Olin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.
Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.
Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.
Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:
1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.
2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma.
1. Ympäristölle haitalliset tuet pois ja niiden uudelleen kohdentaminen. Valtio käyttää valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosittain 4-6 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Samaan aikaan hallitusohjelmassa on varattu vain 8,5 miljoonaa euroa vihreän talouden edistämiseen. Ja tästäkin huomattava osa menee johonkin ihan muuhun kuin cleantechin edistämiseen.
2. Kotimarkkinoiden luominen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukkaa säätely ja tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vahva ilmastolaki, tiukemmat ympäristöluvat, julkiset hankinnat, kunnille sitovat päästövähennystavoitteet, aurinkoenergian ja pienimuotoinen biolämmön tuet. Kun saadaan luotua vahvat kotimarkkinat, pystytään ponnistamaan maailmalle tekemään isoa muutosta.
3. Rohkea kokeilukulttuuri, jossa ei pelätä epäonnistumista vaan kannustetaan yrittäjyyteen. Tietoa ja taitoa on, motivaatiotakin löytyy. Tarvitaan häpeämätöntä toimintaa ja tekemistä.
Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa cleantechin suhteen. Olemme valitettavasti vihreän talouden ja teknologian kehitysmaa. Esimerkiksi Saksassa on luotu 390 000 työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalle tai Espanjassa tuulivoima on noussut kaikkein merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi samalla kun päästöt ovat vähentyneet huimat 23 prosenttia yhden vuoden aikana.
Tietoa ja osaamista sekä poliittista tahtoa on Suomessa olemassa. Seuraavaksi tarvitaan vain rohkeita päätöksiä ja tekoja.
Millä keinoilla Suomi saadaan vihreän talouden ja cleantechin veturiksi?
Kotimarkkinoiden luominen voi olla kannatettavaa, mutta aurinkoenergian suhteen on syytä olla tarkkana ja ottaa huomioon maantieteelliset realiteetit. Muuten vaarana on niinsanotusti oman maalin tekeminen.
Vaikka nettolaskelma näyttääkin, että Suomessa paistaa vuoden aikana yhteensä melkein yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa (mikä ei vielä ole aurinkovoimalle mitenkään valtavan hyvää aluetta), tämä valoisuus ajoittuu kesäkuukausille. Näinä aikoina sähkö tuotetaan pääasiassa muutenkin vähäpäästöisesti, mutta tarvetta on ennen kaikkea lämpimästä vedestä. Jos tukiaiset valuvat aurinkosähkön asentamiseen, rahalla saadaan lähinnä hyvin marginaalista parannusta yhtään mihinkään. Kokonaisuutena laskien onkin epäselvää, onko aurinkosähkön asennus Suomessa edes ympäristöteko, kun ottaa huomioon paneelien valmistuksen aiheuttamat vahingot.
Aurinkolämpö on sen sijaan aivan eri asia, muutamastakin syystä. Ensinnäkin, se tuottaa lämpöä myös talvikuukausina. Toiseksi, se tuottaa lämmintä vettä kesällä, jolloin lämpimän veden kulutus on itse asiassa korkeampi kuin talvella. Kolmanneksi, järjestelmät ovat edullisempia. Neljänneksi, järjestelmien valmistus ei vaadi erittäin erikoistuneita puolijohdetehtaita, eikä saastuta ympäristöä samalla tavalla kuin aurinkosähköpaneelien valmistus.
Kannattaa siis olla tarkkana ja pitää pää kylmänä, muuten tuo viherpesun vaara on tässä asiassa aivan ilmeinen.
JM Korhonen on täysin oikeassa. Kannattaa panostaa nimenomaan aurinkokeräimiin ja veden lämmittämiseen auringon avulla. Tämän järjestelmän hankintakustannukset ja takaisimaksuaikakin ovat järkevämmät kuin aurinkosähköpaneelien. Niiden hinta on Suomessa vielä kohtuuton ja saatu kWh määrä melko pieni.