Vieraskynäblogissa Riku Särkkä
Elämää metsässä
Keväällä siirsin maallisen omaisuuteni pienvarastoon, irtisanoin ylikalliin vuokrakämpän ja ostin maastonvärisen yhden hengen teltan. Minusta tuli vapaaehtoisesti asunnoton.
Minulle koti merkitsee turvallisen pesän lisäksi paikkaa, jossa voin helposti suorittaa haluamiani toimintoja, kuten ruuanlaitto, harrastukset ja nukkuminen. Koti toimii myös varastona omistamilleni tavaroille.
Tällä viikolla on vietetty epäonnistumisen päivää.
Valtioneuvoston kanslia järjesti aiheesta aamutilaisuuden 13.10.2016. Sessiossa mm. Ainu Kortelainen, Jani Halme, Pauliina Feodoroff ja Riku Rantala jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään epäonnistumisesta.
Omassa arjessa epäonnistumiset ovat läsnä jatkuvasti. Erityisesti pienten lasten kanssa tuntuu usein, että hommat eivät mene ihan suunnitelmien mukaan.
Ehkä kaikkein suurimmat epäonnistumiset viime vuosien aikana olen kuitenkin kokenut esimerkiksi silloin kun en tullut valittua Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan paikalle hoidettuani tehtävää jo sijaisena. Tai kun eduskuntavaaleissa ei tullut odotettua menestystä.
Aina pitää kuitenkin yrittää. Se, joka ei yritä, ei voi koskaan onnistua. Jos taas haluat onnistua, tuplaa se määrä, jonka epäonnistut.
Ohessa muutamia poimintoja aivan erinomaisilta puhujilta.
Kuntoiletko tavoitteellisesti vai pelkästä ilosta?
Oheinen kirjoitus on julkaistu alunperin Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin Kuohu-lehdessä 3/2016 (8.9.2016).
.
Hedonistinen kuntoilija ottaa kohtuudella
Ystäväni harrastaa triatlonia. Hän totesi minulle kerran cooperin testiä juoksemaan lähtiessämme, että ”jos ei harjoituksissa itke, itkee kilpailussa.”
Itse itken harjoituksissa tai kilpailuissa harvemmin. Tai jos itken, itken onnesta. Kuten loppukesällä, kun suoritin elämäni ensimmäisen puolitriatlonin. 1,9 kilometrin uinnin, 90 kilometrin pyöräilyn ja 21 kilometrin juoksun viimeisien kilometrien aikana endorfiinit virtasivat, ihokarvat nousivat pystyyn ja pari kyyneltä valahti silmäkulmasta poskelle hien sekaan.
Osallistuin perjantaina 9.9.2016 Tekesin CoPassion ja Leading Passion –hankkeiden Myötäintoa johtamiseen –tapahtumaan.
Myötäinto on myötätunnon sukulaiskäsite. Kyse on siis siitä, huomaako ja huomioiko toisen innostuksen. Myötäinto on toisen myönteisissä tunteissa mukana elämistä. Innostus on helppo tuhota. Huomattavasti vaikeampaa on rakentaa sitä.
Innostusta lisää palautteen antaminen ja asioiden tekeminen yhdessä. Tätä varten tarvitaan avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa luotetaan siihen, että asiat hoidetaan. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus edetä urallaan ja kehittää omaa työtään. Myös joustavat työajat, joukkuehenki, yhteenkuuluvuuden tunne ja mahdollisuus oppia uutta lisäävät innostusta.
Pienten lasten, vaativan työn ja kunnallispolitiikan yhteyteen on vaikea sovittaa aktiivista kuntoilua. Hyöty- ja työmatkaliikunta on tässä elämäntilanteessa hyvä tapa ylläpitää hyvinvointia.
Viimeiset parikymmentä vuotta olenkin pyöräillyt työmatkani. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että työmatkani Helsingin Käpylästä keskustaan on vain noin 6 kilometriä (ellei pyöräile kiertotietä). Pelkästä työmatkapyöräilystä ei siis paljon kuntoilua vielä kerry.
Tänä syksynä päätin kokeilla työmatkajuoksua. Sitä varten piti hankkia juoksureppu. Pienen nettivertailun perusteella päädyin hankkimaan Salomon 12 Agilen (hinta 110 euroa). Keskeisenä vaatimuksena oli, että saan reppuun mahtumaan kannettavan tietokoneeni (11 tuumainen MacBook Air) ja hiukan vaihtovaatteita.
Kevät on pitkällä. Viimeistään nyt on aika kaivaa pyörät varastosta ja aloittaa pyöräilykausi.
Itselläni uuden pyöräkauden alkua symboloi kaksi asiaa. Toinen on nastarenkaiden vaihtaminen kesärenkaisiin ja toinen, kun Helsingin Polkupyöräilijöiden spinning-tunnit loppuvat ja lenkit siirtyvät maantielle.
Näiden lisäksi kävin myös MTV3:n Huomenta Suomi –ohjelmassa edistämässä pyöräilyä. Pätkä on katsottavissa täällä.
Ohessa on viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää yhteistyössä Marttojen ja Changemaker-verkoston kanssa Ekopaasto-kampanjan.
Tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään (10.2.–27.3.2016) on tavoitteena muuttaa elämään vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi ja päästöjä aiheuttavaksi.
Seitsemän viikon aikana voi tehdä esimerkiksi seitsemän lupausta. Tätä silmälläpitäen Kotimaa24 jututti minua ja pyysi näkemyksiä aiheeseen.
Itselleni näiden paasto- ja päästövähennyslupausten tekeminen alkaa olla haastavaa. Oma hiilijalanjälkeni on noin 3000 kiloa enkä kovin helposti enää keksi keinoja, joilla voisin omaa arkeani ekologisoida. Tästä syystä keskitynkin yleensä lupauksissa siihen, että voisin auttaa muita tekemään niitä tekoja, joita itse olen jo tehnyt.
Oma ekopaastolupaukseni tällä kertaa on, että yritän joka päivä seitsemän viikon ajan kirjoittaa ja kannustaa ekologisempiin valintoihin, jotain sellaista yritystä tai yhteisöä, jonka palveluita olen kuluneen päivän aikana käyttänyt. Yksi esimerkki voi olla, että pyydän näitä tahoja esimerkiksi vaihtamaan EKOsähköön.
Ohessa on seitsemän vinkkiä ekopaastoon kaikille muille.
Tällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.
Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.
Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”
Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.
Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!
Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.
Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.
Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.
Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin.
Sunnuntaina 3.1.2016 kävin tekemässä Ylläksellä yhteensä 21,85 km perinteisen tyylin hiihtolenkin.
Kivaa oli. Tosin tekniikka ei ole hallussa ja tyhmyydestä sakotetaan. Oma kilpailuhenkisyys kostautui. Sen myötä onnistuin reilun parin tunnin lenkin aikana kaatumaan kunnolla yhteensä kolme kertaa.
Ohessa on kuvaus kolmesta kaatumisesta ja opetuksesta hiihtolenkkini osalta.
Kaatuminen numero 1: Kyykystä kyljelleen
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!
#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!
Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus
Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).
Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta.
Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.
https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua!
#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
