Arki

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Rakkauden metsä Helsinkiin

PuuEri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?

Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.

Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.

Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?

EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.

Lue lisää

Emmaus Helsinki – Ympäristöystävällinen elämäntapa antaa toivoa

Työtä tukea toivoa Emmaus HelsinkiHuhtikuun lopussa Emmaus Helsinki juhli 50-vuotista taivaltaan. Paljon onnea Emmaus!

Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirja ”työtä tukea toivoa” (pdf). Emmaus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansainvälinen liike, jonka tehtävänä on auttaa kärsiviä ja siten edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa.

Useimmille Emmaus taitaa olla tuttu kirpputoreistaan. Itse käytän ahkerasti Vallilassa sijaitsevan kirpputorin ompelupalveluita saadakseni korjattua rikkimenneitä vaatteita. Lisäksi olen ollut aikanaan tutustumassa Jokioisissa sijaitsevaan lajittelukeskukseen ja sen toimintaan.

Emmaus viittaa palestiinalaiseen kylään, jossa toivonsa menettäneet löysivät uudelleen toivon. Toivo on hyvä lähtökohta myös siirryttäessä kohti ympäristöystävällistä elämäntapaa.

Ilmassa on paljon toivoa. Joulukuussa 2015 Pariisissa saatiin aikaiseksi historiallinen ilmastosopimus. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden vallankumous on edennyt pisteeseen, jossa monet valtiot ovat luopumassa fossiilisista polttoaineista, ja suursijoittajat vetäytyvät ilmastolle haitallisesta toiminnasta.

Vuoden 2015 syksyn hyviä uutisia on myös olleet se, että YK sai sovittua uudet kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, Yhdysvallat luopui 1900 kilometrin mittaisen öljyputken rakentamisesta Kanadan hiekkaöljykentiltä Yhdysvaltain öljyjalostamoihin ympäristösyistä johtuen, arktinen öljynporaus ei kannata ja Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala suljetaan 2020-luvun alkupuoliskolla.

Alla juhlakirjaan kirjoittamani lyhyt artikkeli kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Kuovi, karhu ja käsin kirjoitettu kirje

Kirje Pauli MalmisaloAika harvoin kirjoitan käsin kirjeen.

Maanantaina (18.4.2016) siihen oli kuitenkin syytä kun 85-vuotias taiteilija Pauli Malmisalo lähetti vuonna 1977 maalaamansa upean kuovi-teoksen Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle.

Kuovi on Euroopan suurin kahlaajalaji, jonka löytää parhaiten peltoaukeilta. Kuovin tunnistaa pitkistä jaloista ja alaspäin kaarevasta pitkästä nokasta sekä ruskeankirjavasta värityksestä. Birdlifen sivuilta löytyy hyviä vinkkejä siitä, miten kuovia voi auttaa.

Viikko alkoi muutenkin mukavasti kun Luonnonvarakeskus uutisoi, että Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan arvioon. Suomessa on vähintään 1720–1840 karhua ennen syksyn 2016 metsästyskautta. Nyt pitää toivoa, että tappolupia ei myönnetä liikaa.

Ohessa vielä kuva taulusta ja kirjoittamani kirje Paulille.

Lue lisää

Kevätpyöräily: Viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen

Lapset pyöräilemässä päiväkotiinKevät on pitkällä. Viimeistään nyt on aika kaivaa pyörät varastosta ja aloittaa pyöräilykausi.

Itselläni uuden pyöräkauden alkua symboloi kaksi asiaa. Toinen on nastarenkaiden vaihtaminen kesärenkaisiin ja toinen, kun Helsingin Polkupyöräilijöiden spinning-tunnit loppuvat ja lenkit siirtyvät maantielle.

Näiden lisäksi kävin myös MTV3:n Huomenta Suomi –ohjelmassa edistämässä pyöräilyä. Pätkä on katsottavissa täällä.

Ohessa on viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen.

Lue lisää

Saku Tuominen: Luova järkevyys ja 20-malli

Luova järkevyysLuin hiljattain Saku Tuomisen kirjan Luova järkevyys – arkisen luovuuden ylistys (Otava).

Luovuutta syntyy kun erilaiset ihmiset kohtaavat ja yhdistelevät yllättäviä asioita.

Kannattaa siis hakeutua sellaisten ihmisten pariin, jotka toimivat eri alalla tai ovat muuten selvästi erilaisia.

Luovuutta voi edistää myös hyvin yksinkertaisilla konsteilla esimerkiksi työpaikoilla. Klassinen esimerkki on kahvitauot. Kannattaa pyrkiä järjestämään erilaisille ihmisille kohtaamisen paikkoja. Vaikka kahvitauon tai lounaan muodossa, jos ei muuten onnistu.

Saku Tuomisen mukaan luovuus on ”halu tehdä eri tavalla, paremmin”. Luovuus ei siis ole luonteenpiirre tai lahjakkuus vaan toimintatapa. Luovan järkevyyden ydinfilosofian Tuominen kiteyttää seuraavasti:

Lue lisää

Seitsemän vinkkiä ekopaastoon

EkopaastoSuomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää yhteistyössä Marttojen ja Changemaker-verkoston kanssa Ekopaasto-kampanjan.

Tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään (10.2.–27.3.2016) on tavoitteena muuttaa elämään vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi ja päästöjä aiheuttavaksi.

Seitsemän viikon aikana voi tehdä esimerkiksi seitsemän lupausta. Tätä silmälläpitäen Kotimaa24 jututti minua ja pyysi näkemyksiä aiheeseen.

Itselleni näiden paasto- ja päästövähennyslupausten tekeminen alkaa olla haastavaa. Oma hiilijalanjälkeni on noin 3000 kiloa enkä kovin helposti enää keksi keinoja, joilla voisin omaa arkeani ekologisoida. Tästä syystä keskitynkin yleensä lupauksissa siihen, että voisin auttaa muita tekemään niitä tekoja, joita itse olen jo tehnyt.

Oma ekopaastolupaukseni tällä kertaa on, että yritän joka päivä seitsemän viikon ajan kirjoittaa ja kannustaa ekologisempiin valintoihin, jotain sellaista yritystä tai yhteisöä, jonka palveluita olen kuluneen päivän aikana käyttänyt. Yksi esimerkki voi olla, että pyydän näitä tahoja esimerkiksi vaihtamaan EKOsähköön.

Ohessa on seitsemän vinkkiä ekopaastoon kaikille muille.

Lue lisää

Vapaa julkaistavaksi: Leo Stranius käyttää taas lämmintä vettä suihkussa!

Leo Stranius ja lämmin suihkuTällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.

Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.

Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”

Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.

Lue lisää

Väitteet ja vastaväitteet: Koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta koskeva toimivalta lautakunnalla vai kaupunginvaltuustolla

Leo Stranius 2014Kaupunginvaltuusto kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20.1.2016 pitkän keskustelun kaupunginhallituksen esityksestä, jossa koulun ja oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäisi jatkossa kaupunginvaltuuston sijaan opetuslautakunta.

Asiaa on perusteltu mm. sillä, että (1) muustakin palveluverkosta päätetään lautakunnissa, (2) muissakin kaupungeissa päätöksenteko on delegoitu lautakunnille, (3) päätöksenteko kestää nyt liian kauan, (4) valtuuston roolin pitää olla strateginen, (5) nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja (6) päätöksenteko on parempaa kun siitä päättävät ne, jotka ovat parhaiten asiaan perehtyneitä.

Mielestäni nämä perustelut eivät ole uskottavia. Tästä syystä itse vastustin valtuustossa toimivallan siirtämistä. Valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Ohessa vastaukset jokaiseen väitteeseen.

Lue lisää

Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin

Leo Stranius toimistolla 2015Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!

Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.

Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.

Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.

Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin. 

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 218

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa