Arki

IKEA pysäköi bussipysäkille

IKEA-bussi näyttää pysäköivän säännöllisesti Helsingin Käpylässä Sofianlehdonkadulle.

Erityisen hankalaa on, että bussi on usein pysäköity 65A:n pysäkille tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin 65A:n pysähtyminen pysäkille vaikeutuu olennaisesti.

Oheisen kuvan IKEA-bussi oli pysäköitynä pysäkille ainakin lauantai 5.1. alkuillasta sunnuntaihin 6.1. puoleen päivään asti.

Myös jotkut 65A:n kuljettajat ovat olleet tilanteeseen kyllästyneitä. Ainakin jo viime syksynä (26.8.2012) bussipysäkille jätetyn lapun perusteella (ks. kuva alla).

Eli vielä kerran: IKEA, voisitko ohjeistaa bussikuljettajianne siten, että bussinne ei pysäköisi yleisten bussien pysäkille? Ainakaan verkkosivuilla olevien tietojen perusteella bussi ei kulje Käpylän ja Sofianlehdonkadun kautta.

Lue lisää

Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa

Kiitos kaikille blogin lukijoille vielä kerran vuodesta 2012!

On ollut mukava jakaa arkea kanssanne. Kiitos kaikesta siitä palautteesta ja kannustuksesta, jota olen vuoden aikana saanut sekä onnellista, kohtuullista ja ekologista vuotta 2013 kaikille!

Ohessa oma arjen muistilistani uudelle vuodelle eli viisi asiaa, joita aion vaalia vuonna 2013 – kyseessä on siis sama lista kuin vuosi siten. Ennen uusia kujeita on kuitenkin hyvä palata vielä hetkeksi vuoteen 2012.

Vuonna 2012 omassa elämässäni tapahtui muun muassa seuraavaa:

Lue lisää

Ekoisi: Ilotulitevapaa vuodenvaihde

Suomessa myydään vuosittain YLE uutisten mukaan pari miljoonaa ilotulitetta.

Lain mukaan ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18.00 – 1.1. klo 02.00 välisenä aikana. Ammunnan tulee tapahtua häiriötä ja vaaraa aiheuttamatta, ampujan tulee olla täysi-ikäinen ja selvä, ja hänen tulee käyttää suojalaseja tuotteita ampuessaan. Ilotulitteita ei tule käyttää asutusalueiden keskellä.

Ilotulite on valittu vuonna 2009 vuoden turhakkeeksi. Monille ilotulitus aiheuttaa kuitenkin suunnatonta iloa. Toisaalta sillä on omat haittansakin.

Ohessa neljä syytä, miksi meidän perheessä ei ammuta raketteja:

Lue lisää

Ihanaa talven juhlaa!

Ihanaa talven juhlaa ja rauhaa vuodelle 2013! Tämän joulun vietämme kotona Helsingissä. Aattopäivän aamupäivällä kävimme pihalla leikkimässä, tekemässä lumitöitä ja viemässä linnuille ruokaa. Iltapäivällä hyvät ystävämme tulevat kylään ja syömään.

Miksi auto ei pysähdy? Suojatien ylitys ei onnistu Mäkelänkadulla

Kuljen työmatkani päivittäin Helsingin Käpylästä keskustaan.

Matkan varrella joudun usein ylittämään Mäkelänkadun.

Onneksi kadun yli pääsee suojatietä pitkin. Vai pääseekö sittenkään?

Tieliikennelain mukaan kadun ylittäminen suojatietä pitkin pitäisi olla helppoa:

”Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.”

Ohessa video siitä, kuinka yksikään auto ei tänään (12.12.2012) pysähtynyt suojatien eteen vaikka seisoin sen reunassa toinen jalka suojatiellä.

Lue lisää

Ekoisi: Lasten ruuan ympäristövaikutuksista

Eräs lukija toivoi hiljattain kirjoitusta lasten ruuan valmistuksen ympäristövaikutuksista.

Hän oli keskustellut puolisonsa kanssa siitä, kumpi on loppujen lopuksi ekologisempaa, purkkiruokien antaminen vai ruokien valmistaminen itse.

Ympäristön kannalta tärkeintä on se, mitä itse ruoka on. Suurin ympäristökuormitus kun tulee alkutuotannossa.

MTT:n tutkimuksen mukaan (pdf, s. 23) ruoan rehevöittävistä vaikutuksista yli 90 prosenttia ja ilmastomuutosta aiheuttavasta kuormituksesta sekaruoassa noin 70 prosenttia on peräisin raaka-ainetuotannosta.

Esimerkiksi kuljetusten ja pakkausten osuus on häviävän pieni. Yleisesti ottaen valmisruuat eivät poikkea merkittävästi kotiruuasta ympäristövaikutusten suhteen. Sekaruoassa valmisruuat näyttäisivät oleva hiukan ekotehokkaampia kuin kotiruoka.

Eli mitä enemmän lapsen lautasella on kasvisruokaa, sen parempi ympäristön kannalta.

Lue lisää

Minun itsenäisyyspäivänäni: Viisi asiaa

Minun itsenäisyyspäivänä tänään 6.12.2012 on nukuttu pitkään, käyty lapsen kanssa pihalla leikkimässä, syöty perheen yhteinen lounas ja käyty hyviä keskusteluita.

Lisäksi olin itsenäisyyspäivänä keskustelemassa aiheesta ”Minun itsenäisyyspäiväni” Radio Yle 1:ssä yhdessä toimittaja Jukka Arvassalon ja Hilla Blombergin sekä Heljä Liukko-Sundströmin Pirkko Yrjölän, Juha Itkosen, Sari Multalan ja Sixten Korkmanin kanssa.

Alkuillasta sytytimme myös kaksi ledikynttilää ikkunalaudalle.

Minulle itsenäisyyspäivä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia viittä asiaa:

Lue lisää

Ekoisi: Voiko lapsi esiintyä julkisuudessa?

Olen kirjoittanut Ekoisi-blogia heinäkuusta 2011 lähtien. Viime aikoina olemme kotona miettineet lapsen julkisuudessa esiintymistä.

Tällä hetkellä minua kysytään usein haastatteluihin esimerkiksi sukupuolisensitiivisyydestä, vaipattomuudesta ja monista muista ekovanhemmuuteen liittyvästä jutuista.

On tietysti ilahduttavaa, että ekovanhemmuus ja nimenomaan isän näkökulma siihen kiinnostavat niin monia.

Toistaiseksi olen halunnut kertoa hyvinä pitämistäni jutuista niin avoimesti kuin mahdollista. Tosin lapsen nimeä ei ole mainittu jutuissa tai blogissa pitkään aikaan. Kuvia ja muita arkisia asioita olen julkaissut kuitenkin sitäkin enemmän.

Onko kuitenkaan lapsen kannalta sopivaa toimia esimerkkiperheenä eri jutuissa?

Lue lisää

Työhyvinvointifoorumi: Itsensä johtaminen, muutos ja erilaisuus

Osallistuin keskiviikkona (14.11.) Työturvallisuuskeskuksen sekä valmennus ja konsulttiyritys Humapin järjestämään Esimiesten työhyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa pohdittiin ihmisen hyvinvoinnin, onnellisuuden ja erityisesti työhyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä sekä käytiin läpi mm. Maslowin tarvehierarkiaa työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Työhyvinvointi on kokemus. Se mihin kiinnitetään huomiota, se kasvaa. Kannattaa siis miettiä, onko syytä aina penkoa sitä, mikä on huonosti vai mieluimmin miettiä niitä juttuja, jotka ovat hyvin.

Lue lisää

Päivä Luonto-Liiton pääsihteerinä

Tänään oli poikkeuksellisen kiinnostava työpäivä vaikka Talvivaaran kaivossotkut varjostavatkin kaikkea tekemistä.

Ohessa päivän ohjelma tunnista tuntiin.

klo 6-8 Nousen ylös ja hoidan aamutoimet. Luen edellisen illan ja yön aikana tulleet sähköpostit. Käyn läpi Talvivaaraan liittyvää uutisointia ja valmistaudun aamun radiokeskusteluun. Lapsi herää. Leikin hänen kanssaan. Pyöräilen kotoa Pasilaan YLE:n Radiotalolle.

klo 8-9 YLE:n Radio 1:n Ykkösaamussa keskustelemassa Talvivaaran kaivosonnettomuudesta. Keskustelu on kuunneltavissa YLE Areenalta. Ohjelman jälkeen pyöräilen keskustaan Grand Casinolle.

klo 9-11 Puhumassa Neurologisten vammaisjärjestöjen koulutustilaisuudessa uljaasta kansalaistoiminnasta. Olen vasta viime vuosien aikana oppinut hahmottamaan, miten hienoa työtä sosiaalialan järjestöt Suomessa tekevät.

Samaan aikaan Luonto-Liitto ja kaksitoista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä vaativat Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Dohassa. Pelissä on paljon: ilman huomattavia päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa karata hillitsemättömäksi ja Sandy-myrskyn kaltaiset äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 219

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa