Maanantai 18.2.2008 – Uusi julkaisu talonvaltauksista

”Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu?” Leo Stranius & Mikko Salasuo (toim.) Julkaisu on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Talonvaltaukset ja niiden ympärillä käytävä keskustelu on viime aikoina kiihtynyt. Joukko valtaajia on pyrkinyt ottamaan luvatta käyttöönsä useita eri tiloja tarkoituksenaan autonomisen sosiaalikeskuksen perustaminen. Talonvaltaukset ovat Suomessa tyypillisesti nuorten ja nuorten aikuisten kansalais­toimintaa. Valtaukset ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä julkisuudessa. Toiminnan versot löytyvät jo kolmen vuosikymmenen takaa, mutta 2000-luvun jälkeen … Lue lisää

Viikonloppu 15.-17.2. – “Be the change you want to see in the world”

Perjantaina olimme Annukan kanssa syömässä Ichiban Sushissa (http://www.ichiban.fi/) sekä katsomassa elokuvan Musta jää. Voin suositella. Mielestäni elokuvan tarina oli rakennettu ja toteutettu todella hyvin. Ainoa heikkous oli siinä, että tarina ei ollut mielestäni kovin uskottava. Lauantaina olimme auringonpaisteessa kävelemässä Elinan ja Ruttiksen kanssa Arabianrannassa sekä nautimme yhdessä lounasta Kumpulassa. Jukalla ja Elinalla on kiva käydä. Keskustelut ovat aina paljon ajatuksia herättäviä. Illalla Annukan sisko ja sen kaveri tulivat yökylään pelimatkansa … Lue lisää

Perjantai 15.2. – Uusi valtaus Helsingissä

Helsingissä on tehty jälleen uusi talonvaltaus. Ensimmäisenä asiasta kertoo Takku: http://takku.net/index.php?topic=1. Monipuolista ohjelmaa on luvassa jo tänä viikonloppuna. Lisätietoja myöhemmin mm. osoitteessa: http://www.valtaus.org Talonvaltauksista voi lukea perusteellisemmin lisää maanantaina 18.2. ilmestyvästä Talonvaltausjulkaisusta ”Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu?” (toim. Leo Stranius & Mikko Salasuo). Teon tulee löytymään Nuorisotutkimuverkoston sivuilta osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/. Samaan aikaan myös Liperinsuon metsähakkuut puhuttavat. Lisää tietoa osoitteessa: http://www.sll.fi/ ja http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/?p=234.

Torstai 14.2.2008 – Pachauri ja Halonen – tietokone edelleen rikki

Osallistuin Väinö Tannerin säätiön järjestämään kutsuvierasseminaariin ”Onko ilmastonmuutos hallittavissa?”. Pääpuhujana europarlamentaarikko Lasse Lehtisen vetämässä seminaarissa oli Nobel palkittu, Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) puheenjohtaha professori Rajendra K. Pachauri. Lisäksi kommentoimassa olivat mm. komissaari Olli Rehn, europarlamentaarikko Riitta Myller, Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen ja professori Atte Korhola. Yleisössä istui mm. presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio sekä lukematon määrä professoreita, kansanedustajia ym. päättäjiä sekä … Lue lisää

Keskiviikko 13.2.2008 – Ketku, METSO, julkiset hankinnat ja vesivoima

Osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnan eli Ketkun historialliseen ensimmäiseen kokoukseen. Asialistalla oli muun muassa katsaus ajankohtaisiin asioihin sekä kuluvan vuoden toiminnan suunnittelua ja ideointia. Uuden valiokunnan kautta saadaan koordinoitua SLL:n MIPS, jäte, julkiset hankinnat, ohjauskeinot, ekologinen verouudistus, kierrätysliike ja nuukuusviikko ym. aiheeseen liittyvää toimintaa. Samalla saadaan kerättyä toiminnan ytimeen uutta asiantuntemusta ja toimintatarmoa. Hyvä! Ilta jatkui Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksella. Kokouksen aluksi keskustelimme METSO-ohjelmasta yhdessä liiton metsäasintuntija … Lue lisää

Tiistai 12.2.2008 – Talonvaltausjulkaisu tulossa pian ulos

Osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan eli tuttavallisemmin KANE:n kokoukseen. Asialistalla oli mm. keskustelu valtiohallinnon sähköisen kuulemisen II-vaiheen työryhmän alustavista linjauksista ja esityksistä, neuvottelukunnan toimintasuunnitelman ideointi sekä kunnallisvaalit 2008. KANE:n kokouksesta SLU:n talolta pyöräilin SLL:n toimistolle Luonnonsuojelija-lehden toimitusneuvoston kokoukseen. Tosin en ehtinyt kuin vähän kokouksen loppuun ideoimaan potentiaalisia uusia kolumnisteja. Lusun kokouksissa on kuitenkin aina piristävä ja innostava meininki. Kiitos liiton mainiolle tiedotus- ja toimistusporukalle Matille, Kaisalle ja Sepolle! Illalla kävin läpi ja … Lue lisää

Viikonloppu 8.-10.2.2008 – Parisuhdehakuisuus, Ayuerveda ja muuta kevyttä

Perjantai-iltana kävimme istumassa iltaa Old Sophiessa (http://www.ravintolaopas.net/oldsophie/). Paikalla oli ilo nauttia arjen komiikkaa karaoke-esitysten muodossa. Unohtumattomia elämyksiä olivat Hanna Ekolan Vieläkö on villihevosia ja Rahtari-69. Kaiken komiikan joukossa ehdimme keskustella Annukan kanssa parisuhteen merkityksestä. On yksinkertaisesti tehokkaampaa olla parisuhdehakuinen. Elämä on selkeämpää ja yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse peilata ihmisiä potentiaalisen säätämisen kautta. Parisuhteessa jää aikaa paremmin tehdä olennaisia asioita, kuten maailmanparannusta. Lauantaina olimme aamupäivällä Ayuerveda-luontaishoitolassa (http://www.srilanka.fi/). Jukan ja Elinan lahjoittamaan … Lue lisää

Perjantai 8.2.2008 – kaivosvaraus Ounasvaaralla

Typerä Metsähallitus hakkaa jälleen arvokkaita metsäkohteita. Tällä kertaa Puolangan Liperinsuolla. Onneksi luonnonsuojelijat ehtivät hätiin: http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/?p=232 Luonto-Liitto tempaisi ja teki kaivosvarauksen Ounasvaaralle. Mainiosta tempauksesta voi lukea lisää täältä: http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/?p=231

Tiistai 5.2.2008 – Väitöskirjasuunnitelmaa..

Olin Tampereella jatko-opintoseminaarissa eli umbrellassa esittelemässä talonvaltauksia käsittelevää väitöskirjahankettani. Lyhyesti kyse on siis seuraavasta: Väitöskirjatutkimuksessa perehdytään vuosituhannen vaihteen jälkeiseen, erityisesti vuonna 2007 tapahtuneeseen talonvaltaustoimintaan Helsingissä. Suurennuslasin alla on lähes viisikuukautta kestänyt Elimäenkadulla sijainneen kiinteistön valtaus. Tutkimuksessa analysoidaan talonvaltauksia kansalaistoiminnan ja yhteiskunnallisten liikkeiden kehikossa sekä tarkastellaan liikkeiden toimintamuotoja ja -tyylejä esimerkiksi kevytaktivismin ja arkielämän politiikan käsitteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on eritellä kenttää talonvaltauksia koskevan tapaustutkimuksen kautta. Olen kiinnostunut aktivisteista, heidän toimintamuodoista … Lue lisää

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa