UPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.
Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.
Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.
Tällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.
Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.
Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”
Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.
Helsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.
Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.
Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.
Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.
Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).
Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.
Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.
Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.
Helsingin Ilmastomarssille osallistui sunnuntaina 29.11.2015 Helsingissä noin 1500 ihmistä. Upea tapahtuma! Kiitos kaikille järjestäjille.
Itselläni oli kunnia puhua väkijoukolle marssin aluksi Narinkkatorilla. Alla puheeni kokonaisuudessaan.
Marssin lopuksi pääsin jututtamaan myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Lopussa hänen odotuksiaan Pariisin ilmastokokoukselle.
Leo Stranius – Puhe ilmastomarssilla 29.11.2015
Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.
Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville
Suomen hallitus aikoo leikata puolet kehitysyhteistyövaroista vuoden 2016 alusta lähtien.
Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen on erityisen surullista nykyisen pakolaiskriisin keskellä.
Yli tuhat ihmistä kokoontui 8.9.2015 osoittamaan mieltä kehitysyhteistyövarojen puolesta Kepan järjestämään mielenilmaukseen ulkoministeriön eteen Katajanokalle.
Mielenilmauksen yhteydessä kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyövarojen puolesta.
Valtioneuvosto päätös jatkaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen käsittelyä sotii kaikkia niitä tietoja vastaan, joiden mukaan ydinvoiman kannattavuus on nopeasti heikentymässä uusiutuvan energian läpimurron johdosta.
Päätös vaikeuttaa myös hallituksen sitoumusta kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kotimaisessa energiantuotannossa. Lisäksi päätös uhkaa oikeusvaltioperiaatetta.
Valtioneuvoston ei tule jatkaa rakentamislupahakemuksen käsittelyä ja työt Hanhikivellä tulisi keskeyttää välittömästi.
Ohessa viisi syytä, miksi hankkeelle pitäisi laittaa piste.
Juha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.
”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”
Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.
Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.
Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.
Suomen istuva hallitus esittää 300 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. On väärin jättää auttamatta maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus. Hädässä olevaa ei tule jättää pulaan. Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. #eiköyhimmiltä Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työ pelastaa ihmisiä hukkumasta Välimereen, auttaa luonnonkatastrofien keskellä ja parantaa yhteiskuntien elinolosuhteita, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotimaastaan. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus: yli 80 prosenttia suomalaisista … Lue lisää
Pyöräilin illalla kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohi. Ilmeisesti ministeriön ja Rosatomin välinen yhteistyö on siirtynyt ihan uudelle tasolle, koska ministeriön sisäänkäynnin viereen oli ilmestynyt Rosatomin kyltti, jossa luki: ”Rosatom. Full Range of Nuclear Technology. Uranium. Polonium. Plutonium.” Asiasta vinkkasi minulle eräs yksityishenkilö. Aika hauska pila. Vai onko sittenkään?
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!
1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi
Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).
Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?
Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?
Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Juoksin 52,3 km. Kaikki paikat, joissa olen työskennellyt pääkaupunkiseudulla. Yhteensä 19 eri kohdetta Helsingissä ja Espoossa. Paljon mukavia muistoja elämän varrelta. Sellainen syntymäpäivä.
Viiankiaapa 💚🌍
Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.
Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.
Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.
Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.
Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Tänään linturetkellä Vuosaaren huipulla. Mukana menossa mm kapustarinta, kiuru, varpushaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Uusina lajeina itselle hiirihaukka ja piekana. Nyt jo 111 pinnaa tänä vuonna!
Ihan mahtavaa, että @tringa.ry järjestää lintuopastuksia! Kiitos!
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
Maatapitkin Etela-Norjan kierroksella. Preikestolen. Yksi maailman upeimmista luontokohteista. Ja sen veroinen. Upeaa oli olla hetki maailman reunalla. Siinä ihminen on aika pieni.
#maatapitkin #norja #preikestolen
Kesän #vegaani kahvila #caferaparperimeri vielä tällä viikolla Helsingissä Kumpulan koulukasvitarhalla. Samalla voi ottaa nokoset riippumatossa ja syödä musta- ja punaherukoita suoraan pensaista. Pyörällä pääsee mestoille. Vahva suositus!
