Leo Stranius 
Pääsin tänään (22.11.) tekemään historiaa, kun veimme iltapäivällä yhdessä monien muiden kanssa kansalaisaloitteet turkistarhauksen kieltämiseksi Väestörekisterikeskukselle tarkastuslaskentaan.
Kiitos 68 979 allekirjoittajalle! Kyseessä on Suomen historian ensimmäisen kansalaisaloite.
Kyse on suomalaisen demokratian kannalta historiallisesta hetkestä. Toivon, että kaikkien aikojen ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan eduskunnassa vakavasti.
Tänään lähti postia Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministereille ja ympäristöministereille.
Yhteensä 25 pohjoismaista luonnonsuojelujärjestöä pyytää Suomea, Ruotsia ja Norjaa parantamaan ja yhtenäistämään suurpetojen, erityisesti suden, kannanhoitoa.
Järjestöt lähettivät tänään asiaa koskevan kirjeen maiden hallituksille ja Euroopan unionille. Suomessa kirjeen ovat allekirjoittaneet WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja BirdLife Suomi.
Olen kirjoittanut Ekoisi-blogia heinäkuusta 2011 lähtien. Viime aikoina olemme kotona miettineet lapsen julkisuudessa esiintymistä.
Tällä hetkellä minua kysytään usein haastatteluihin esimerkiksi sukupuolisensitiivisyydestä, vaipattomuudesta ja monista muista ekovanhemmuuteen liittyvästä jutuista.
On tietysti ilahduttavaa, että ekovanhemmuus ja nimenomaan isän näkökulma siihen kiinnostavat niin monia.
Toistaiseksi olen halunnut kertoa hyvinä pitämistäni jutuista niin avoimesti kuin mahdollista. Tosin lapsen nimeä ei ole mainittu jutuissa tai blogissa pitkään aikaan. Kuvia ja muita arkisia asioita olen julkaissut kuitenkin sitäkin enemmän.
Onko kuitenkaan lapsen kannalta sopivaa toimia esimerkkiperheenä eri jutuissa?
Sain hiljattain kotiini kirjeen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta (HYY), jossa minua onniteltiin valinnastani Helsingin kaupunginvaltuustoon.
Kirjeen mukaan ”Helsinki on ihana kaupunki. Helsinki on täynnä elämää, ihmisiä, tapahtumia ja muutosta. Helsingissä on paljon nuoria ja osaamista.”
Kyllä, olen samaa mieltä! Kirjeen mukana tuli myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaupunkiohjelma 2012-2015 (pdf).
Hieraisin silmiäni, kun luin kaupunkiohjelmaa. Ohessa ohjelman joitakin tavoitteita:
Osallistuin keskiviikkona (14.11.) Työturvallisuuskeskuksen sekä valmennus ja konsulttiyritys Humapin järjestämään Esimiesten työhyvinvointifoorumiin.
Tilaisuudessa pohdittiin ihmisen hyvinvoinnin, onnellisuuden ja erityisesti työhyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä sekä käytiin läpi mm. Maslowin tarvehierarkiaa työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Työhyvinvointi on kokemus. Se mihin kiinnitetään huomiota, se kasvaa. Kannattaa siis miettiä, onko syytä aina penkoa sitä, mikä on huonosti vai mieluimmin miettiä niitä juttuja, jotka ovat hyvin.
Käytiin tänään koko perheen voimin Stop Talvivaara -mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä.
Paikalla oli noin tuhat ihmistä. Mielenosoituksessa kävi hyvin selvästi ilmi, että ihmisten mitta on täyttä. Kaivos on suljettava lopullisesti. Puheiden sijaan päättäjiltä kaivataan nyt tekoja.
– Ville Niinistön erinomainen kirjoitus aiheesta täällä: Talvivaaran ympäristöongelmat kuriin – jo riittää.
– Aiemmin esittämäni viiden kohdan toimenpidelista täällä: Tapaus Talvivaara: Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä?
Ohessa myös muutama kuva mielenosoituksesta. Erityisesti Sirkus Talvivaara herätti hilpeyttä perheen pienimmissäkin 🙂
Tänään oli poikkeuksellisen kiinnostava työpäivä vaikka Talvivaaran kaivossotkut varjostavatkin kaikkea tekemistä.
Ohessa päivän ohjelma tunnista tuntiin.
klo 6-8 Nousen ylös ja hoidan aamutoimet. Luen edellisen illan ja yön aikana tulleet sähköpostit. Käyn läpi Talvivaaraan liittyvää uutisointia ja valmistaudun aamun radiokeskusteluun. Lapsi herää. Leikin hänen kanssaan. Pyöräilen kotoa Pasilaan YLE:n Radiotalolle.
klo 8-9 YLE:n Radio 1:n Ykkösaamussa keskustelemassa Talvivaaran kaivosonnettomuudesta. Keskustelu on kuunneltavissa YLE Areenalta. Ohjelman jälkeen pyöräilen keskustaan Grand Casinolle.
klo 9-11 Puhumassa Neurologisten vammaisjärjestöjen koulutustilaisuudessa uljaasta kansalaistoiminnasta. Olen vasta viime vuosien aikana oppinut hahmottamaan, miten hienoa työtä sosiaalialan järjestöt Suomessa tekevät.
Samaan aikaan Luonto-Liitto ja kaksitoista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä vaativat Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Dohassa. Pelissä on paljon: ilman huomattavia päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa karata hillitsemättömäksi ja Sandy-myrskyn kaltaiset äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla.
Helsinki on toiminut maailman designpääkaupunkina vuonna 2012.
Tämän myötä keskusteluun on noussut myös ekodesign – mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan. Esimerkiksi MTV3 uutisoi jo viime talvena, että ekodesign-ala myös kasvaa vauhdilla.
Meillä kotona ekodesign tarkoittaa lähidesignia.
Huomasin viikonloppuna, että kotimme on lähes vuorattu lähidesignilla. Tällä tarkoitan sitä, että kotimme on täynnä naapurimme kuvittaja Sanna Pellicionin suunnittelemia Bombo-design-tuotteita. Olemme myös lukeneet lapsellemme Sannan tekemiä kirjoja.
Ohessa kuvia kotimme lähidesign-tuotteista.
Tänään vietin elämäni toista isänpäivää isänä. Siihen kuului mm. seuraavia asioita:
– Sain olla lapsen kanssa aamulla kahdestaan puolison käydessä juoksemassa
– Sain käydä itse juoksemassa.
– Valmistelin tulevan viikon töitä, mm. esitykset kansalaistoiminnan tulevaisuudesta ja yritysten vastuullisuusviestinnästä.
– Söin puolison valmistamaa herkullista palak tofua lounaaksi
– Sain nauttia puolisoni antamista hienoista aineettomista ja ekologisista lahjoista.
Lisäksi tein kunnallisvaaleja koskevan vaalirahailmoituksen ja kävin Helsingin Vihreiden uuden valtuustoryhmän kokouksessa. Tulin siis lokakuun lopussa valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Työt valtuustossa alkavat vuoden 2013 alusta. Sitä kautta voin toivottavasti myös omalta osaltani edistää ekologista vanhemmuutta.
Miten vanhemmuus on muuttanut minua? Tästä keskustelimme viikonlopun aikana puolisoni kanssa.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.
Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta!
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!
#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Jes! Nyt on tehty tänä kesänä triathlonin kaikki yleisimmät matkat.
Kesäloman ensimmäisen päivän kesäkuun lopussa vietin tekemällä omatoimisesti täydenmatkan triathlonin.
Heinäkuun lopussa olin mukana kun ystävä teki sprinttimatkan ja elokuun alussa teimme yhdessä perusmatkan.
Tänään sitten vielä omatoimisesti puolimatka.
Tästä on hyvä aloittaa kohta alkava syksyn treenikausi!
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Lue tuloksista tarkemmin www.leostranius.fi
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
