Syyskuun kokeilu: 10 tunnin dieetti

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Syyskuussa kokeilin 10 tunnin dieettiä.

Kuuntelin elokuussa Jeannette Hyden kirjan 10 tunnin dieetti. Kyseessä on kiinnostava teos ravitsemuksesta. Hyden mukaan pitämällä vuorokaudessa 14 tuntia taukoa syömisestä (päivittäinen pätkäpaasto), elimistö saa levätä, polttaa rasvaa ja voi paremmin. Samalla tulee ehkäistyksi monia sairauksia ja elimistön lievää tulehdusta.

Itselläni ei ole painon kanssa ongelmia tai tarvetta laihduttaa. Enemmänkin näin kokeilun mahdollisuutena syödä terveellisemmin ja voida paremmin.

Pätkäpaastossa kaikki syöminen ajoitetaan vuorokaudessa 10 tunnin sisälle ja vastaavasti paastotaan 14 tuntia. Itselläni tämä tarkoitti käytännössä sitä, että noin klo 16-18 välillä syömäni päivällisen jälkeen jätin iltapalan väliin ja söin seuraavan kerran aamupalan noin klo 6-8 välissä riippuen edellisen päivän päivällisen ajankohdasta. Paaston aikana voi juoda vettä ja teetä.

Kun aloitin, näytti kotona oleva kehonkoostumusmittari (Garmin älyvaaka) seuraavia lukemia:

  • Paino: 71,8 kg 
  • Rasva: 11,2 %
  • Luustolihasmassa: 30,4 kg
  • Kehon vesipitoisuus: 64,8 %
  • Luumassa 4,7 kg

Hyden mukaan paaston vaikutus pitäisi näkyä jo heti ensimmäisen viikon aikana. Näin todellakin tapahtui. Dieetin vaikutus näkyi muutamassa päivässä niin, että paino tippui heti noin kilon verran.

Viikon jälkeen kehonkoostumusmittari näytti seuraavia lukemia:

  • Paino: 70,4 kg 
  • Rasva: 9,5 %
  • Luustolihasmassa: 30,0 kg
  • Kehon vesipitoisuus: 66,1 %
  • Luumassa 4,7 kg

Painoa tippui viikossa siis 1,4 kg, josta lihaksia oli 0,4 kg. Tämän jälkeen lukemat jäivät suunnilleen tuolle tasolle vaihdellen toki päivästä toiseen. Kokeilukuukauden aikana tein lähes päivittäin kehonkoostumismittauksen.

Alimmillaan paino kävi kokeilujakson aikana 68,5 kilossa, jolloin rasvaprosentti oli 7,3 % ja lihasmassa 29,5 kg. Ylimmillään käytiin ensimmäisen viikon jälkeen 70,9 kilossa rasvaprosentin ollessa 10,0 % ja lihasmassan 30,1 kg.

Käytännössä painoni tippui heti muutaman ensimmäisen päivän jälkeen tuon kilon verran ja jäi siihen. Huomasin myös, että ruokaa tuli syötyä ensimmäisen viikon jälkeen selvästi enemmän aamulla ja päivän mittaan, kun iltapala jäi väliin. Selvästi elimistö viesti lievästä energiavajeesta.

Miten kokeilu sitten vaikutti hyvinvointiini? Seuraavassa muutamia havaintoja.

Kokeilukuukauden aikana iltaisin tuli tyypillisesti hiukan nälkä, mutta se ei noussut ylittämättömän kovaksi. Oli yllättävän helppoa olla syömättä iltaisin. En olisi uskonut, että iltapalasta luopuminen on niin helppoa. Siitä huolimatta, että lapsille pitää kuitenkin iltapala aina laittaa pöytään. Yleensä olen juuri iltaisin saattanut itse syödä myös paljon rasvaista tai suolaista ruokaa, joten uskon, että dieetti on selvästi muuttanut ravitsemustani terveellisempään suuntaan.

En ole myöskään kokenut, että syömättömyys illalla aiheuttaisi kiukkua tai verensokerin kohtuutonta laskua. Testikuukauden aikana kävin ottamassa Nightingalen verenkuvan. Siinä verensokeriarvoni olivat erinomaiset. Lisäksi huomasin, että sain iltaisin selvästi paremmin unta ja todennäköisesti myös nukuin paremmin tyhjällä kuin täydellä vatsalla. Toki unenlaatuun vaikuttaa monet tekijät, mutta varsin hyvin tiedetään, että unen laatu kärsii myöhäisestä syömisestä, jota tyypillisesti harrastan, kun energiankulutus on päivän mittaan ollut usein liikunnan myötä suurta.

Muutamana päivänä dieetti ei pitänyt. Yhtenä iltana olin HSY:n uuden hallituksen kanssa illallisella Haikon kartanossa, jolloin söin myöhäisen illallisen ja seuraavana aamuna taas aamupalan. Toisena iltana taas katsoimme puolison ja 10 vuotiaan lapsemme kanssa dokumenttia nuorista ilmastoaktivisteista (Planeettamme on tulessa, suosittelen). Tuolloin en malttanut olla syömättä maissilastuja enkä seuraavana aamuna halunnut jättää aamupalaa väliin.

Joinakin iltoina tai aamuina taas pidin dieetistä kiinni, vaikka ei olisi ehkä kannattanut. Yhtenä lauantaina olin Porvoossa kummilapseni syntymäpäivillä, jossa söin härkispasteijoita ja salaattia klo 17.00 aikoihin. Synttäreiden jälkeen pyöräilin 50 km matkan kotiin, olin illan kotona syömättä ja yön jälkeen kävin vielä aamulla ennen aamupalaa juoksemassa 10 km lenkin. Toki kuntoilu onnistuu vähäiselläkin ravinnolla, mutta ei meno kovin irtonaista ollut ja palautumisessa kesti selvästi normaalia pidempään. 

Bonuksena todettakoon vielä, että kokeilujakson alussa myös hyvin vakiintunut aamuinen vessarytmini meni hiukan sekaisin tai haki paikkaansa. Tämä kuitenkin palautui normaaliksi muutaman viikon kuluessa. Ilmeisesti meni hetki, että elimistöni tottui uuteen tasapainoon.  

Ja tässä vielä kehonkoostumusmittarin lukemat kuukauden viimeisen päivän osalta:

  • Paino: 69,4 kg 
  • Rasva: 8,2 %
  • Luustolihasmassa: 29,8 kg
  • Kehon vesipitoisuus: 67 %
  • Luumassa 4,7 kg

Käytännössä kuukauden kokeilun aikana paino tippui siis 2,4 kg ja rasvaprosentti 11,2 prosentista 8,2 prosenttiin. Lihasmassaa katosi 0,6 kg ja vesipitoisuus nousi 64,8 prosentista 67 prosenttiin.

En tiedä onko 10 tunnin dieetistä itselleni hyötyä vai haittaa. Tutkimuksen valossa siitä on merkittävää hyötyä elimistölle ja oman kokeilunikin perusteella vaaka kallistuu lievästi myönteiseen suuntaan. Tämän kokeilun pohjalta yritän ainakin itse tehdä pysyvän tavan siitä, että en syö enää mitään päivällisen jälkeen. Kannattaa kokeilla!

Ohessa kokemukset aikaisempien kuukausien kokeiluista.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa