Arki

Kuohu: Unelmia maailmanluokan ekokaupungista

Kuohu 4-2013Oheinen kirjoitukseni on ilmestynyt Kuohussa (4/2013).

Unelmia maailmanluokan ekokaupungista

Pyöräilin syyskuussa Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuuteen. Tykkään pyöräilystä, koska se on ekologinen ja terveellinen tapa liikkua pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen.

Tilaisuus, johon pyöräilin, käsitteli Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisemaa viidennen arviointiraportin ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvetoa.

IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllättänyt. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on osattu ennakoida. Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet.

Tilanne on pelottava. Mikäli päästöjä ei saada nopeaan laskuun, menetetään mahdollisuus pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tätä taas pidetään kriittisenä rajana sille, että yhteiskunnilla on vielä mahdollisuus selvitä muutoksista.

Miten tämä liittyy Helsinkiin, Arabianrantaan, Toukolaan ja Vanhaankaupunkiin?

Lue lisää

Kirjavinkki: Minä Zlatan Ibrahimović

Minä Zlatan IbrahimovićLuin viime viikolla kirjan jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovićista. Teoksen on kirjoittanut David Lagercrantz. Suomennoksesta vastaa WSOY ja Miika Nousiainen.

Kirja on paljon enemmän kuin tarina Ruotsin kuuluisimmasta jalkapalloilijasta. Kirja on ensinnäkin klassinen tarina ryysyistä rikkauksiin. Toisekseen kyse on ruotsalaisen maahanmuuttajan arjen ja elämän kuvauksesta.

Zlatan Ibrahimović kiteyttää koko kirjan sanoman ensimmäisen sivun omistuskirjoituksessa:

”Haluan omistaa yhden ajatuksen kaikille lapsille siellä jossain, kaikille jotka tuntevat itsensä hieman oudoiksi ja erilaisiksi, jotka eivät sovi joukkoon ja tulevat johdetuksi harhaan. On okei olla erilainen kuin muut. Uskokaa yhä itseenne, se toimi minullakin kaikesta huolimatta.”

Lue lisää

Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

Talvipyöräily ei ole extreme-urheilua: Viisi vinkkiä tulevaan talveen

Talvipyöräily Leo StraniusViikonloppuna siirryttiin talviaikaan. Monilla päättyy näinä päivinä samalla myös pyöräilykausi.

Itse pyöräilen läpi vuoden, koska se on ekologisin, terveellisin ja usein myös nopein tapa päästä paikasta toiseen.

Pyörä on talvella kaupungissa itse asiassa aika hyvä liikkumisväline.

Vaikka vauhti on hitaampaa, on kulku paikasta toiseen luotettavaa. Tiedän milloin olen perillä. Matka-ajan voi ennakoida täsmällisemmin kuin lumipyryyn ja ruuhkiin juuttuvien junien, bussien tai henkilöautojen kanssa.

Talvipyöräily sopii erityisen hyvin ihan tavallisille ja kiireisille ihmisille, jotka haluavat saada raitista ilmaa ja liikuntaa ilman, että siihen joutuu uhraamaan ylimääräistä aikaa. Talvipyöräily ei vaadi extreme-urheilijan asennetta, huippupyörää tai astronautin varusteita.

Ohessa on viisi vinkkiä ihan tavalliseen talvipyöräilyyn:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Leon reseptit koko päivälle!

Veganissimo brunssiLihaton Lokakuu on pian loppusuoralla.

Jotta elämää olisi vielä lokakuun jälkeenkin, ajattelin jakaa omat lempireseptini kaikille.

Disclaimer: Pidän aktiivisena kuntoilijana hiilihydraatti- ja proteiinipitoisista ruuista, jotka on äärimmäisen nopea valmistaa.

Ohessa reseptivinkit aamupalalle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle, olkaa hyvä!

Aamupala: Ekopuuro, valmistusaika 1 min
– Laita lautaselle neljän viljan luomuhiutaleita, auringonkukan siemeniä, seesaminsiemeniä, mustaherukoita ja kaakaorouhetta.
– Kaada päälle soijamaitoa ja syö sellaisenaan (lämmittämättä).

Lounas: Pastaa tofutomaattikastikkeessa, valmistusaika 15 min

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 6

Veganissimo brunssiLihattoman Lokakuun ensimmäinen viikko on takana. Iso kiitos kaikille haasteessa mukana olleille!

Ruuan ilmastovaikutukset ovat yllättävän suuret.

Ne vastaavat noin kolmasosaa kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään lihantuotanto on tästä puolet.

Yksilön kannalta tehokas tapa vähentää päästöjä on siis vähentää lihansyöntiä.

Lauantain (5.10.) Helsingin Sanomissa Lihattoman Lokakuun haasteen vastaanottanut Riku Rantala kirjoitti osuvan kolumnin aiheesta. Siinä Rantala toteaa seuraavaa:

”Suomessakin lihansyönti on lähtenyt lapasesta. Ahmimme joka päivä kuin jouluna: 78 kiloa fläskiä. Terveytemme kannalta se on kaikilla mittareilla liikaa. Jo 300 grammaa viikossa huutelee syöpää peräsuoleen. Ympäristö- ja terveyshaittojen lisäksi mieltä painaa tuotantoeläinten sietämättömän huono kohtelu, Suomessakin.”

Ohessa oma ruokapäiväkirja viikonlopun eli lauantain (5.10.) ja sunnuntain (6.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 4 ja 5

VeganissimoRuokapäiväkirja jäi eilen (3.10.) julkaisematta blogissani, koska olin illan Sarasvuo talkshowssa keskustelemassa Sini Saarelasta, Arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta.

Pidin kuitenkin kirjaa syömisistäni. Päivällä kävin lisäksi Yle Radio 1:n Ajankohtainen Ykkönen ohjelmassa keskustelemassa tuoreista ravintosuosituksista ja Lihattomasta Lokakuusta.

Torstaina julkaistiin siis uudet pohjoismaiset ravintosuositukset.

Suositusten mukaan kasvisten, hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, siementen, täysjyväviljan ja marjojen syömistä pitäisi lisätä. Tämä on hyvä! Kasvispitoinen ruokavalio hyödyttää terveyden ja eläinten lisäksi myös ympäristöä.

Ohessa ruokapäiväkirja torstain (3.10.) ja perjantain (4.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 3

Lihaton Lokakuu - Ylipäällikön päiväkäskyLihattoman lokakuun toinen päivä on takana.  Lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä tulevat nyt kolmannen päivät mätöt.

Toivon todella, että kaikki tapahtumaan mukaan lähteneet lähes 30 000 ihmistä antavat kasvissyönnille mahdollisuuden, ryhtyvät tuumasta toimeen ja kokeilevat lihatonta arkea.

Itse uskon, että arjen muutokset syntyvät tekemisen kautta. Valistus ei riitä.

Henkilökohtaisen kokeilun ja siitä seuraavan kokemuksen kautta syntyy ymmärrystä ja halua hankkia tietoa asiasta sekä sitä kautta lopulta muutosta omissa arvoissa. Samalla tulee ehkä havainnoitua ympärillä olevia asioita uusin silmin – esimerkiksi sitä, että lähiravintolasta ei saa kunnollista kasvisruokaa. Parhaimmillaan nämä kokemukset johtavat haluun muuttaa asioita myös laajemmin.

Ohessa viikon kolmas ruokapäiväkirja eli mitä tuli pisteltyä suuhun keskiviikkona:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu – Ruokapäiväkirja osa 2

Veganissimon brunssiLihaton Lokakuu on nyt käynnissä.

Lähes 30 000 ihmistä on vastaanottanut haasteen. Upeaa! Tänään olen kommentoinut kampanjaa esimerkiksi Me Naisissa ja Iltalehdessä.

Kiinnostavin kysymys tuntuu olevan se, onnistuuko Riku Rantala haasteessa. Optimistina ajattelen, että Rikunkin kaltainen makkaransyöjä voi selvitä tästä.

Tänä päivänä kasvisvaihtoehtoja on tarjolla kaikkialla, ne ovat hyviä ja ravitsevia.

Toisaalta toivon salaa, että Riku epäonnistuu vähän, koska ehdottomuus ei ole hyväksi. Itsekin olen muuttanut omia elämäntapojani vähitellen, koska radikaalit muutokset eivät usein kestä pitkään. Pitää olla armollinen!

Itse lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä ensimmäisen Lihattoman Lokakuun päivän syömiseni:

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 209 4 148

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

27 2
Open post by leostranius with ID 17957770182110870
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin. Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

60 2
Open post by leostranius with ID 17855555205633880
Missä kaikki mainokset ovat? Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen. Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen? Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä. Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan. Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia? Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa. Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää. Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään? Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!

Kiitos @jalotofu reseptistä!

36 4
Open post by leostranius with ID 18075148880580415
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! Kiitos @jalotofu reseptistä!

Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

100 4
Open post by leostranius with ID 17873023695417976
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

165 5
Open post by leostranius with ID 18079438399771318
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

18 0
Open post by leostranius with ID 18150330208385435
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

37 0
Open post by leostranius with ID 18058946957583915
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

Saana

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi

29 0
Open post by leostranius with ID 18518563891005236
Saana #saana #saanatunturi #kilpisjärvi

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon

24 0
Open post by leostranius with ID 17913134802159813
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. Hieno konsepti Lieksan kaupungilta! Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. #lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.

36 1
Open post by leostranius with ID 17914407132136755
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä

40 8
Open post by leostranius with ID 18066798835885306
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! Mutta mitä seuraavaksi? Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä! #triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Seuraa minua Instagramissa