Geenimuuntelun hyödyt ja haitat: Mitä pitäisi tehdä?

Yle aamu-tv geenikeskusteluOlin keskiviikkona 26.2.2014 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa geeniruuasta yhdessä Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Himasen kanssa.

Keskustelu on katsottavissa Ylen Areenassa.

Aiemmin ollaan oltu huolissaan geenimuuntelun terveysvaikutuksista ja lajien hallitsemattomista risteytyksistä. Lisääntyvän tutkimustiedon pohjalta tälle huolelle ei ehkä kuitenkaan enää ole kovin vankkoja perusteita.

Keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti (1) luonnon monimuotoisuuteen, (2) torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttöön, (3) geenimuunneltujen kasvien leviämiseen sekä (4) suuryhtiöiden vallan kasvuun ruuantuotannossa.

Lue lisää

Helsingin Energia: Tuloutus kaupungille

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta tänään tiistaina 25.2. klo 16.30 alkaen. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf)

Tärkeimpänä asiana esityslistalla on Helsingin Energian tuloutusesitys kaupungille. Pohjaesitys on nyt 150 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tarkoitus korjata Vuosaari B-voimalaitoksen savukaasukanavia noin 600 000 eurolla sekä sopia ylimääräisestä kokouksesta koskien Helsingin Energian yhtiöittämistä.

Alla asiat hiukan tarkemmin avattuna.

Lue lisää

Ympäristölautakunta: Helsingin tapahtumien ympäristökriteerit

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 25.2. klo 16.15 alkaen Viikissä.

Esityslista liitteineen löytyy oheisen linkin takaa.

Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin tapahtumien ympäristökriteereitä.

Pääkaupunkiseudun Greening Events-hankkeessa 2012 – 2014 on työstetty ehdotus tapahtumien ympäristökriteereiksi. Kriteerit liittäisiin aina  osaksi tapahtuma-alueen vuokraus- tai käyttösopimusta.

Ympäristölautakunta lähettää ympäristökriteerit vielä edelleen hyväksyttäväksi yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja liikuntalautakunnalle.

Alla esitetyt ympäristökriteerit astuisivat voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Mitä mieltä olet? Pitäisikö jotain muita asioita huomioida tapahtumien järjestämisessä?

***

Tapahtumien ympäristökriteerit

Lue lisää

Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma

MTV3 Huomenta Suomi Leo StraniusOlin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.

Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.

Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:

1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.

2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma. 

Lue lisää

Ernest Shackleton: Kestävyys

Alfred Lansing KestävyysLuin tällä viikolla Alfred Lansingin vuonna 1959 kirjoittaman kirjan Kestävyys.

Kun seuraavan kerran tuntuu siltä, että ei jaksa tai pysty, kannattaa muistaa, että ihmiset pystyvät tosipaikan tullen selviytymään uskomattomista olosuhteista.

Shackletonin retkikunnan tarina on huikea esimerkki ihmisen kestävyydestä.

Kirja kertoo Sir Ernest Shackletonin johtaman retkikunnan syyskesällä 1914 alkaneesta yrityksestä kulkea maitse Etelämantereen poikki lännestä itään.

Yritys epäonnistui. Etelä-Georgian saarelta 5.12.1914 lähtenyt retkikunnan alus Endurance juuttui 18.1.1915 ahtojäihin ja lopulta murskautui. Tästä alkoi 28 henkilön lähes kaksivuotien kamppailu Etelämantereen luonnonvoimien kanssa.

Kirja kuvaa sykähdyttävällä tavalla ihmisen kykyä selviytyä lähes uskomattomista olosuhteista ja lopulta sopeutua niihin.

”Olivatpa onnistumisen mahdollisuudet millaiset tahansa, jos ihminen kiinnittää viimeisen eloon jäämisen toivonsa johonkin, hän ei sen jälkeen oleta, että se epäonnistuu.”

Lue lisää

Helsinki degrowth-aikaan: Vuoden 2015 talousarvion lähetekeskustelu

Leo-Stranius-kasvokuvaKaupunginvaltuuston kokouksessa 12.2.2014 käytiin vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Keskustelun voi katsoa Helsinki-kanavalta.

Valtiovarainministeriön 19.12.2013 julkaiseman ennusteen mukaan Suomen taloustilanne näyttää synkältä. Tämän lisäksi kunnille kohdistuvista 1,1 miljardin euron valtionosuusleikkauksista yli kymmenesosa tulee Helsingin maksettavaksi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Ryhmäpuheenvuoroissa kokoomus vaati tiukempaa säästölinjaa talouden tasapainottamiseksi. Vihreät, Sdp ja Vasemmistoliitto taas halusivat pitää kiinni palveluista.

Synkistä talousnäkymistä varoitti myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hänen on määrä esitellä budjetti valtuustolle maaliskuussa.

Kaupungin taloutta pyritään tasapainottamaan kahdella keinolla: tuottavuustavoitteella ja investointikatolla:

Lue lisää

Arvio hallituksen ilmastolakiluonnoksesta

Polttava KysymysHallituksen ilmastolakiluonnos julkistettiin 11.2.2014.

Yleisesti ottaen kyse on merkittävästä parannuksesta suomalaisessa ilmastopolitiikassa, joka ei ole aiemmin ottanut ilmastotiedettä riittävällä tavalla huomioon (esim. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2011).

Toisaalta kunnianhimon taso on heikko, päästökauppa on osin ulkopuolella ja sanktiot puuttuvat.

.

Ohessa on arvio siitä, mitä hallituksen esityksessä on hyvää ja mitä huonoa.

Ilmastolakiesityksessä hyvää:

Lue lisää

Hilkka Pelllikka: Lahjoita tehokkaasti

Hilkka PellikkaVieraskynäblogissa Hilkka Pellikka

Lahjoita tehokkaasti

On paljon järjestöjä, joiden kautta rahaa voi lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Toiset ovat kuitenkin tehokkaampia kuin toiset – jopa yli tuhat kertaa tehokkaampia.

Esimerkiksi opaskoiran kouluttaminen sokealle länsimaalaiselle on hyvä asia. Opaskoiran hinnalla olisi kuitenkin mahdollista kustantaa näön palauttava leikkaus sadoille ihmisille kehitysmaissa.

Tehokkaan altruismin (effective altruism) ideaa on levittänyt etenkin australialaisfilosofi Peter Singer.

Pähkinänkuoressa ajatus menee näin: yhtä tärkeää kuin rahan antaminen on pohtia lahjoituksensa tehokkuutta. Näin voi saada vähälläkin rahalla merkittävästi enemmän hyvää aikaan.

Lue lisää

Neljä huomiota: Kaivosten stressitesteissä parannettavaa

Leo-Stranius-kaivoshommissaYmpäristöministeriö julkisti (10.2.2014) kaivosten stressitekstien tulokset. Kommentoin asiaa tuoreeltaan myös MTV3 uutisille.

Mielestäni on hienoa, että selvitys on saatu tehtyä. On myös ilahduttavaa, että mitään vakavaa ei stressitesteissä ilmennyt.

Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa.

Ohessa on neljä huomiota nyt julkaistuista tuloksista.

Lue lisää

Kirkko & kaupunki: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.

Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.

Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa