Katsomme lasten kanssa viikoittain lasten uutiset.
Lasten uutisissa viitattiin hiljattain Suomi lukee -tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten lukuinto on lisääntynyt koronapandemian aikana. Erityisesti koronakriisi on lisännyt 20-29-vuotiaiden lukemista.
Tämä on hyvä juttu. On vaikea olla harmissaan, mikäli ihmiset viettävät enemmän aikaa kirjojen parissa kuin esimerkiksi ostoskeskuksissa tai lomamatkoilla.
Tutkimus tehdään parin vuoden välein. Kaikkein merkittävin muutos liittyy äänikirjojen valtavirtaistumiseen. Kaksi vuotta sitten äänikirjapalveluista maksoi kuusi prosenttia suomalaisista. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan jo 17 prosenttia vastanneista.
Viimeisen neljän viikon aikana äänikirjaa oli kuunnellut 20 % vastaajista ja sähköistä kirjaa lukenut 24 % vastaajista. Samaan aikaan vuonna 2020 suomalaiset ostivat vajaa 15 miljoonaa painettua kirjaa. Tämä oli kolme miljoonaa kirjaa vähemmän kuin aikaisemmassa tutkimuksessa. Sähkökirjoja käyttävät eniten ne, jotka ostavat eniten myös painettuja kirjoja.
Toisessa kyselyssä lasten- ja nuortenkirjoja kuunneltiin äänikirjoina kahdessa perheessä kolmesta. Vastaavasti e-kirjat olivat käytössä puolella vastaajista.
Äänikirja voittaa paperikirjan usein tilannesidonnaisista syistä. Paperikirjaa on vaikea lukea esimerkiksi kävellessä, juostessa tai pyöräillessä. Tämä on itsellänikin merkittävin syy äänikirjojen kuunteluun.
Monet valitsevat sähkökirjan tietysti myös siitä syystä, että se on niin paljon halvempi painettuun kirjaan verrattuna. Olkoonkin, että kirjastokortti ei maksa mitään. E- ja äänikirjat aiheuttavat kuitenkin omat haasteensa kirjailijoiden tulonmuodostukselle. Äänikirjoista kun ei paljon tekijäpalkkioita tilille virtaa.
Äänikirjat ovat mullistaneet kirjojen kulutusmallit myös meidän perheessä viime vuosien aikana. Itse olen kuunnellut äänikirjoja vuodesta 2017 lähtien. Aiemmin luin 10-50 kirjaa vuodessa. Äänikirjojen myötä esimerkiksi viime vuonna luin tai kuuntelin yhteensä 375 kirjaa. Tänä vuonna luettuja tai kuunneltuja kirjoja on kertynyt marraskuun loppuun mennessä jo reilusti yli 300 kirjan verran.
Myös puoliso ja lapset ovat löytäneet äänikirjat. Erityisesti itseäni pohdituttaa lasten äänikirjojen kuuntelu. Säilyykö kiinnostus enää lukemiseen, kun kirjat voi kuunnella äänikirjana? Hajoaako keskittyminen, kun lapsi kuuntelee äänikirjoja kaiken muun tekemisen ohella? Miten äänikirjat vaikuttavat oppimiseen ja aivojen kehitykseen?
Joissain yhteydessä on oltu huolissaan myös siitä, että lukutaito eriytyy ja äänikirjat vain vahvistavat tätä kehitystä. Itse mietin kuitenkin sitä, että voivatko äänikirjat heikentää lasten lukutaitoa. Toisaalta samoja pohdintoja on ollut varmasti läpi maailman sivun, kun lapset ovat alkaneet katsoa televisiota ja sittemmin ohjelmia netistä. Ohessa hyvää pohdinta aiheesta, mutta valitettavan vähän vastauksia.
Perinteisten paperikirjojen tai e-kirjojen etuhan on se, että niihin pitää keskittyä kunnolla siinä missä äänikirjojen kuuntelun yhteydessä voi touhuta samalla kaikkea muuta.
Itse pyrin äänikirjojen ohella lukemaan joka aamu vähintään 10 sivua perinteistä paperikirjaa. Myös lapsille luetaan perinteisiä kirjoja iltaisin. Tästä huolimatta on vaikeaa motivoida lapsia lukemaan, kun äänikirja on vain niin paljon helpompi.
Yleisesti ottaen äänikirjaa pidetään oppimisen ja lukutaidon näkökulmasta suunnilleen yhtä hyvänä kuin paperikirjaa. Ohessa aiheesta hyvä artikkeli: Are Audiobooks As Good For You As Reading? Here’s What Experts Say
Äänikirjoista olen kirjoitellut aiemmin esimerkiksi oheiset tekstit:
Äänikirjat mullistivat kirjojen kulutukseni – Kesällä luetut/kuunnellut kirjat
Vuonna 2020 yhteensä 375 kirjaa – ohessa niistä 5×5 suositusta