Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet ja yritysten yhteiskuntavastuu

Osallistuin torstaina (2.9.) Aalto-yliopiston Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston järjestämään ”Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet” -seminaariin. Käytin kommnettipuheenvuoron liittyen Neste oilin palmuöljytuotannon ympäristöhaasteisiin. Ohessa esitykseni. Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet stranius-02092010 View more presentations from lstraniu. Alustusten jälkeen osallistuin päivän päätteeksi järjestettyyn paneelikeskusteluun. Eettisen yrityksen tunnistaa nähdäkseni ainakin kahdesta asiasta: 1. Eettisyys näkyy niin pienissä kuin suurissa teoissa. Yritys ei hae hyväksyntää omalle toiminnalleen sillä, että toiminta on pienimuotoista tai markkinoilla on suurempia pelureita. … Lue lisää

Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa? 2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 … Lue lisää

Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen 24.9.2010

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monen muun tahon järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa 24.9. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Entä jos talouskasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia, kun ihmiset löytävät merkityksiä palkkatyön ulkopuolelta, väestö ikääntyy ja ekologiset reunaehdot ylittyvät? Mikä on suunnitelma B? Millä tavalla elintärkeät … Lue lisää

Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn

Osallistuin perjantaina 13.8.2010 valtioneuvoston kanslian ja pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomen tulee luoda vuosikymmenen yli ulottuva pitkän aikavälin kasvuohjelma. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu nojaa hänen mukaansa omaan osaamiseemme. Talouskasvu on tärkeää, koska sen myötä syntyy työpaikkoja, valtio saa lisää tuloja, ja näin voidaan turvata hyvinvointipalvelut ja eläkkeet. Valtioneuvoston kasvuhankkeen puheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen esitteli työryhmänsä työtä. Tulevaisuuden tärkein tavoite on työn … Lue lisää

Degrowth-talous vai vihreä kasvu (Green New Deal)?

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen teemana oli 22.6. ”Vihreällä kasvulla kohti kestävää kehitystä”. Kokouksen tiedote on luettavissa täältä: Suomen kestävän kehityksen toimikunta: Vihreä talous mukaan uuteen hallitusohjelmaan. Näyttää siltä, että yhteiskunnassa on laajasti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyväksytty ajatus siitä, että tulevaisuuden talouskasvun tulee suuntautua ympäristön kannalta kestäville aloille ja kasvun tulee tapahtua vain luonnon kantokyvyn rajoissa. Hyvä näin! Kasvu kuitenkin syö ekotehokkuuden hyödyt. Taustalla on kokemus siitä, ettei ekotehokkuus ole taannut … Lue lisää

Onnellisuustalous ja onnen osatekijät

Istuin keskiviikkona (9.6.) aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa. Esimerkiksi Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuutta. Ei hassumpaa. Seminaarissa puhuneen Tilastokseskuksen Jukka Hoffrenin mukaan yhteiskunnan ja talouden tehtävä on tuottaa ihmisille onnellisuutta ja hyvinvointia. Aineellisen hyvinvoinnin ajasta olemme siirtymässä henkiseen hyvinvointiin. Hoffrenin viittaa onnellisuuden osatekijöihin: – 50 % onnesta on perinnöllistä, liittyen omaan asenteeseen (set point) – 40 % onnesta syntyy tarkoituksenmukaisesta toiminnasta – 10 % onnesta on … Lue lisää

Degrowth – kutsu piknikille ja vaihtoehtoja talouskasvulle

Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat. Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä on niin haasteellinen tavoite, että tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on syytä tarkastella hiili-intensiteetin vähentämisen lisäksi myös talouskasvun määrää. Suomeen perustettu Degrowth-verkosto edistää keskustelua kasvun rajoista ja … Lue lisää

Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa. Satoja kuulijoita paikalle keränneessä degrowth-seminaarissa kysyttiin, onko rajaton talouskasvu mahdollista rajallisella maapallolla. Onko kasvusta tullut pakko, jota on jatkettava hinnalla millä hyvänsä? Voidaanko kasvupakosta vapautua? Millainen olisi kasvuton ja kohtuullinen degrowth-talous? Itselläni oli kunnia avata seminaari ja toimia keskustelun puheenjohtajana. Maan ystävien tutkija-aktivisti Jarna Pasasen mukaan talouskasvu korreloi suoraan ympäristötuhon kanssa. Ainoa oikea johtopäätös on kasvupakosta … Lue lisää

Ajatuspaja e2 ja talouspolitiikkaa ohjaavat arvot

Piipahdin päivällä Ajatustaja e2:n Lunchbreaking News! -tilaisuudessa Ateljé Finnessä, jossa aiheena oli tällä kertaa talouspolitiikkaa ohjaavat arvot. Kansanedustaja Antti Kalliomäen mukaan ihmisten perusarvot, kuten rauha, hyvinvointi ja vapaus ovat seurausta talouden kehityksestä. Kalliomäen mukaan kannattaa kuitenkin jo nyt varautua jo seuraavaan finanssikriisiin. Aiemmasta ei ole opittu mitään ja kansalliset intressit jyräävät. Tilaisuudessa puhunut ministeri Mari Kiviniemi taas painotti mm. demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Kaikki eivät ole Kiviniemen mukaan kaupan eikä … Lue lisää

Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus

Osallistuin keskiviikkona (10.3.) Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus -kirjan julkaisuseminaariin Bottan juhalsalissa. Viime kesän ensimmäisenä hellepäivänä pieni porukka [1] kokoontui Vuosaasen Kulttuurikeskus Sofiaan keskustelemaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tämän keskustelun pohjalta syntyi kirja Tornin pitojen hengessä. Bottalle oli kokoontunut noin sata yltäkylläisyydestä kiinnostunutta henkilöä kuuntelemaan paneelikeskustelua.  Paneelia veti Jouko Kajanoja ja muut keskustelijat lisäkseni olivat Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Demos Helsingin projektijohtaja Tuuli Kaskinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Tässä tiivistetysti … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa