Mitä tehdä kun sota ahdistaa

Sota ahdistaa. Mitä tehdä? Miten olet itse toiminut?

Ohessa se, miten olen itse selvinnyt tästä viikosta.

(Huom. Se mikä toimii mulla, ei toimi välttämättä sulla)

Viisi vinkkiä akuuttiin tilanteeseen ja pidemmän tähtäimen suunnitelma.

• Olen rajannut uutisten katsomiseen alkuviikosta ensin kahteen kertaan päivässä ja loppuviikosta nyt muutamaan minuuttiin päivässä. Auttaa todella paljon.
• Keskittyminen siihen, mitä voi itse tehdä – esim rahan lahjoittaminen isoille ja vakiintuneille alueella toimiville järjestöille, kuten SPR:lle ja Unicefille. Itselläni on auttanut myös se, että voi työkseen keskittyä kestäväyysmuutoksen edistämiseen.
• Keskittyminen töiden ohella arkisiin puuhiin, kuten kotiaskareihin. Tämä auttaa tunnetusti ja tutkitusti sekä pitää huomion toisaalla. Samalla tulee tehdyksi paljon hyödyllisiä juttuja, kun aika ei kulu uutisten seuraamiseen. Itse kuuntelen esimerkiksi paljon äänikirjoja.
• Tutkitusti haitallista stressiä lievittää myös oleskelu luonnossa eli kannattaa käydä kävelemässä 20 min lähimetsässä. Tämän vaihtoehtona kaikki muu liikunta.
• Lisäksi voi auttaa se, jos tekee itselleen ja läheisilleen varautusmissuunnitelman. Eli mitä tekisi siinä tilanteessa, jos pahin kuviteltavissa oleva alkaisi toteutua.

Pidemmällä tähtäimellä:

Pitkällä tähtäimellä auttaa tietysti se, että elää arvojensa mukaista elämää tässä ja nyt eikä ”sitten kun -elämää” (jossa haaveilee esim eläkkeelle pääsystä tai lottovoitosta) eli tekee niitä asioita jotka kokee kaikkein tärkeimmäksi.

Itse tarkastelen arkeani sitä vasten, että kestääkö se ajatuksen, jossa elinaikaa olisi vuosi jäljellä. Jos kestää, voi olla tyytyväinen eikä esim henkilökohtainen kuolema pelota, kun on saanut tehdä niitä asioita, joita haluaakin tehdä. Lapset ja läheiset sekä huoli heidän tulevaisuudesta ovatkin toki toinen ja haastavampi juttu.

Huomaan, että sota ahdistaa enemmän kuin esim ilmastokriisi ja luontokato siitä syystä, että tämä on itselle vieraampi kenttä. Ilmastokysymyksen suhteen on aika selvää mitä pitäisi tehdä. Tekeminen ja toiminta luo toivoa. Sodan suhteen oma osaaminen on selkeästi heikompaa. Varmasti esimerkiksi lähtö rauhanjärjestöjen tai maanpuolustusjärjestöjen toimintaan tai vapaaehtoiseksi lisäisi henkilökohtaista asiantuntemusta ja kasvattaisi ymmärrystä siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Toisaalta sitä on myös jo tottunut siihen, että päällä on eksistentiaalinen uhka ilmastokriisin ja luontokadon muodossa. Nyt mukana on vain yksi uusi tekijä lisää.