Maanantai: Kirjoitin aamulla ekoisi-blogin aiheesta piilomerkityksiä vauvalle. Päivällä kävin Animalian 50-vuotistilaisuudessa, jossa palkittiin viiden vuosikymmenen merkittävimmät teot eläinten hyväksi. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin lähtöhaastattelun Sinin kanssa sekä pistin muutaman joulukortin postiin. Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto laittoivat postia myös vetoomuksen muodossa Venäjä-asioiden ministeriryhmälle kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöstä. Illalla kävin Ruohonjuuressa ja vauvan kanssa juoksemassa.
Elämä
Ekoisin joulumuistio
Joulu on mahdollista viettää vauvaperheessä myös ekologisesti.
Vauva arvostaa varmasti enemmän läheisyyttä ja aikaa kuin paketteja. Ei tarvita myöskään joulukuusia, koristeita tai vilkkuvia jouluvaloja (valosaastetta).
Ohessa neljä huomiota omasta joulunvietosta tänä vuonna:
1. Liikkuminen. Matkustamme junalla Helsingistä Turkuun. Autoilu tai kaukomatkat eivät tulisi kysymykseen.
Tavarapaljouden keskellä: Vuorokaudessa 125 eri tavaraa
Aika monet meistä kokevat ahdistusta tai stressiä tavarapaljouden keskellä. Olen itsekin haaveillut ajoittain vastaamisesta 100 tavaran haasteeseen. Monia on saattanut inspiroida myös Timo Wrightin Omakuva, jossa hän kuvasi kaikki 3500 tavaraansa.
Päätin itse kartoittaa oman tavaratarpeeni yhden satunnaisen vuorokauden (keskiviikko 21.12.) osalta. Tavoitteena oli, että voin tätä kautta pohtia omaa tavarariippuvuutta ja tavaran merkitystä omassa elämässä.
Kolmenlaisia joululahjoja – Katso video!
Lahjan tarkoitus on antaa toiselle jotain vastikkeetta ja ilahduttaa lahjan saajaa. Antamisesta tulee myös itselle hyvä mieli.
Jouluna monet kuitenkin tuskailevat lahjojen kanssa. Itsekin olen joskus tehnyt niin.
Olen kierrellyt tavarataloja ja miettinyt, mitä lahjoja ostaisin esimerkiksi kumppanilleni, sisaruksilleni ja vanhemmille. Ja olen ostanut jotain turhaa vain siitä syystä, että jotain piti joululahjaksi keksiä.
Ekoisi: Piilomerkityksiä vauvalle
Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota moniin omasta mielestäni kestämättömiin kulttuurisiin merkityksiin, joita vaikka vauvan vaatteisiin tai kirjoihin on ladattu.
Meillä on esimerkiksi pulautusliina, jossa on traktorin kuvia. Nostaessani asian esille puolisoni totesi, että ”so what”.
Minulle traktori kuitenkin symbolisoi autoa ja autokulttuurin ihannointia, fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. Mieluummin näkisin pulautus-liinassa polkupyöriä. Kuinka moni haluaisi pulautusliinaan vaikka aseiden kuvia?
Pulautusliinan myötä tulin kiinnittäneeksi huomiota moneen muuhunkin asiaan.
Viikkopäiväkirja 50 (12.-18.12.2011)
Maanantai: Durbanin imastokokouksen jälkipuinti jatkui. Edellisen illan Nelosen uutisten lisäksi vastailin nyt myös YLE:lle ja muutaman muun toimittajan kysymyksiin. Kirjoittamani analyysi ilmastokokouksen annista löytyy ilmasto.org -blogista. Durbanin lisäksi vedin aamupäivällä Luonto-Liiton toimistokokousta ja iltapäivällä vietimme henkilöstön pikkujouluja. Kävimme tutustumassa Teatterikorkeakouluun ja söimme Kasvisbaarissa. Alkuillasta kirjoitin vielä kulutus.fi -blogiin kuluttajavaikuttamisen rajoista ja ekoidentiteetistä. Illalla kävin vauvan kanssa juoksemassa Annukan viimeistellessä väitöskirjaa.
Viikkopäiväkirja 49 (5.-11.12.2011)
Maanantai: Vietin vapaapäivää. Listasin Ekoisi-blogiin Vauva-lehden (12/2011) haastattelussa esille tuomani kolme tärkeää kasvatusperiaatetta. Myös Luonnonsuojelija-lehteen kirjoittamani kolumni Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa, ilmestyi. Päivän mittaan leikin vauvan kanssa ja laitoin asensin tietokonettani kuntoon. Myös Sarianne kävi kylässä. Iltapäivällä pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle asentamaan Office-ohjelmistoja ja käymään läpi sähköposteja. Illan Annukka viimeisteli väitöskirjaa ja itse olin vauvan kanssa. Ennen nukkumaan menoa sain lopulta myös tietokoneeni kuntoon ja tarvittavat ohjelmat asennettua.
Vinkkejä toimivaan tehtävälistaan
Minulta pyydettiin blogikirjoitusta tehtävälistastani ja sen käytöstä. Täältä tulee.
Ylipäätään kaikki tehtävät, jotka täytyy syystä tai toisesta tehdä, kannattaa kirjoittaa ylös aikataulun kera.
Näin tärkeitä tehtäviä ei tarvitse muistaa ulkoa ja mieli vapautuu ottamaan vastaan uusia asioita.
Ennen tehtävälistan tekoa kannattaa palauttaa mieleen omat pidemmän aikavälin tavoitteet ja varmistaa, että päivittäiset tehtävät palvelevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Itse suunnittelen asioita yleensä seuraavalla vuodelle, keväälle ja syksylle sekä seuraavalle viikolle ja päivälle
Ekoisi: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?
Arjen kolumni Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011)
Tänä syksynä minusta tuli isä. Vanhemmuuden myötä olen kirjoittanut Ekoisi-blogia. Blogissani pohdin vanhemmuutta ja perhe-elämää ekologisesta näkökulmasta. Aihe on selvästi herkkä. Varsinkin isä kirjoittamassa vanhemmuudesta, ja vielä ympäristönäkökulmasta, herättää yllättäviä ennakkoluuloja.
Välillä olen miettinyt, uskallanko kirjoittaa teemasta lainkaan, koska olen saanut siitä niin paljon negatiivista palautetta.
Viikkopäiväkirja 48 (28.11.-4.12.2011)
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin esitystä vapaaehtoistoiminnan uusista muodoista. Luonto-Liitto taas on huolissaan lisääntyneestä susivihasta. Ekoisi-blogi julkaistiin nyt myös ensimmäistä kertaa Vauvan sivuilla. Aamupäivällä osallistuin Kalevi Sorsa -säätiön ja Antti Alajan ”Mikä ihmeen degrowth?” -raportin julkaisutilaisuuteen. Lounaalla kävin Oskari Nokso-Koiviston kanssa keskustelemassa kulttuurivallankumouksesta ja iltapäivän aluksi vedin Luonto-Liiton toimistokokousta. Iltapäivän hoidin toimistolla henkilöstö- ja hallintoasioista sekä kävin läpi sähköposteja. Illalla Minna ja Riku kävivät kylässä katsomassa vauvaa.
