitysapuun sekä (2) lupaan toimia sen puolesta, että kehitysapu nostetaan 0,7 prosentin tasolle ja (3) Suomi ottaa käyttään rahoitusmarkkinaveron.
Maanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.
Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.
Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.
Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.
Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?
Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:
Varsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin.
Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta.
Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin ensimmäisen osan yhteenvedon julkistamisen jälkeen askelmerkkien piti olla kävelemistä vaille valmiit.
Myös juuri kokouksen alla riehuneen Filippiinien hirmumyrskyn olisi voinut kuvitella vauhdittavan neuvotteluita.
Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten.
Paikoin vaikutti siltä, että neuvotteluita kelataan taaksepäin.
Viikon alkajaisiksi (ma 19.3.) kävin parissa seminaarissa.
Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän Rio+20 -seminaarin aiheena oli Minna Canthin päivän hengessä ”Naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkitys planeettamme tulevaisuudelle.”
Pentti Tiusasen vetämässä seminaarissa presidentti Tarja Halonen puhui uusien BKT:lle vaihtoehtoisten mittareiden sekä naisten aseman globaalin parantamisen puolesta. Halonen totesi osuvasti: Sukupuolta ei voi valita, mutta tasa-arvoajattelun voi ja muistutti, että tekemisellä on hintansa, mutta niin on myös tekemättä jättämisellä.
Osallistuin torstaina 17.11. ympäristöministeriön ”Kohti Durbania” -seminaariin, jossa käytiin läpi tulevan ilmastokokouksen odotuksia ja tärkeimpiä neuvottelukysymyksiä.
Ympäristöjärjestöjen keskeiset tavoitteet löytyvät täältä: Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet.
Seminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö toi esille selvästi, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastokysymyksessä. Niinistön mukaan Suomi on maa, joka ratkaisee ongelmia eikä vain puhu niistä.
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit?
Todella hienoa materiaalia siitä miten voimme keventää kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Neljänä vedenaikana.
Hyvää työtä #kevennäkuormaa @suomen_vesistosaatio @minunmereni ja kaikki muut!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.
Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.
Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.
@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
Todella tärkeä ja ajassa kiinni oleva kirjoitus Risto Sulkavalla Suomen Kuvalehdessä!
Esimerkiksi soiden ennallistaminen olisi parasta mahdollista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Märät ja vaikeakulkuiset suot kun hidastaisivat mahdollisen hyökkääjän etenemistä samalla kun ilmasto ja vesistöt hyötyvät. Lisäksi purkamalla rajan pinnassa olevat metsäautotiet, voitaisiin vaikeuttaa lisää mahdollisen hyökkääjän liikkumista.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen on siis edullinen ja monivaikutteinen tapa vahvistaa kansallista turvallisuutta.
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/soiden-ennallistaminen-parantaisi-maanpuolustusta-kirjoittaa-risto-sulkava/
Kiitos @ristosulkava3
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni
Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
12 vuotta kuntapolitiikassa!
Minut valittiin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012. Ensimmäinen valtuuston kokous kaupunginvaltuutettuna oli 16.1.2013. Tuossa kokouksessa tein valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla.
Yhteensä ehdin olla kaupunginvaltuutettuna tai varavaltuutettuna melkein 12,5 vuotta. Kausi päättyy nyt toukokuun 2025 lopussa.
Näiden vuosien aikana Helsinki on esimerkiksi asettanut hiilineutraaliustavoitteen ja tiukentanut sitä, luopunut kivihiilestä, perustanut ison joukon uusia luonnonsuojelualueita, rakentanut paljon uusia ratikkalinjoja ja pyöräteitä sekä alkanut tarjota vegaaniruokaa päiväkodeissa ja kokeillut osallistavaa budjetointia. Hyvin paljon muutakin on tapahtunut, mutta mikään näistä ei tietenkään ole ollut omaa ansiotani. Olen vain saanut olla osaltani mukana vauhdittamassa vääjäämätöntä muutosta.
Noin 12,5 vuoden aikana olen saanut vaikuttaa kaupungin politiikkaan kaupunginvaltuuston lisäksi mm ympäristölautakunnassa, Helsingin Energian johtokunnassa, HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaostossa, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksessä, HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton hallituksessa.
Paljon on jäänyt myös tekemättä. Helsinki investoi edelleen kohtuuttoman paljon yksityisautoilun edistämiseen, liian vähän pyöräilyyn ja rakentamisellaan nakertaa liian usein arvokkaita lähiluontokohteita. Kasvisruokailun edistäminen, joukkoliikenteen (hinnoittelun) tukeminen sekä suora demokratia ja asukkaiden äänten kuuleminen ovat olleet liian vähissä. Ruuhkamaksut antavat edelleen odottaa itseään ja biomassaa käytetään liikaa energiantuotannossa.
Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Itse siirryn seuraamaan ja kannustamaan kuntapolitiikkaa katsomoon ja jatkan yhteiskunnallista vaikuttamista ja työtä planeetan puolesta välillä muilla areenoilla.
Kiitos kaikille mahtaville valtuusto- ja luottamushenkilökollegoille. Olen oppinut teiltä paljon. Paljon onnea ja tsemppiä tietysti myös uusille luottamushenkilöille!
Ohessa pari vaalikuvaa syksyn 2012 kuntavaaleista.
