Esityksiä Suomen susipolitiikkaan

Kävin perjantaina (1.6.) Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän kokouksessa eduskunnassa esittelemässä Luonto-Liiton näkemyksiä Suomen susipolitiikkaan.

Ohessa kokouksessa jakamani muistio.

ASIA: Suomen susipolitiikka

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-165 yksilöä. Susikanta on romahtanut muutaman vuoden aikana: kannasta on kadonnut noin sata sutta olosuhteissa, joissa suden saaliin määrän ja muiden elinolojen mukaisesti Suomen susikannan olisi pitänyt kasvaa.

Suurimpana syynä pidetään susiin kohdistuvaa salametsästystä. 

Lue lisää

Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi käynnistyi

Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt aloittavat tänään 14.5. laajan kansalaisaloitekampanjan. Sen tavoitteena on kerätä marraskuun puoliväliin mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta turkistarhauksen lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen.

Voit itse tulla mukaan kampanjaan (1) allekirjoittamalla aloitteen, (2) keräämällä siihen nimiä ja (3) haastamalla mukaan kavereitasi. Lisätietoja löytyy täältä.

Luonto-Liitto on yksi kampanjan pääjärjestäjiä yhdessä Animalian, SEY:n ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Luonto-Liitto on mukana, koska turkistarhauksella on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Järjestöjen tiedotteessa kommentoin asiaa seuraavasti:

Lue lisää

Anna suden elää! Kuvia mielenosoituksesta

Osallistuin keskiviikkona 4.4. Luonto-Liiton Anna suden elää! -mielenosoitukseen.

Mielenosoituskulkue kulki Kolmen sepän patsaalta maa- ja metsätalousministeriölle, jossa vaadimme poronhoitoalueen sudenkaatolupien perumista.

Mielenosoituskulkuetta johti susien salametsästyksen vastaisen Salakaadot seis ­-kampanjan suojelija Roman Schatz.

Mielenosoituksessa esiintyivät etnomuusikko Karoliina Kantelinen ja Fire Folk -tuliryhmä. Kantelinen esitti sudensuojeluteemaisen joikun.

Ohessa video ja alla kuvia päivän mielenosoituksesta:

Lue lisää

Anna suden elää! -mielenosoitus Helsingissä ke 4.4. klo 14.30

Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Oikeutta Eläimille osoittavat mieltä Suomen poronhoitoalueen susien puolesta keskiviikkona 4. päivä huhtikuuta Helsingissä. Tapahtuma alkaa kello 14.30 Kolmen sepän patsaalla.

Mielenosoituksella järjestöt vaativat poronhoitoalueen sudenkaatolupien perumista. Mielenosoituksen järjestäjät ovat tyrmistyneitä Suomen harjoittamasta susipolitiikasta ja etenkin poronhoitoalueen hälyttävästä susitilanteesta.

Lue lisää

Veganissimo on auki!

Kävin perjantaina Vauvan, Laurin ja Niklaksen kanssa lounaalla Helsingin Veganissimossa (Kulmavuorenkatu 2). Vihdoin on saatu kunnon vegaaniravintola ja kahvila Helsinkiin. Lounasbuffet oli todella monipuolinen. Tarjolla perjantaina oli paljon erilaisia salaattiaineksia sekä riisi/papuhommelia ja perunoita. Menu vaihtuu päivittäin. Vauvan kanssa asiointi oli helppoa ja syöttötuolejakin löytyi. Ja mikä parasta paikan pitäjä Simo Ruottinen on huipputyyppi, joka osaa asiansa! Aukioloajat (ainakin aluksi) ovat ma-la klo 11-18, su suljettu. Lisätiedot kannattaa tsekata Veganissimon … Lue lisää

Suden metsästys poikkeusluvin

Lähetimme Luonto-Liiton toimesta tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon koskien suden metsästystä poikkeusluvin. ”Luonto-Liitto suhtautuu kielteisesti maa-ja metsätalousministeriön asetusehdotukseen, jossa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan asetuksen kumoamista ja uuden asetuksen voimaantulon jälkeisen kiintiön säätämistä 18 suteen. Susia on Suomessa tuoreen Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan 150-165 yksilöä. Susikanta on erittäin pieni.” Miten voi olla mahdollista, että ministeriö haluaa hävittää 10-12 prosenttia maamme erittäin uhanalaisesta susikannasta? Luonto-Liiton lausunto on … Lue lisää

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa maanantaina 6.2.2012. Otan mielelläni vastaan kirjoitukseen liittyviä kommentteja tai palautetta!

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Maaseudun Tulevaisuuden (Turkisala elää nousukautta, MT 30.1.2012) pääkirjoituksen mukaan turkistarhauksessa on kyse ympäristöystävällisestä ja luonnonmukaisesta elinkeinosta. Valitettavasti tällä väitteellä ei ole pohjaa.

Lue lisää

Lepää rauhassa Auli-susi – Ei enää yhtään kaatolupaa!

Mitä Suomessa pitää tapahtua, että maastoon lähetetään 130 aseistettua henkilöä tavoitteena tappaa?

Ilmeisesti riittää, että noin 40 metrin päästä asuinrakennuksesta löytyvät suden jäljet.

Varsinais-Suomen Pöytyän alueella oli myönnetty kaatolupa yhdessä pihassa liikkuneelle urossudelle. Operaation myötä yhden sijaan metsästäjien luoteihin kuoli kaksi sutta, joista toinen oli keltaisella pannalla merkitty alfanaaras Auli.

Miten herkässä on aseen käyttö, kun keltaista pantaa ei ole huomattu?

Auli-susi on toiminut Luonto-Liiton susiryhmän kampanjamateriaaleissa ja julisteissa. Pidimme maanantaina toimistolla hiljaisen hetken Auli-suden muistolle. Lepää rauhassa Auli. Suremme menetystäsi, mutta toiminta uhanalaisten susien puolesta jatkuu entistä tarmokkaammin.

Lue lisää

”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin”

Karppauksen (vähähiilihydraattinen ruokavalio) myötä erilaiset ruokavaliot ovat olleet paljon esillä. Tämä on tietysti hyvä asia.

Ruoan osuus yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista on huomattava ja ruokavalio vaikuttaa merkittävästi myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Suurin osa eläinten hyväksikäytöstäkin tapahtuu lautasella.

Ravitsemusasiantuntija, ETM Johanna Kaipiainen kirjoittaa Vegaia-lehdessä (4/2011) Karppauksesta:

”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin.”

Lue lisää

2000-luvun pro Animalia eläintilojen salakuvaukselle

Kävin maanantaina (19.12.) Animalian 50-vuotistilaisuudessa, jossa nimettiin viiden vuosikymmenen merkittävimmät teot eläinten hyväksi ja julkaistiin Sampo Marjomaan uusi musiikkivideo.

2000-luvun palkinto jaettiin suomalaisten eläintilojen salakuvaukselle sekä eläinten huonojen olojen saamalle mediajulkisuudelle.

Alla olevassa videossa Saila Kivelä ja Karry Hedberg kertovat, miten he sen tekivät. Perusteluiden mukaan:

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa