Kansalaisareena – tiedote 20.9.2017: Leo Stranius on nimitetty Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtajaksi
Kansalaisareena on ainoa kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Suomessa. Järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty HM Leo Stranius, 43, 18.10.2017 alkaen nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle.
Leo Stranius on aiemmin toiminut mm. Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana.
Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 13.9.2017 tuntien keskustelun kaupunkistrategiasta. Lopullinen päätös strategian hyväksymisestä tehdään 27.9.2017 valtuuston kokouksessa.
Käytännössä strategia on jo hyväksytty, koska kaikki merkittävät valtuustoryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Helsingin kaupunkistrategiassa on iso joukko todella hyviä ympäristötavoitteita.
Ympäristönäkökohtia strategiassa on avannut hyvin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen Stadin ilmasto -blogissa.
Ohessa muutama huomio luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja liikennelinjauksista sekä kiertotaloudesta, kokeilukulttuurista ja kansalaistoiminnan edellytyksistä.
Kaupunginvaltuusto nimesi minut HKL Liikenneliikelaitoksen johtokuntaan 7.6.2017.
Ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin uudella kokoonpanolla heti tiistaina 13.6. klo 16.30. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Laura Rissanen (kok). Johtokunnan kokoonpano täällä.
Ensimmäisessä kokouksessa päätimme mm. syksyn kokousaikataulusta, hankinta- ja investointivaltuuksien delegoinnista, liityntäpysäköintiterminaalien ylläpitovastuun siirtämisestä HKL:lle, raitiotien rakennuttamisesta Mechelininkadulla ja Jätkäsaaressa sekä saimme Raide-Jokerin tilannekatsauksen. Lisäksi teimme hankintapäätöksiä, joilla varauduimme puhtaanapitoon ja talveen sekä töhryjen poistamiseen.
Kokouksen esityslista löytyy täältä ja päätöstiedote täältä.
Kiinnostavinta antia oli tilannekatsaus Raide-Jokeriin. Meille vakuutettiin, että nyt toteutettavalla Allianssimallilla viivästykset ja kustannusten ylitykset eivät ole mahdollisia.
Kuntavaalien vaalirahoitusilmoituksen viimeinen jättöpäivä on tänään 12.6.2017.
Itse jätin vaalirahailmoitukseni jo 7.5.2017 eli heti sen jälkeen kun viimeiset kuntavaalikampanjan laskut olivat tiedossa tai tulleet.
Ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani ja sidonnaisuuteni ilmoitin jo ennen ennakkoäänestyksen alkua 28.3.2017.
Yhteensä kuntavaalikampanjani maksoi 7411,24 euroa. Tästä yksityishenkilöiltä saatuja lahjoituksia oli 485 euroa ja puolueyhdistykseltä saatua tukea 256,47 euroa. Loput olivat omaa rahoitusta eli käytännössä kuntapolitiikan kokouspalkkioista saatuja ja säästettyjä rahoja.
Olen avannut vaalirahoitusilmoitukseen rahoitukseni myös paljon yksityiskohtaisemmin kuin laki vaatii. Olen listannut käytännössä melkein jokaisen laskun ja maksun erikseen lisätietoja kohtaan.
Ohessa vaalirahoitukseni yksityiskohtaisesti.
Uusi kaupunginvaltuusto aloitti kesäkuun alusta. Ensimmäinen kokous on keskiviikkona 7.6.2017 klo 18 alkaen.
Kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä tai jälkikäteen Helsinki-kanavalla. Esityslistat löytyvät verkosta.
Itse ajattelin tehdä heti ensimmäisen kokouksen iloksi aloitteen, jossa kaupungin työntekijöille annettaisiin työsuhde-etuna kaupunkipyörien kausimaksu ja näin kannustettaisiin työntekijöitä kulkemaan päivittäisiä lyhyitä matkojaan kaupunkipyörillä.
Samalla haastan kaikki muutkin työpaikat Helsingissä antamaan työntekijöilleen työsuhde-etuna kaupunkipyöräkauden!
Ensimmäisessä kokouksessa päätämme muodollisesti pormestarista, apulaispormestareista ja muista luottamustehtävistä. Käytännössä näistä on sovittu jo puolueiden välisissä ja sisäisissä neuvotteluissa. Lisäksi kokouksessa päätetään Vihreiden valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta alueiden eriarvoisuuden torjumiseksi sekä muutamia maankäyttöön liittyviä asioita, esimerkiksi Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin myymisestä.
Ensimmäisen kokouksen jälkeen alkavat neuvottelut kaupunkistrategiasta, jossa linjataan tulevan valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet.
Alla vielä luonnostelemani aloite kaupunkipyöräkauden tarjoamisesta kaupungin työntekijöille.
Hallitus on puolivälintarkastelussaan arvioinut hallitusohjelmansa toteutumista ja tarvittavia lisätoimia sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkastelun keskiössä oli odotetusti talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyys sekä taloudellinen kestävyysvaje.
Onneksi myös todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen nousivat kuitenkin puoliväliriihessä hyvin esille.
Ympäristön kannalta fiksuja investointeja edistettiin kymmenillä miljoonilla euroilla:
Ulla Appelsin ihmettelee Iltasanomien kolumnissa miksi Kirkko on profiloitunut kielteisten turvapaikkapäätösten voimakkaana vastustajana.
Mielestäni vastaus on aika selvä.
Kyse on Suomen kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta, joka ei enää noudata humanitäärisiä arvoja.
Kiristyneen politiikan käytännöt ja menettelytavat ovat toistuvasti osoittautuneet ongelmallisiksi. Tämän todentavat lukuisat tuomioistuimien päätökset, joissa todetaan Maahanmuuttoviraston päätöksiä tehdyn väärin perustein.
Toisaalta asiaa voi ajatella myös inhimillisesti. Kyse on siitä, että hädässä olevia autetaan ja yhteiskunnan tasolla puolustetaan kaikkein heikko-osaisimpia.
Ohessa kolme muistutusta Ulla Appelsinille inhimillisestä toiminnasta.
Kuntavaalien tarkastuslaskenta on tehty. Keskiviikkona julkistettujen tulosten osalta oma äänimääräni nousi vielä 10 äänellä. Kokonaispotti on siis huikea 1304 ääntä.
Kiitos luottamuksesta! Tuntuu uskomattomalta, että näin moni helsinkiläinen oli valmis antamaan ainokaisen äänensä minulle. Arvostan suuresti!
Yksin voi kuitenkin tehdä aika vähän. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa yhdessä muiden kanssa.
Yhtenä tärkeimpänä tavoitteenani on avoimuus, suora demokratia ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Itselläni on ollut tapana viedä kaupunkilaisten ideoita ja huolia aktiivisesti eteenpäin. Nyt haluan parantaa suoria vaikutusmahdollisuuksia entisestään.
Olen päättänyt perustaa kuntapolitiikan vaikuttaja- ja sparrausryhmän. Toivon, että tulet mukaan tähän ryhmään!
Tässä on joitain kysymyksiä, joita olen kuntavaalikampanjassani nostanut esille ja haluan edistää seuraavan neljän vuoden aikana. Näihin pääset nyt siis halutessasi vaikuttamaan:
Kuntavaalit on ohi. Vihreät otti valtakunnallisesti upean vaalivoiton ja kasvatti kannatusta 12,4 prosenttiin. Vihreistä tuli samalla yhä enemmän koko maan yleispuolue.
Helsingissäkin Vihreät sai vaalivoiton.
Kannatus nousi 24,1 prosenttiin. Tällä tuloksella valtuustosta irtoaa yhteensä 21 paikkaa 85 paikasta. Tuntuu huikealta, että tässä kaupungissa lähes joka neljäs äänesti vihreän tulevaisuuden puolesta.
Henkilökohtaisesti sain Helsingissä yhteensä 1294 ääntä. Tällä varmistin jatkopaikkani Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kiitos luottamuksesta! Nöyräksi vetää. Yksin omilla äänillä en olisi mennyt läpi. Tähän vihreään vaalivoittoon tarvittiin kaikkia ehdokkaita ja koko listan ääniä!
Vaalikampanja on omalta osaltani nyt tehty. Tätä kirjoittaessa vaalitulos ei ole vielä selvillä.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat jo antaneet tai tulevat antamaan ainokaisen äänensä minulle, tai jotka ovat edes harkinneet sitä. Kiitos luottamuksestanne!
Haluan myös kiittää kaikkia niitä lukemattomia ihmisiä, jotka ovat auttaneet viimeisten kuukausien aikana monella eri tavalla. Yksin en olisi selvinnyt. Kiitos!
Jos olet päättänyt tai päätät antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni ainakin lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle.
Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista.
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
@firstbeat.suomi
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit?
Todella hienoa materiaalia siitä miten voimme keventää kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Neljänä vedenaikana.
Hyvää työtä #kevennäkuormaa @suomen_vesistosaatio @minunmereni ja kaikki muut!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.
Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.
Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.
@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
Todella tärkeä ja ajassa kiinni oleva kirjoitus Risto Sulkavalla Suomen Kuvalehdessä!
Esimerkiksi soiden ennallistaminen olisi parasta mahdollista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Märät ja vaikeakulkuiset suot kun hidastaisivat mahdollisen hyökkääjän etenemistä samalla kun ilmasto ja vesistöt hyötyvät. Lisäksi purkamalla rajan pinnassa olevat metsäautotiet, voitaisiin vaikeuttaa lisää mahdollisen hyökkääjän liikkumista.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen on siis edullinen ja monivaikutteinen tapa vahvistaa kansallista turvallisuutta.
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/soiden-ennallistaminen-parantaisi-maanpuolustusta-kirjoittaa-risto-sulkava/
Kiitos @ristosulkava3
