Äänestä ympäristön ystävää: Suosituksia eri vaalipiireistä

Nyt jos koskaanVihreillä on ympäri Suomea listat täynnä aivan loistavia ehdokkaita. Nyt jos koskaan on mahdollisuus suureen vaalivoittoon.

Koska tämän blogin lukijoista kaikki eivät voi äänestää Helsingissä, ohessa vihreitä suosituksia muista vaalipiireistä.

Olen pahoillani, että toinen toistaan hienompia ehdokkaita jää tämän listan ulkopuolelle. Ilmastoystävällisiä ehdokkaita voi käydä katsomassa myös Oras Tynkkysen blogista.

Ehdokasvalinnassa suosittelen katsomaan myös esimerkiksi Greenpeacen ehdokkaista tekemän energialuokituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton vaalitavoitteet allekirjoittaneet ehdokkaat, Energiaremonttia tukevat ehdokkaat sekä Animalian ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinsuojelulaki 2015 –sitoumuksen allekirjoittaneet.

Ohessa eri vaalipiireistä vihreitä suosituksia eduskuntaan!

Lue lisää

Perinne on huono perustelu

Leo Stranius -esitekansiPerinteitä käytetään usein perusteluna sille, miksi asioita ei voi muuttaa.

Vaikka jotkin perinteet voivat olla hyviä ja säilyttämisen arvoisia, pelkkä perinne ei mielestäni paina paljon esimerkiksi yhdenvertaisuuden kaltaisen arvon rinnalla.

Perinteen heikko voima argumenttina tuli viimeksi esiin pääministerin haastattelussa, josta irrotettu pätkä on lähtenyt kiertämään netissä.

Videopätkässä esitetty väite on, että pelkkiin miehiin kohdistuvaa asevelvollisuutta ei voi lakkauttaa, koska se on Suomessa perinne.

Myös tasa-arvoista avioliittolakia on vastustettu siitä syystä, että perinteisesti avioliitto on ollut naisen ja miehen välinen liitto.

Lue lisää

Lasten kanssa vai lasten puolesta?

Laatuaikaa lasten kanssa Leo StraniusTämän sukupolven merkittävimpiä haasteita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, köyhyyden poistaminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Olen todella etuoikeutettu, kun voin tehdä työtä lastemme paremman tulevaisuuden eteen niin ympäristöjärjestöjohtajana kuin eduskuntavaaliehdokkaanakin.

Samaan aikaan olo on ristiriitainen. Mitä enemmän teen työtä lastemme tulevaisuuden eteen, sen vähemmän ehdin olla omien lasteni kanssa.

Lue lisää

Tekeminen on sanomisen korkein muoto

Tekeminen on sanomisen korkein muoto Leo StraniusHelsingin Vihreät – Eduskuntavaalit 2015 – Nyt jos koskaan – Parempi maailma on tahdon asia

Oheinen haastattelu on julkaistu Helsingin Vihreiden vaalilehdessä.

LEO STRANIUS:
Tekeminen on sanomisen korkein muoto

Ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisimpien puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia.

Nämä ovat käpyläläisen kahden lapsen isä Leo Straniuksen kovimmat arvot.

Kesät talvet pyöräilevä Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja on eduskuntavaaleissa ehdolla toista kertaa. Hänen unelmansa on päästä eduskuntaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita niin, että jokaisen on helppo elää ekologisesti.

Straniuksen tavoitteena on ympäristöviisas ja onnellinen Suomi. Motivaatio väsymättömään työskentelyyn ympäristön ja ihmisten hyväksi kumpuaa halusta varmistaa tuleville sukupolville puhdas ja monimuotoinen ympäristö.

Lue lisää

Leo tavattavissa: Viikko-ohjelma 16/2015 (13.-19.4.2015)

Leo Stranius -esitekansiEduskuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin 14.4.2015 asti. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19.3.2015.

Käy lukemassa kampanjateemani ja katsomassa videoni. Näkemyksiäni politiikan eri aihealueisiin voi käytä tsekkaamassa Politiikka ABC-sivultani. Kampanjaa voit tukea monella eri tavalla. Lahjoituksia voi tehdä suoraan tämän linkin takaa.

Alla olevasta viikko-ohjelmasta näkee tarkemmat aikataulut sen suhteen, missä olen milloinkin menossa ja tavattavissa.

Muutokset mahdollisia – viimeisimmät menot voi käydä tsekkaamassa myös Facebook-sivuilta.

Tervetuloa moikkaamaan, tsemppaamaan, keskustelemaan ja haastamaan!

Lue lisää

Teemu Meronen: Äänestäjän vastuu

Teemu MeronenVieraskynäblogissa kestävän kehityksen konsultti Teemu Meronen kirjoittaa äänestäjien vastuusta kestävän yhteiskunnan rakentamisessa

Äänestäjän vastuu

Ihmisen toiminta maapallolla ei ole kestävällä pohjalla.

Vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2 asteeseen ei tällä tahdilla toteudu millään, biodiversiteetti köyhtyy ennennäkemättömällä nopeudella, ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan vuosi vuodelta enemmän.

Nämä eivät ole ympäristökysymyksiä, vaan sivilisaatiokysymyksiä, koska ne vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteemme.

Kenellä on vastuu yhteiskunnan muuttamisesta kestävälle pohjalle?

Lue lisää

10 asiaa taustastani

Leo Stranius pienenäAika usein ajatellaan, että vain keskiluokkaisesta ja hyvinvoivasta taustasta tulevat voivat olla vihreitä.

Mielikuva on usein, että vain hyvin arvosanoin kouluputkesta selviytyneet ovat henkilöitä, joilla on varaa ja mahdollisuuksia jatko-opiskella, olla yhteiskunnallisesti aktiivisia sekä puolustaa niitä hiljaisia ääniä, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan.

Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat juuri ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, kaikkein heikko-osaisimpien puolustaminen ja kansalaisvaikuttaminen. Elämääni on kuitenkin mahtunut esimerkiksi seuraavia asioita:

10 asiaa taustastani:

Lue lisää

Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

Heikki HiilamoVieraskynä blogissa professori Heikki Hiilamo kirjoittaa perustulosta.

Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

SAK julkaisi helmikuussa omien asiantuntijoidensa kirjoituksiin perusturvan katsauksen suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan otsikolla Kaikki samassa veneessä.

Muutoin asiallisesti argumentoivassa ja huolellisesti perustellussa kokoelmassa yksi artikkeli — ekonomisti Ilkka Kaukorannan kirjoitus perustulosta — poikkeaa tyyliltään muista.

Perustulo on Kaukorannan mukaan ”sumuverho, epämääräinen sana, jonka taakse voi piilottaa melkein mitä tahansa”. Perustulon kannattajia hän kutsuu ”taivaanrannan maalareiksi” ja ”hyödyttömien himmeleiden rakentajiksi”.

Lue lisää

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.