Huomaan, että viime aikoina monilla työnantajilla on kasvanut halua saada työntekijät takaisin toimistoille. Monet ovat pyrkineet uudistamaan toimistoja tai ottaneet käyttöön erilaisia enemmän vai vähemmän sitovia suosituksia tehdä töitä toimistolla vähintään tietty määrä päiviä tai tietty prosentti työajasta.
Itse havahduin asiaan kunnolla kun huomasin kesäkuussa sattumalta osana Firstbeat-mittausta, että työskentely toimistolla tuntui olevan keholleni palauttavampaa ja vähemmän stressaavaa kuin kotona. Tähän on itselläni luonnollinen syy. Kotona huomiosta kilpailee moni muukin asia, kuten kotityöt, harrastukset ja vapaaehtoistyö, liikunta ja lasten asiat. Toimistolla voi keskittyä itse asiaan ja kollegoihin.
Kesän jälkeen päätin kokeilla miltä tuntuisi siirtyä etätöistä takaisin toimistolle. Vuosikausia olen työskennellyt siten, että olen käynyt toimistolla ehkä keskimäärin kerran parissa viikossa. Olemmehan rakentaneet koko Third Rockin työskentelykulttuurin paikkariippumattomaksi keskellä koronan etätyövuosia. Nyt kesäloman jälkeen olen käynyt toimistolla käytännössä joka ikinen työpäivä. Takana uutta käytäntöä on tätä kirjoittaessa kuusi viikkoa.
Olenko huomannut jotain muutoksia? Työpäivät ovat ehkä hivenen rauhallisempia ja palauttavampia. On kiva nähdä kollegoita. Monia asioita saa hoidettua kätevästi keskustellen. Ei kuitenkaan kaikkia. Toisinaan olen ollut toimistolla yksin. Ja se vasta mukavaa superkeskittymisaikaa onkin. Työmatkat toimivat kätevinä henkisinä siirtyminä paikasta toiseen. Työmatkapyöräily on mukavaa. Varsinkin kun teen aina pienen kiertolenkin, että saan vähän hikeä pintaan.
Toistaiseksi en ole kuitenkaan onnistunut löytämään rutiinia liikkua palavereiden aikana. Meillä Third Rockissa suositaan sitä, että aina kun on mahdollista, palaverin aikana kannattaa lähteä kävelemään tai muuten vain liikkumaan. Itse olen usein varsinkin sisäisissä palavereissa kotona polkenut trainerissä pyörää. Tätä en pysty tekemään toimistolla enkä ole vielä onnistunut oikein lähteä kävelemään, juoksemaan tai kuntosalille kuntopyörää polkemaan. Toisaalta keksin kuitenkin hiljattain hyödyntää toimistolla olevaa kuntosalia. Käyn aina toimistolle tullessa ja sieltä lähtiessä tekemässä roikkumisharjoituksia samalla kun käyn vaihtamassa pyöräilyvaatteet.
Entä lounastauot? Ennen etätyöaikaa kävin aina syömässä lounaan jossain lounasravintolassa. Etätöissä taas olen syönyt kotona kotiruokaa. Nyt toimistolla ollessa olen huomannut, että aika usein käyn ostamassa lähikaupasta jonkun valmisruuan (usein saman) ja siihen mukaan hedelmän ja jotain salaattia. Syön siis enemmän valmisruokaa ja epäilen, että se ei ole lainkaan niin terveellistä kuin syömäni kotiruoka. Tässä voisi parantaa tietysti siten, että opettelisi käymään enemmän ravintoloissa tai tekisi ruuan kotona ja toisi sen mukanaan toimistolle.
Kaikki eivät kuitenkaan ole toimistolla ja kaikilla ei luonnollisesti ole mahdollisuutta tai halua tulla toimistolle. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että töihin muodostuu kahden kulttuurin porukkaa. Toimistolla kävijät ja ne, jotka jäävät pysyvästi etätöihin ja käyvät vain harvoin ja erikseen yhteisissä tapahtumissa tai vaikka kuukausiaamiaisissa. Haluamme kuitenkin olla elämäntilanneystävällinen työpaikka ja antaa ihmisten itse määritellä sen mikä on heidän elämäntilanteelleen sopiva paikka tehdä hommia.
Meillä ei siis ole toistaiseksi haluttu tehdä mitään linjauksia tai ohjeistusta siitä työskennelläänkö etänä vai toimistolla. Tuntuisi väärältä tässä vaiheessa luoda keinotekoisia sääntöjä tai pakkoja, kun ihmiset ovat tottuneet itselle sopivaan tapaan tehdä hommia ja rakentaneet arkensa ja elämänsä sen varaan, että töitä voi tehdä paikkariippumattomasti.
Miten teillä? Onko teillä otettu käyttöön ohjeistuksia tai suosituksia toimistolla olemisesta ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut?
