Elämä arkistot - Sivu 43 62:stä

Ekoisi – osa 13: Vessahätäviestintä

14.9.2011

Ensimmäisen viikon aikana olen harjoitellut vauvan kanssa mm. vessahätäviestintää.

Viestintä on tässä vaiheessa ehkä liian hienostunut sana. Pikemminkin homma on mennyt niin, että juuri ennen ruokailuja tai niiden jälkeen, kun olen tarkistanut kestovaipan tilanteen, olen samalla hötkytellyt vauvaa lavuaarin yllä ja hokenut pisspiss.

Onnistumisprosentti on ollut hämmästyttävän hyvä. Parhaimmillaan vauva on tehnyt neljä pissaa ja yhden kakan lavuaariin peräkkäin ilman yhdenkään vaipan sotkeutumista.

Lue lisää

Ekoisi – osa 12: Vauva-arki alkoi

12.9.2011

Tänään tulee viikko täyteen kotona vauvan kanssa. Vaikka arjen rutiinit hakevat edelleen paikkaansa, joitakin käytännön havaintoja voi jo hyvin nytkin tehdä.

Tässä vaiheessa lapsi tarvitsee lähinnä ruokaa, puhtautta ja läheisyyttä eli käytännössä imetystä, vaipan vaihtoa ja pyllyn pesua sekä ihokontaktia.

1. Ruoka. Imetys on ekologinen tapa ruokkia lasta. Varsinkin kun äiti noudattelee ympäristöystävällistä ja terveellistä vegaaniruokavaliota.

Lue lisää

Ekoisin viikkopäiväkirja 36 (5.-11.9.2011)

11.9.2011

Vauva-arjen myötä viikkopäiväkirja näyttää tällä kertaa vähän toisenlaiselta.

En ole ollut koskaan aiemmin elämässäni näin suuren positiivisen huomion kohteena.

Samalla olen oppinut, miten suuri merkitys sosiaalisella pääomalla ja naapurustolla voi olla. Tätä ei voi mitenkään rahassa mitata.

Kiitos kaikille ystäville ja sukulaisille ihan mahtavasta tuesta ja avusta arjen keskellä!

Ohessa on kuluneen viikon keskeisimmät tapahtumat.

Lue lisää

Ekoisi – osa 11: Ei ihan luomusynnytys

8.9.2011

Synnytyksessä voi tapahtua mitä tahansa. Ja niin tapahtui meillekin.

Alussa kaikki näytti hyvälle. Pääsimme Haikaranpesään synnytyshuone ykköseen, jossa on vesiallas. Vesialtaassa supistusten vastaanottaminen oli helppoa ja siinä vaiheessa ajatuksena oli synnyttää veteen.

Kohdunsuun aukeaminen tapahtui kuitenkin hitaasti. Yön muuttuessa päiväksi ja lopulta illaksi, jouduttiin kalvot puhkaisemaan, ottamaan oksitosiinia ja epiduraali-puudutus synnytyksen vauhdittamiseksi.

Kolmen vuorokauden (72 tunnin) säännöllisen supistelun ja 2,5 tunnin ponnistusvaiheen sekä lukuisten imukuppiyritysten jälkeen päädyttiin lopulta hätäsektioon vauvan epäedullisesta tarjonnasta johtuen.

Silloin kaikki tapahtui todella nopeasti. Sektiopäätös tehtiin klo 23.14, ja vauva syntyi torstaina 1.9.2011 klo 23.19.

Lue lisää

Katja Lahti: Laput kiinni

6.9.2011

Vieraskynäblogissa Katja Lahti

Äitini kuoli vuosi sitten. Rintaperillisen tehtävä on karu: käydä läpi vainajan elämänsä hankkima omaisuus ja loppusijoittaa se tavalla tai toisella.

Tiesin toki, että Äitee oli kaikkien aikojen tavarahamsteri sen lisäksi, ettei hän heittänyt mitään pois, mutta silti järkytyin.

Irtaimisto oli valtava ja kattoi niin ikivanhaa, pariin kertaan perittyä, käytettyä, vähän käytettyä ja uutta, vielä pakkauksissa olevaa tavaraa – myös markka-ajalta. Laidasta laitaan. Kolme mikroaaltouunia. Puurohiutaleita seuraavaksi 20 vuodeksi. Kosmetiikkaa pienen kauneushoitolan tarpeisiin. Lasten polkupyöräkin löytyi.

Vuoden kestäneen tyhjennysprojektin päätteeksi Fida vastaanotti rekka-autollisen tavaraa. Siinä ajassa kristallisoitui ajatus jos toinenkin.

Lue lisää

Ekoisi – osa 10: En uskaltanut kirjoittaa

5.9.2011

Tällä viikolla en uskaltanut kirjoittaa ekoisi-blogia, koska olen saanut siitä niin paljon kriittistä palautetta. Sosiaalinen paine kirjoittaa ja käyttäytyä kulttuurin muovaavalla tavalla on vahva.

Vanhemmuus herättää selvästi voimakkaita tuntoja puoleen ja toiseen.

Ymmärrän hyvin, että lapsen ja vanhempien etu pitää monessa kysymyksessä asettaa etusijalle.

Lue lisää

Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

31.8.2011

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Lue lisää

Ekoisi – osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?

29.8.2011

Lapsille ja pienelle vauvalle hankitaan yleisesti ylimääräisiä neliöitä, pinnasänky, lastenvaunut, hyviä vaippoja ja paljon muuta.

Jäin vielä eri pohtimaan hankintojen merkitystä Tiina Kaitaniemen kirjoittaman Luonnollinen lapsuus -kirjan pohjalta.

Kenen etua nämä ensisijaisesti palvelevat? Useinhan hankintoja perustellaan lapsen edulla.

1. Neliöt. Lapsi tarvitsee erityisesti vanhemman läheisyyttä. Pienelle lapselle ylimääriä neliöitä hankitaan kai siitä syystä, että vanhemmilla olisi enemmän omaa tilaa ja rauhaa.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 34 (22.-28.8.2011)

28.8.2011

Ohessa kuluneen viikon menot ja fiilikset.

Maanantai: Kirjoittelin aamulla ekoisi-blogiin lastenvaunuähkystä. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle tapasin Mercur-pankin edustajan koskien uutta ilmastotiliä ja kävin lounaalla Villen ja Kirsin kanssa mahdollista suomalaista Civicrm-projektia koskien. Iltapäivällä sovimme Luonto-Liiton toimistokokouksessa uusista työaikakäytänteistä ja pidin kevyen kehityskeskustelun Sinin kanssa. Samalla oli järkyttävä huomata, että valtiovarainministeriön budjettiesitys lipsui pahasti hallitusohjelmassa sovituista ympäristötavoitteista. Alkuillan kävin toimistolla läpi päivän mittaan kertyneitä sähköposteja. Illalla katsoimme Annukan kanssa elokuvan Lentävien tikarien talo.

Lue lisää

Helsinki City Marathon: Epäonnistumisen kokemuksia ja hienoja hetkiä

24.8.2011

Kävin viikonloppuna juoksemassa Helsinki City Marathonin.

Kyseessä oli neljäs maraton-juoksuni. Tavoitteena oli juosta tasaista vauhtia matka noin neljän tunnin aikaan. Pieleen meni.

Lähdin matkaan neljän tunnin porukassa ja juoksu sujuikin oikein kivasti aina 32 kilometriin asti (10km: 0:56:32 / 21,1km: 1:58:36 / 30 km: 2:48:23). Tämän jälkeen loppui motivaatio eli henkinen kantti petti. Loppumatkasta tuli rikkonainen usean pysähdyksen ja kävelyn myötä. Ei yksinkertaisesti huvittanut. Olympiastadionilla kello näytti aikaa 4:24:47.

Ennen juoksua olin noudatellut Juoksija-lehden harjoitusohjelmaa, jolla maraton pitäisi mennä aikaan 2.45-3.20. Voi tietysti olla, että ohjelma oli liian rankka, kun siihen päälle on tullut vielä arkipyöräilyt. Toisaalta lähdin juoksemaan neljän tunnin ryhmässä, joten alkuvauhti ei varmasti ollut liian kova. Lisäksi sääolosuhteet olivat erinomaiset, valmistautuminen oli sujunut hyvin ja pastaa oli syöty kunnolla.

Maraton-juoksu on kaikesta huolimatta hieno laji. Esimerkiksi Helsinki City Marathonin reitillä oli seuraavia hienoja hetkiä.

Lue lisää

Ekoisi – osa 13: Vessahätäviestintä

Ekoisi – osa 12: Vauva-arki alkoi

Ekoisin viikkopäiväkirja 36 (5.-11.9.2011)

Ekoisi – osa 11: Ei ihan luomusynnytys

Katja Lahti: Laput kiinni

Ekoisi – osa 10: En uskaltanut kirjoittaa

Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Ekoisi – osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?

Viikkopäiväkirja 34 (22.-28.8.2011)

Helsinki City Marathon: Epäonnistumisen kokemuksia ja hienoja hetkiä

Bluesky

Instagram

leostranius