Viime lauantaina (22.10.) Mari Perankoski totesi YleLeaks-ohjelmassa seuraavaa:
”Mä olin just lounaalla Luonto-Liiton Leo Straniuksen kanssa ja hän selitti mulle aivan pokkana, että hän ei ole homo eikä hetero vaan vegaaniseksuaali. Eli harrastaa sitä kaikkein kauneinta asiaa vain muiden vegaanien kanssa. En mä tiedä. Noin kai siinä sitten käy kun syö enemmän tofua kuin piparia.”
Itse en muista/tiedä käyneeni lounaalla Marin kanssa, mutta vegaaniseksuaaliksi toki tunnustaudun.
Luin Jussi Viitalan ja Atena Kustannuksen Miten maailma loppuu? -kirjan. Teosta voi lämpimästi suositella kaikille, paitsi heikkohermoisille ja maailman uhkakuvista ahdistuville.
Viitala käy kirjassaan läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita. Uhkia aiheuttavat tietysti luonnolliset prosessit ja toisaalta ihmisen oma toiminta.
Maailman loppu voi tulla monella tapaa:
Ennen lapsen saamista olin ahdistunut siitä tavaramäärästä, joka vauvaelämään muka kuuluu. Vanhemmille tuputetaan mitä uskomattomampia asioita.
Oikeasti vauvan kanssa ei tarvitse paljon mitään, ja sen minkä tarvitsee saa käytettynä ystäviltä tai kirpputoreilta. Rahaa vauvan kanssa selviämiseen ei ainakaan tarvitse.
Ohessa muutamia virhehankintoja:
1. Vaatteet.
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja viimeistelin ekoisi-blogin tutin hyvistä ja huonoista puolista. Luonto-Liiton toimistolla kävin ihmisten kanssa läpi viikonlopun hallituksen päätöksiä. Lounaalla olin ympäristöministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparran kanssa. Iltapäivällä vedin toimistokokousta, kävimme läpi henkilöstön kanssa tehtyä työpaikan riskikartoitusta ja vastasin Kainuun Sanomille petomatkailusta. Työpäivän päätteeksi toimin paneelikeskustelun puheenjohtajana Luonto-Liiton järjestämässä petomatkailuseminaarissa aiheesta, miten suurpetomatkailua voitaisiin edistää Suomessa. Kotiin pyöräilin Hakaniemen torin kautta, jossa järjestettiin Asunnottomien yö. Samalla muistelin itsekin omia kokemuksia asunnottomuudesta.
Torstaina (20.10.) oli tarkoitus pitää Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävistä vapaata, nukkua pitkään ilman kelloa ja olla kotona Vauvan kanssa.
Homma ei mennyt ihan nappiin. Ajauduin tekemään jatkuvasti satunnaisia hommia. Onneksi Annukka oli kotona varmistamassa vauvan ruokinnan ja muun huollon silloin kun itse tein jotain muuta.
Tässä ekoisin vapaapäivä tunnista tuntiin:
Olen tottunut käymään suihkussa nopeasti. Parhaimmillaan peseytymiseen on kulunut aikaa alle minuutti noin 5-6 kertaa viikossa.
Lisäksi pyrin käyttämään suihkussa haaleaa tai kylmää vettä. Tosin aika usein myös mukavuudenhalu (varsinkin näin syksyisin) iskee ja käytän myös lämmintävettä. Siitä huolimatta, että olo kylmän suihkun jälkeen on monin verroin energisempi ja raikkaampi.
Aiemmin olen pessyt hiukseni Ole hyvä -sampoolla. Erillisiä saippuoita tai hoitoaineita en ole käyttänyt vuosikausiin tai vuosikymmeniin.
Viimeisten kuukausien aikana olen kuitenkin jättänyt myös sampoon pois.
Töistä kotiin Hakaniemen kautta pyöräiltyäni jäin hetkeksi Hakaniemen torille, jossa vietettiin asunnottomien yötä teemalla ”asumisen sietämätön vaikeus”.
Samalla jäin muistelemaan omia kokemuksiani asunnottomuudesta.
Itse olen ollut 13-vuotiaana ilman asuntoa. Isäni ja äitipuoleni erosivat riitaisasti ja meidät heitettiin isäni kanssa kadulle.
Maanantai: Syntymäpäivän kunniaksi sain vauvan, aamuteen ja mehukeittoa vierelleni sänkyyn. Aamuhetken jälkeen kävin läpi tulevan viikon menot ja lähdin lenkille. Syksyisestä ilmasta huolimatta shortseilla tarkeni vielä hyvin. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle pistin kasaan yhdeksän kuukauden toimintakertomuksen. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokouksen. Iltapäivällä kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni nautimme Annukan ja vauvan kanssa vielä juhlaillallista.
Kävin sunnuntaina (9.10.) taloyhtiön kerhotilassa naapurilasten Carlon ja Maijan syntymäpäivillä.
Taloyhtiömme yhteisöllisyys lisää merkittävästi hyvinvointiani – ja on myös samalla usein ympäristöfiksua. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin: Kerrostaloyhteisöllisyyttä Helsingin Käpylässä.
Yhteisten tilojen vaikutus on paitsi sosiaalisesti, myös ekologisesti merkittävä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella ei tarvitse olla niin paljon omia neliöitä. Tilaa voidaan jakaa.
Lapsiperheen näkökulmasta ajatusta voi viedä paljon pidemmällekin.
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Cafe Engeliin kevyelle aamupalalle ministeri Ville Niinistön erityisavustaja Paloma Hannosen kanssa. Tämän jälkeen toivotin tervetulleeksi Luonto-Liittoon uuden työharjoittelijan Jennin ja kävin läpi hänen kanssaan tulevia juttuja. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja iltapäivän istuimme työterveyshuollon edustajan kanssa käymässä läpi työpaikkaselvitystä. Päivän päätteeksi istuin vielä hetken Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastotoimikunnan kokouksessa. Ilmasto- ja energiavastaava Venla Virkamäki tekee Luonnonsuojeluliitossa hienoa työtä!
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
Todella tärkeä ja ajassa kiinni oleva kirjoitus Risto Sulkavalla Suomen Kuvalehdessä!
Esimerkiksi soiden ennallistaminen olisi parasta mahdollista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Märät ja vaikeakulkuiset suot kun hidastaisivat mahdollisen hyökkääjän etenemistä samalla kun ilmasto ja vesistöt hyötyvät. Lisäksi purkamalla rajan pinnassa olevat metsäautotiet, voitaisiin vaikeuttaa lisää mahdollisen hyökkääjän liikkumista.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen on siis edullinen ja monivaikutteinen tapa vahvistaa kansallista turvallisuutta.
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/soiden-ennallistaminen-parantaisi-maanpuolustusta-kirjoittaa-risto-sulkava/
Kiitos @ristosulkava3
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni
Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
12 vuotta kuntapolitiikassa!
Minut valittiin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012. Ensimmäinen valtuuston kokous kaupunginvaltuutettuna oli 16.1.2013. Tuossa kokouksessa tein valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla.
Yhteensä ehdin olla kaupunginvaltuutettuna tai varavaltuutettuna melkein 12,5 vuotta. Kausi päättyy nyt toukokuun 2025 lopussa.
Näiden vuosien aikana Helsinki on esimerkiksi asettanut hiilineutraaliustavoitteen ja tiukentanut sitä, luopunut kivihiilestä, perustanut ison joukon uusia luonnonsuojelualueita, rakentanut paljon uusia ratikkalinjoja ja pyöräteitä sekä alkanut tarjota vegaaniruokaa päiväkodeissa ja kokeillut osallistavaa budjetointia. Hyvin paljon muutakin on tapahtunut, mutta mikään näistä ei tietenkään ole ollut omaa ansiotani. Olen vain saanut olla osaltani mukana vauhdittamassa vääjäämätöntä muutosta.
Noin 12,5 vuoden aikana olen saanut vaikuttaa kaupungin politiikkaan kaupunginvaltuuston lisäksi mm ympäristölautakunnassa, Helsingin Energian johtokunnassa, HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaostossa, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksessä, HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton hallituksessa.
Paljon on jäänyt myös tekemättä. Helsinki investoi edelleen kohtuuttoman paljon yksityisautoilun edistämiseen, liian vähän pyöräilyyn ja rakentamisellaan nakertaa liian usein arvokkaita lähiluontokohteita. Kasvisruokailun edistäminen, joukkoliikenteen (hinnoittelun) tukeminen sekä suora demokratia ja asukkaiden äänten kuuleminen ovat olleet liian vähissä. Ruuhkamaksut antavat edelleen odottaa itseään ja biomassaa käytetään liikaa energiantuotannossa.
Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Itse siirryn seuraamaan ja kannustamaan kuntapolitiikkaa katsomoon ja jatkan yhteiskunnallista vaikuttamista ja työtä planeetan puolesta välillä muilla areenoilla.
Kiitos kaikille mahtaville valtuusto- ja luottamushenkilökollegoille. Olen oppinut teiltä paljon. Paljon onnea ja tsemppiä tietysti myös uusille luottamushenkilöille!
Ohessa pari vaalikuvaa syksyn 2012 kuntavaaleista.
Seuraavaksi tarvitaan ja tullaan näkemään terästeollisuuden irtautuminen hiilestä. Tähän tarvitaan julkisten hankintojen, yksityisen kysynnän ja institutionaalisen rahoituksen muutosta.
Kiitos inspiroivasta illasta @justshiftfi @minnasumelius @ninni_kahkonen @idakkila @anttiautioyhtye @jennielinakauppila ja monet paikalla olleet vaikuttajat ja ystävät.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
