Maanantai 24.7.2006

Aikaisemmin päivällä oli Israelin sotatoimia Libanonia vastaan kritisoiva mielenosoitus. Järkyttävää. Arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä Libanonissa on joutunut pakolaiseksi. Valitettavasti en töiden takia ehtinyt mielenosoitukseen. Seuraava on kuitenkin luvassa jo 31.7.2006. ks. tarkemmin: http://www.pysayttakaasota.net/. Jukka ja Elina tulivat illalla kylään. Katselimme kuvia Sambiasta. Jännittävää, kuinka paljon samanlaista ”etelän” kuvastoa Sambiassa on verrattuna esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. Sambia kuvia löytyy osoitteesta: http://peacemaker.homeip.net/kuvat/index.cgi?mode=album&album=/Muut/20060612-20060708%2c%20Sambian-matka

Viikonloppu 22.-23.7.2006

Tarkensimme Annukan kanssa loppukesän suunnitelmia. Samalla vierailimme Joensuussa isäni ja hänen perheen luona. Lauantai illan keskustelut venyivät myöhään. Teemat liikkuivat päivän politiikan, ihmisten sosiaalisten kohtaamisten, teknologian, unelmien sekä maaseutu ja kaupunkielämän välisen ekologisen jännitteen välimaastoissa. Sunnuntaina kävimme virkistävän viileässä järvivedessä uimassa pitkästä aikaa tehdyn juoksulenkin jälkeen. Junamatkustamiseen suosittelen kaikille VR:n lomapassia ja allergiahyttejä. Itse asiassa on harmittavaa, että VR on lopettamassa monilta tärkeiltä rataosuuksista yöjunaliikennettä – esimerkiksi Turusta Joensuuhun, Helsingistä … Lue lisää

Torstai 20.7.2006

Olin kaksi päivää työmatkalla polttavan kuumassa Budapestissa. Sain matkan aikana luettua vihdoinkin hiljattain ilmestyneen, aika paljon huomiota saaneen, prekaariruoska-julkaisun. Paljon hyviä ja innostavia kirjoituksia. Yleinen havaintoni oli kuienkin se, että mitä nuorempi kirjoittaja, sen mielenkiintoisempia näkemyksiä. Vanhan vallan pitäjien kirjoitukset eivät tarjonneet kovinkaan paljon uusia ajatuksia. Mukavaa on ollut myös saamani positiivinen palaute oman tekstini osalta julkaisussa. Koko teos löytyy siis osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/prekaariruoska.pdf Tänään yritin selvitellä vakuutusyhtiöstä mahdollisia korvauksia polkupyörän … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.7.2006

Viikonlopulle olisi ollut paljon aktiviteettia. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului matka Pietariin G8-kokouksen varjotapahtumiin. Lisäksi Turussa järjestettiin EU:n ympäristöministereiden epävirallinen ministerikokous aiheena seuraavan sukupolven ympäristöpolitiikka. Kaiken ohella Anna-Stiina oli lähettänyt kutsun tulla vierailemaan Elimäelle maalaismaisemiin. Muistan Elimäen paikkana joka pelasti minut kuutostien hurjalta rekkaliikenteeltä ollessani joskus vuosia sitten pyöräilemässä Helsingistä Joensuuhun. Yhtä kaikki. Päädyimme kaikista muista houkuttelevista vaihtoehdoista huolimatta jatkamaan edellisenä viikonloppuna alkanutta ”juuret” -kesämatkailua. Siispä suuntasimme Annukan kanssa perjantai aamuna Pohjanmaalle … Lue lisää

Keskiviikkona 12.7.2006

Lähtiessäni töistä tiistaina ajoin nokkakolarin mutkan takaa tulleen toisen pyöräilijän kanssa. Jouduin tilaamaan paikalle ambulanssin toista pöyräilijää varten. Jälleen kypärä osoittau kultaakin kalliimmaksi hankinnaksi. Itse selvisin pintanaarmuilla. Oma pyöräni oli pakko viedä kolhujen takia huoltoon. Jouduin lisäksi olemaan keskiviikon pois työpaikalta (hoidin hommat etetyönä) kolarista kipeytyneet nilkan takia. Tänä kesänä tämä oli jo toinen hiukan hurjempi onnettomuus pyörän kanssa. Jos tähän lisätään vielä noin 4-5 kertaa alkukesästä puhjennut eturengas niin … Lue lisää

Maanantai 10.7.2006

Tulevana viikonloppuna järjestetään G8-maiden huippukokous Pietarissa. Helsingin Sanomien toimittaja soitteli ja tiedusteli mahdollisia lähtiöitä Pietarin vastamielenosoituksiin ja varjotapahtumiin. Suomesta on lähdössä paikan päälle vain muutamia tuntemiani henkilöitä. Sikäli valitettavaa, koska G8-kokous ei tule ikinä näin lähelle Suomea. Venäjän kansalaisyhteiskunta tarvitsisi myös kipeästi kansainvälisten aktivistien ja järjestötoimijoiden tukea, jotta pahimmilta ylilyönneiltä mielenosoituksissa vältyttäisiin. Valitettavasti ensimmäiset viestit Pietarista kuitenkin antavat ymmärtää, että paikallinen miliisi on tehnyt jo nyt mielivaltaisia pidätyksiä sekä pyrkinyt … Lue lisää

Viikonloppu 8.-9.7.2006

Kolmen viikon kesäloman jälkeen takana on ensimmäinen viikko jälleen töitä. Samalla huomiota ovat vaatineet monet muuttoon tai sen jälkeiseen aikaan liittyvät järjestelyt. Arkirytmiin palaaminen on tapahtunut remontin ja muuton jälkeen yllättävän hitaasti. Samalla kuitenkin jälleen alkanut työmatkapyöräily on piristänyt oloa. Sain viikon mittaan kirjoitettua myös lähes valmiiksi Vihreän langan debatti-kolumnin kestävän kehityksen toimikunnasta ja strategiasta. Viikonlopuksi heti perjantain siivousten jälkeen lauantai aamuna karkasimme Nauvoon ja Kläppen –saarelle Turun saaristoon. Tutustuimme … Lue lisää

Keskiviikko 5.7.2006

Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi kirjoittanut blogiin. Osaltaan kaikenlainen aktivismi onkin rientänyt kesälaitumille eikä sanottavaa ole ollut. Toisaalta omaa aikataulua ja ajankäyttöä on hallinnut asuntoremontti. Toki monia asioita on tapahtunut. Kesäkuun alussa selvisin Ruotsin kielen pakollisesta kurssista hyvin arvosanoin. Maan ystävät täytti 10-vuotta (http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=763&kid=0). Juhlan kunniaksi järjestettiin viikonlopun mittaiset syntymäpäiväjuhlat Pakilan työväentalolla Helsingissä. Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=188306&lan=fi) hyväksyttiin kesäkuun puolessa välissä kestävän kehityksen toimikunnassa. Lisäksi kirjoittelin … Lue lisää

Torstai 25.5.2006

Osallistun Tampereella järjestettävään Pirkanmaan sosiaalifoorumiin. Olen alustamassa ilmastonmuutoksesta ja kansalaistoiminnan voimakeinoista Tulevaisuuden Voima ry:n ja Vastedes ry:n järjestämässä seminaarissa. Keskustelu on kiinnostavaa. Olen vakuuttunut avoimen kansalaistoiminnan ja kansalaistottelemattomuuden käytöstä ilmastokysymyksen osalta. Suomalaiset järjestötoimijat voisivat oppia aika paljon Gandhilta. Ehkä rupean sähkö- tai moottoriajoneuvolakkoon sekä paastoamaan ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi osallistunun Tampereen kaupunkiliikennettä käsittelevään seminaariin. Oras Tynkkynen puhuu vakuuttavasti kevyen liikenteen puolesta ja esittelee kuvissa kokoon taitettavaa matkapyöräänsä(!). On hämmentävää, kuinka nihkeästi … Lue lisää

Keskiviikko 24.5.2006

Tarkoituksenamme oli järjestää Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous Porkkalanniemen kärjessä. Valitettavasti myrskytuuli ja sade pilaavat hyvät retkisuunnitelmat. Tyydymme pitämään kokousta Kirkkonummen kirjastossa. Kyseessä on viimeinen kokous ennen kesätaukoa. Asialistalla on perusasioiden lisäksi muun muassa keskustelua Ekokemin jätteenpolttolaitoksesta. Piiri teki jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvasta oman valituksen, koska hankkeella on selviä vaikutuksia myös Uudenmaan alueelle. Lisäksi sovimme muun muassa syksyn kokousaikataulun. Hurjaa kuinka nopeasti syksyn aikataulu ja kalenteri on täyttymässä. Piirin ja liittohallituksen kokoukset syövät … Lue lisää

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa