Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool

Alla oleva kolumni/puheenvuoro julkaistiin kuluneella viikolla ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä.

Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool

Rakennamme räntä-vesisateessa lumiveistoksia Helsingin Lasipalatsin aukiolla. Kyseessä on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Haaga-Helian opiskelijoiden järjestämä ilmastotempauspäivä. Ilmastonmuutos ei näy tuona tammikuun lopun iltapäivänä ainoastaan säässä ja kaupungin katukuvassa, vaan myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tilaisuudessa pitämässä puheessa. Hyvä niin.

Viikkoa aikaisemmin Euroopan komissio julkaisi ilmasto- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Myös liikenteen biopolttoaineille on asetettu 10 prosentin tavoite.

Todellisuudessa päästövähennystavoitteet tulevat pian koventumaan. Komissio on lähtenyt 20 prosentin päästövähennysvelvoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin vähennyksiin, kun kansainvälinen ilmastosopu löytyy. Käytännössä tämä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa viime joulukuussa, jolloin teollisuusmaat sopivat 25-40 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä on vähimmäispäästömäärä, joka teollisuusmaiden on tehtävä, mikäli ilmaston lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna halutaan pitää alle katastrofaalisen kahden asteen.

Uusiutuvien osalta Suomi sai vastuujaossa helpon tavoitteen. Komission laskentakaavalla Suomen osuudeksi olisi tullut noin 42 prosenttia. Nyt esitys oli kuitenkin vain 38 prosenttia uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä. Suomea kevyempiä uusiutuvan energian lisäystavoitteita saivat vain Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ja Ruotsi, jonka osuus nousee näin peräti 49 prosenttiin.

Suomen uusiutuvien nykyinen korkeahko (28,5%) osuus perustuu metsäteollisuuden jäteliemien ja -puun käyttöön. Ilman metsäteollisuutta uusiutuvien osuus olisi Suomessa alle 10 %, ja siitäkin huomattava osa muodostuu vanhasta vesivoimasta. Toistaiseksi Suomi ei ole siis tehnyt yhtään mitään uusiutuvien edistämiseksi. Potentiaalia olisi kuitenkin valtavasti.

Suomen helpoista tavoitteista huolimatta komission paketin julkistamisen jälkeen alkoi elinkeinoelämän kitkerä narina. Teknologiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan komission paketti on Suomelle ”kohtuuton” ja ”mahdoton”, jossa ”ilmastopolitiikkaa tehdään hurjilla kustannuksilla”. Todellako?

Komission laskelmien mukaan ilmasto- ja energiapaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä, Sternin raportti arvioi ilmastonmuutoksen kustannusten olevan luokkaa 5-20 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tältä pohjalta ajateltuna voisikin kuvitella elinkeinoelämän huutavan, että komission esittämät päästävähennystavoitteet ovat liian maltillisia.

Suomen luonnonsuojeluliiton joukkue voitti norppa-kuutti -teoksellaan ilmastotempauspäivän lumiveistoskilpailun. Muiden joukkueiden teokset olivat myös paljon puhuvia: Kansanedustajien veistoksessa lumiukko oli kiivennyt vedenpaisumusta puuhun turvaan, Helsingin kaupungin joukkueen veistos esitti maassa makaavaa kuollutta lumiukkoa, ja näyttelijät olivat rakentaneet polvistuneen Jussi-patsaan. Opiskelijoiden veistos puolestaan esitti sulavalle jäälautalle pelastautunutta jääkarhua. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä elinkeinoelämän lumiveistos. Olisiko se esittänyt kouristuksen omaisesti savupiippua halaavaa, ja sen ympärille sulavaa, lumiolentoa?

Leo Stranius
Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja

Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/