Kuuntelin Focus Tigerin Johanna Vilmin webinaarin aiheesta ”Palaa fiksusti lomamoodista työarkeen”.
Johannan kehoituksesta keskityin hänen sanomiseen enkä tehnyt samalla mitään muuta. Näin oli helppo kirjoittaa muistiinpanot keskeisistä asioista kaikkien muidenkin iloksi. (Yleisesti ottaen kannattaa aina kirjoitella muistiinpanoja).
Keskivertotyöntekijä vaihtaa tehtävää 47 sekunnin välein ja työntekijä keskeytetään keskimäärin 275 kertaa päivässä. Multitaskaaminen syö 2,1 tuntia jokaisesta työpäivästä ja laskee tuottavuutta 40 %. Yhden keskeytyksen hinta avioille on 23 minuuttia. Kutistuva keskittymiskyky tekee meistä tyhmempiä ja multitaskaaminen tekee meidän aivoille samaa kuin tupakointi keuhkoille.
Kolme tärkeintä asiaa, joita aivot rakastavat ovat uni, liikunta ja mielen tyhjä tila.
Ohessa viisi vinkkiä siihen, mitä uusia tapoja kannattaa luoda näin loman jälkeen töiden aloitukseen:
Leo Stranius
Kokemuksia Firstbeat-mittauksista – kuormittaako loma vai työarki enemmän?
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Maata pitkin Helsingistä Lofooteille ja takaisin
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Ohessa tarkemmin päiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista. Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
Ahdistunut sukupolvi
Luin kesälomalla Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi. Ja se teki kyllä vaikutuksen.
Haidt kuvaa miten leikkiin perustuvasta lapsuudesta olemme siirtyneet puhelimeen perustuvaan lapsuuteen. Murrosikäisten Z-sukupolven mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet erityisesti vuosina 2010-2015. Samaan aikaan älypuhelinten ja sosiaalisen median sovellusten tultua näiden nuorten ulottuville.
Ahdistuneisuuden lisääntyminen koskee Haidtin mukaan varsinkin tyttöjä. Tämä johtuu neljästä tekijästä, jotka ovat (1) visuaalinen vertailu ja täydellisyyteen pyrkiminen, (2) agression perustuminen suhteisiin, (3) tunteiden ja vaivojen helpompi jakaminen sekä saalistuksen ja häirinnän kohteena useammin oleminen.
Kannattaako ilmastonäkökulmasta valita sähköpyörä vai tavallinen pyörä?
Viime vuosina sähköpyörät ovat yleistyneet huimaa vauhtia. Varsinkin tämä on näkynyt työsuhdepyörissä. Esimerkiksi Vapaus Bikes Finland Oy:n tekemässä työsuhdepyöriä koskevassa selvityksessä (https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus) peräti 76 % oli valinnut sähköpyörän.
Olennaista pyöräilyn ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tietysti huomioida se, millaista liikkumista pyöräily tai sähköpyöräily korvaa vai tuleeko kilometrit (ja niiden päästöt) vain jo olemassaolevan liikkumisen lisäksi/päälle, jolloin päästötkin ovat lisäisiä.
Käytännössä sähköpyörän valmistuksen päästöt ovat noin 150 kgCO2e vrt. tavallisen pyörän valmistuksen päästöt noin 100 kgCO2e (tai vrt. auton valmistuksen päästöt 5000-10 000 kgCO2e). Tuo 50 kilon päästöero sähköpyörän ja perinteisen pyörän valmistuksen päästöissä vastaa noin 333 kilometrin autoilua (150 gCO2e/km päästävällä autolla).
Matkustamisen päästöt – millä tavalla on ilmastoystävällisintä mennä Tukholmaan ja Eurooppaan?
Kannattaako Tukholmaan (ja Eurooppaan) mennä ilmastonäkökulmasta lentokoneella, laivalla, autolla, junalla vai pyörällä? Paras vaihtoehto on ilmaston kannalta juna, mutta laivan päästöt ovat yllättävän pienet.
Seuraavassa tekstissä pohdin seuraavia aiheita:
-Kuinka paljon ovat laivamatkustamisen (ja lentämisen) päästöt Tukholmaan tai Tallinnaan? – Yllättävän pienet!
– Autoilun päästöt (myös sähköautoilun) Helsingistä Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan
– Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin vaihtoehto? Ei ole ellet noudata ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota.
– Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.
– Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin?
– Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan
– Miksi tämä kiinnostaa minua?
***
Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli Ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta Ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät kiinnostaneet. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen täysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Rauhatäti opetti Leo Straniuksen räppäämään – ensimmäinen biisi Poljen poljen on julkaistu
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa soitti Leo Straniukselle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistaan nyt ensimmäinen räp-kappale Poljen Poljen.
”Rauhatädin ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.”, toteaa toimitusjohtajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tunnettu Leo Stranius.
Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus
Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus
Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).
Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta.
Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.
Tervetuloa!
Alla kirjan tiedote.
Voisiko Sinimustan lukupiirin laittaa keräämään rahaa antifasistiseen toimintaan?
Miten toimia Sinimustan liikkeen kanssa? Viime kuukausina on uutisoitu uusfasistien lukupiireistä kirjastoissa ja niitä vastustavista mielenilmauksista.
Uuden vuoden iloksi olen kuunnellut hyviä kirjoja uudestaan. Yksi niistä oli Rutger Bregmanin Hyvän historia.
Sieltä mieleeni jäi yksi mainio idea. Mitä jos päättäisimme kerätä jokaisesta Sinimustan liikkeen lukupiirissä käyttämästä osallistujaminuutista lahjoituksia tahoille, jotka vastustavat natsismia, äärioikeistoa ja fasismia?
Näin Sinimustaliike ja sen osallitujat voisivat olla osana hyväntekeväisyyttä ja natsismin vastustamista.
Rutger Bregmanin kirjassa Hyvän historia kerrotaan tapauksesta, jossa antifasistiset aktivistit käänsivät natsien marssin päälaelleen rauhanomaisella tavalla Wunsiedelissä, Saksassa vuonna 2014.
