15.12.2008 Asiantuntijajargonia vai räväkkyyttä

Maanantaina osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton mediavalmennukseen, jossa harjoittelimme televisioesiitymistä. Kouluttaja Leena Brandtilla oli monia hyviä vinkkejä liittyen valmistautumiseen, pukeutumiseen, fyysiseen olemukseen ja äänen käyttöön. Harmaasta ja tasapaksusta asiantuntijajargonista pitäisi siirtyä hiukan värikkäämpään kielenkäyttöön, jossa puhuteltaisiin ihmisiä eikä toisia asiantuntijoita. Ympäristöjärjestöissä pistimme liikkeelle myös pikavetoomuksen europarlamentaarikoille paremman ilmasto- ja energiapaketin puolesta. Nyt paketti on vesitetty ja ammuttu täyteen reikiä kansallisvaltioiden häikäilemättömän itsekkyyden seurauksena. Europarlamentaarikoille voi käydä lähettämässä sähköpostia keskiviikkoon (17.12.) mennessä osoitteessa: … Lue lisää

2.12.2008 Ilmastokokouksessa Poznanissa

Normal 0 false false false MicrosoftInternetExplorer4 /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Table Normal”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:”Times New Roman”; mso-ansi-language:#0400; mso-fareast-language:#0400; mso-bidi-language:#0400;} Lähden keskiviikkona (3.12.) kohti Puolaa ja Poznania. Matka taittuu ensin lautalla Helsingistä Tallinnaan ja sieltä bussilla Riikan kautta Varsovaan. Tämän jälkeen pitää ottaa vielä juna Poznaniin. Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogi tulee seuraamaan tiiviisti ilmastoneuvotteluiden kulkua.Tämä blogi siis hiljenee … Lue lisää

30.11.2008: Viikonloppu Rovaniemellä

Perjantaina tapasin Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethmanin mahdollisten yhteisten projektien tiimoilta. Ympäristöystävällisen ruuan edistämiseksi on monia mahdollisuuksia. Iltapäivällä osallistuin http://www.ilmasto.org -sivustoa koskevaan kehityspalaveriin eduskunnassa. Ennen yöjunaan hyppäämistä pidimme vielä palaveria ruoka-kampanjan tiimoilta. Viikonloppu sujui Rovaniemellä Suomen luonnonsuojeluliiton syyskokouksessa. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa valittiin hallitus sekä käynnistettiin visiotyö koskien vuoden 2010 liittokokouksen pitkän tähtäinen suunnitelmia. Valtuuston julkilausuma ja kokousta koskeva tiedote löytyvät täältä: – Luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä … Lue lisää

26.11.2008: Kansalaisyhteiskunta.Nyt.

Osallistuin eduskunnassa (26.11.) Kohti Kööpenhaminaa – Poznanin kokous ilmastoneuvotteluiden välietappina -seminaariin. Tilaisuuden aluksi ympäristöministeri Lehtomäki käytti erinomaisen puheenuoron, jossa hän painotti kansainvälisten neuvotteluiden tärkeyttä ja huomautti, että kansainvälinen talouskriisi ei saa hidastaa ilmastoneuvotteluiden etenemistä. Raporttini seminaarista voi lukea ilmastoblogista. Eduskunnasta suuntasin oikeusministeriöön. Pidin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmän kokouksessa pika-alustuksen uuden aktivismin haasteesta perinteiselle kansalaistoiminnalle. Valitettavasti en ehtinyt jäämään oikeusministeriöön kuuntelemaan muita alustuksia ja osallistumaan keskusteluun, sillä jouduin suuntaamaan Helsingin Sanomien … Lue lisää

22.11.2008: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee

Lueskelin hitaasti, mutta varmasti iltalukemisena Carl Honoren Slow – Elä hitaammin! Manifesti verkkaisen elämän puolesta -teoksen. Honore puhuu ”vimman aikakaudesta”, jossa turbokapitalismin inhimillinen hinta on se, että ihmisten pitkät työpäivät, tekevät meistä tehottomia, onnettomia ja sairaita. Sinällään kirjassa ei ole mitään uutta. Pikemminkin se on oikeastaan aika tylsää luettavaa, ehkä lukuunottamatta tantra-seksin verbaaliakrobatiaa. Honore kritisoi vahvasti kiireistä elämää, joka tekee meistä pinnallisia ja kärsimättömiä Lisäksi Honore pohtii kellon merkitystä. ”Kello … Lue lisää

20.11.2008: Erilainen viikko menossa

Erilainen viikko. Olen ollut kotona luonnostelemassa ja kirjoittelamassa taustaselvitystä oikeusministeriölle epäkonventionaalisesta kansalaistoiminnasta. Kiinnostavaa puuhaa. Keskiviikkona luku- ja kirjoitushommien lisäksi annoin lyhyen haastattelun STTK:n lehteen ilmastonmuutoksesta ja talouskasvusta. VATT:n tekemän selvityksen mukaan EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutukset koko kansantalouteen ovat vuonna 2020 vähintään 0,8 prosenttia kansantuotteesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderin mukaan edullista ilmastopolitiikkaa on ydinvoiman lisärakentaminen ja kallista energian säästö. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Iltapäivällä piipahdin Tuuli Hirvilammen ja … Lue lisää

18.11.2008: Mainoskupla

Luonto-Liitto ja Voima-lehti järjestävät vastamainoskilpailun. Tuomariston lisäksi kaikilla muillakin on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa äänensä omalle suosikilleen: http://www.luontoliitto.fi/keskustelu/galleria http://www.mainoskupla.fi Maanantaina osallistuin ViSiOn järjestämään koulutukseen Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena. Tilaisuus oli todella onnistunut. Hyviä ja kiinnostavia alustuksia sekä mainiota keskustelua. Ville Ylikahri ja Meri Tennilä olivat järjestäneet ohjelman todella hyvin. Erityisesti Aleksi Neuvosen ja Seppo Niemelän esitykset olivat taattua laatutavaraa. Sen sijaan Helsingin työväenopiston lounastarjoilut kaipaisivat niin ilmasto- kuin ravitsemusmielessäkin kehittämistä. … Lue lisää

16.11.2008: Hiilijalanjälki 3930 kg

Tein vihdoin jo paljon huomiota saaneen Helsingin Sanomien hiilijalanjälkilaskurin. Tulos oli suhteellisen tyly: 3930 kg. Kestävä taso maailmassa olisi ehkä noin 1-2 tonnia hiilidioksidia henkeä kohden. Tosin Hesari antaisi ilmaston lämmetä kahta astetta rajummin ja pistää tavoitetasoksi 5 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Tässä tarkemmat tulokset omalta kohdaltani: – ruoka 23% (802 kg CO2)– liikenne 2% (117 kg CO2)– asuminen 25% (621 kg CO2)– kulutus 58% (2291 kg CO2)– jäte 2% … Lue lisää

14.11.2008: Osallistumisesta vaikuttamiseen

Torstaina valmistelin Luonnonsuojeluliiton kommentit kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan ja lähetin ne kaikille kansanedustajille. Kannattaa katsoa viestit täältä. Päivällä järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliitossa myös sisäinen keskustelu yritysyhteistyön periaatteista. En kuitenkaan ehtinyt piipataa kuin vähän session alussa, koska pääsin vastailemaan Germanwachin CCPI-ilmastoindeksiä koskevaan kyselyyn ja annoin haastattelun Teknillisen korkeakoulun strategiaprojektiin kestävän kehityksen haasteista. Alkuillasta pidettiin Luonnonsuojeluliiton viestintävaliokunnan kokousta. Perjantaina olin puhumassa Työväen Sivistysliiton Tiedon Virtaa – esteetön tietoyhteiskunta -seminaarissa. Tilaisuuden aluksi oikeusministeriön Sari … Lue lisää

12.11.2008: Haloo eduskunta!

Keskiviikkona Greepeace järjesti hienon ydinvoimatempauksen eduskuntatalon edessä. Tiedotteen voi katsoa täältä. On päivän selvää, että ilmasto- ja energiastrategiassa tulisi olla myös vaihtoehto, jossa lisäydinvoimaa ei tarvita. Eduskunnan lähetekeskustelun alla pistimme tiedotteen ulos laajalla järjestökoalitiolla, jossa vaadimme Suomea sitoutumaan vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttämiin päästövähennyksiin. Tiedotteen voi lukea täältä. Mielenosoituksen sijaan olin itse liikenne- ja viestintäministeriössä ruuhkamaksuviiteryhmän kokouksessa. Aiheesta voi lukea lisää ilmastoblogista. Iltapäivällä istuin vielä oikeusministeriössä pohtimassa sähköisen demokratian edistämistä. Lisäksi … Lue lisää

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa