Orwell oli väärässä

Kesällä on hyvä lukea kirjallisuuden klassikoita. Aiemmin lukemani Sunzin Sodankäynnin taidon lisäksi kävin läpi nyt myös Orwelin teoksen Vuonna 1984.

Orwell luo kirjassaan ahdistavan kuvan Winston Smithin matkasta totalitaristisessa yhteiskunnassa, jonka iskulauseisiin kuuluu: Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Ihmisten toimintaa kontrolloidaan teleruutujen kautta ja ajatuspoliisi on läsnä kaikkialla.

Winston työskentelee totuusministeriössä, jossa historiaa kirjoitetaan jatkuvasti uudestaan. Orwellin vuoden 1984 yhteiskunnassa menneisyyttä ei vain muutettu, vaan se muuttui jatkuvasti. Tässä maailmassa oli hulluutta uskoa, että menneisyys olisi ollut peruuttamaton. Historian hallinnan lisäksi myös kielenkäyttö on vallankäyttöä. Uudiskieli muokkasi ihmisten moraalia.

Totuusministeriön lisäksi valtaa pitivät rauhanministeriö, rakkausministeriö ja yltäkylläisyysministeriö. Rauhanministeriö vastasi jatkuvasta sodankäynnistä, rakkausministeriö vääräuskoisten kiduttamisesta ja hävittämisestä ja yltäkylläisyysministeriö talousasioista. Isoveli ja puolueen sisäpiiri valvoivat kaikkia kaikkialla.

Orwelin alunperin vuonna 1949 julkaisemat ajatukset ovat osittain hämmentävän ajankohtaisia. Vaikka kyse on totalitaristisen yhteiskunnan kuvauksesta, on sisäänrakennettu monia postmodernin yhteiskunnan elementtejä. Erityisesti kirjassa esiintyvä Julia on lähes malliesimerkki tämän päivän atomisoituneesta ja hedonistisesta yksilösubjektista, jota ei voisi vähempää kiinnostaa yhteiskunnallisuus tai yhteisöllisyys.

Orwell kuvasi tulevaisuuden yhteiskunnan kuitenkin väärin. Totalitarismia ei tullut. Huomioyhteiskunnassa, joka ponnistaa verkosta, mikä tahansa voi periaatteessa politisoitua, milloin tahansa, kenen toimesta tahansa. Keskittymisen sijaan yhteiskunta on pirstaloitunut. Orwellilainen isoveli valvoo ja foucault’lainen panoptikon yhteiskunta kääntyvät päälaelleen. Yksilö valvoo toisia yksilöitä ja yhteiskuntaa.

Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa  puhuu ”jokuveliyhteiskunnasta”, jossa tavallinen kansalainen valvoo toisia ja jota itseään myös valvotaan. Yksilönvastuun korostuminen on tuonut mukanaan myös lisääntyneen avoimmuuden vaatimuksen. Tämä vaatimus kohdistuu ensisijaisesti yksilöiden, aktiivien ja päättäjien mainetekijöihin. Pierre Rosanvallon käyttää tästä ilmiöstä nimitystä ”vastademokratia”.

Pienestä kapinasta ja rakkauskertomuksesta huolimatta Orwellin vuonna 1984 on kauttaaltaan synkkä kuvaus, dystopia. Varsinkin kirjan kolmas osa on lähes kokonaisuudessaan kirjoitusta kidutuksesta ja aivopesusta, jota ei voi millään suositella heikkohermoisille.

6 kommenttia artikkeliin ”Orwell oli väärässä”

  1. On naiivia yksinkertaistamista sanoa, että Orwell oli väärässä. Vaikka Suomeen ei ole tullut Orwellin kuvaamaa Neuvostoliiton kaltaista totalitaarista järjestelmää, Orwellin kuvaama kielenkäytön vääristely ja menneisyyden vääristely ovat todellisia ja merkittäviä ilmiöitä Suomessa ja muualla Euroopassa. Tosiasioita räikeästi vääristelevää propagandadiskurssia löytyy mm. ulkopolitiikasta, EU-politiikasta, kehitysmaapolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta ja talouspolitiikasta.

  2. Vai ei ole isoveljeä?

    Muuten vain Suomi ja EU sallii VISA- ja Electron-maksutietojen vuodon CIA:lle?

    Muuten vain kaikki maailman diktatuurit, jotka ovat USA:n puolella, saavat suomalaisten biotunnistetiedot, joita passien tietokantoihin kerätään?

    Muuten vain GSM-puheluihin verkkoyhtiöille ei sallittu kunnon salausta, jotta sen saa vaivattomasti murrettua salakuunteluun?

    Muuten vain SUPO hankkii kasvotunnistusohjelmia analysoimaan videomateriaali?

    Aha.

  3. Hei

    Kiitos hyvistä kommenteista! On ihan totta, että monet Orwellin kuvaamat elementit ovat jossain (toisessa) muodossa toteutuneet (esimerkiksi uudiskieli). Onkin pakko myöntää, että tämän suhteen blogini otsikko oli hiukan harhaanjohtava.

    Orwellin teoksessa asioita yrittiin unohtaa väärentämällä historiaa. Tämän päivän verkkomaailmassa kaikesta tekemisestä ja sanomisesta jää jälki. Melkein mikä tahansa voi päätyä melkein mihin tahansa. Kerran verkossa tehtyä asiaa ei kovin helposti saa tekemättömäksi. Ison veljen lisäksi meitä valvovat kaikki muutkin (jokuveli).

    Parhain terveisin
    -Leo

  4. Kyllä näinä päivinä tulee kummasti Orwell mieleen, kun seuraa Venäjän tapahtumia. Odotan vain, milloin siellä aletaan julistaa ”sota on rauhaa”, vai olisiko jossain yhteydessä näin jo sanottu.

Kommentointi on suljettu.

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon