Elokuun kokeilu: Käsilläseisonta

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa harjoittelin käsilläseisontaa.

Olen viimeksi seisonut tai kokeillut käsilläseisontaa lapsena. Muistan, että yläkouluikäisenä liikunnan tunnilla sai pisteitä liikuntanumeroa varten, jos osasi tehdä permannolla tiettyjä voimisteluliikkeitä. Tuolloin onnistuin sekä käsilläseisonnassa että käsilläkävelyssä. Tämän jälkeen en ole hommaa kokeillut.

Kuukauden harjoittelun jälkeen onnistun käsilläseisonnassa seinää vasten. Kuten kuvasta kuitenkin näkyy, vartalo ei ole suorassa enkä pysy montaa sekuntia asennossa ilman tukea.

Halu kokeilla käsilläseisontaa taisi herätä siitä, kun kesällä Hangossa ystävämme teini-ikäinen lapsi seisoi käsillä suvereenisti ja teki tasaisella nurmikolla voltin taaksepäin. Homma näytti niin hienolta, että halusin kokeilla, voisiko moinen onnistua vielä minulta.

No ei onnistunut. Ei lähellekään. En edes uskaltanut tai osannut kunnolla ponnistaa käsilläseisonta-asentoon. Siispä harjoittelemaan.

Ajattelin, että yksi kuukausi voisi olla sopiva aika oppia käsilläseisontataito uudestaan, jos harjoittelen hiukan joka päivä. Alkuun katsoin YouTubesta Jukka Rajalan erinomaisen opetusvideon.

Tein päivittäin muutaman minuutin ajan videossa näytettyjä harjoituksia. Seinälle nouseminen oli vielä suhteellisen helppoa ja muutaman viikon jälkeen uskalsin aika hyvin kiivetä jalat edellä naama seinän suuntaan lähes pystyasentoon.

Sen sijaan ponnistus käsilläseisontaan (seinää vasten) osoittautui todella vaikeaksi. Kuukauden lähes päivittäisen harjoittelin jälkeen en edelleenkään pääse ponnistamalla kunnolliseen käsilläseisonta-asentoon tai edes L-asentoon.

Käsilläseisonta vaatii aika paljon lihasvoimaa. Silti oma ongelma ei vaikuta olevan siinä, ettenkö jaksaisi seisoa käsilläseisonta-asennossa. Enemmänkin haaste on siinä, että uskaltaisin tai osaisin ponnistaa kunnolla. Sen jälkeen on ihan erikseen vielä se, että pysyisin käsilläseisonta-asennossa ilman seinän tukea. Tätä en ole päässyt harjoittelemaan vaan kaikki energia on mennyt tuon ponnistuksen harjoitteluun.

Nyt kun katsoin tätä kirjoittaessa uudestaan Rajalan videon, niin hänhän toteaakin lopussa, että tyypillisesti käsilläseisonnan oppiminen kestää puolesta vuodesta vuoteen. Täytynee siis vielä jatkaa harjoitteita, jos todella haluan oppia seisomaan käsillä.

Lisäksi käsilläseisonnan harjoittelun lomassa pitäisi opetella kärrynpyörä ja oikeanlainen kaatuminen.

Syyskuussa taas kuitenkin kohti uusia kokeiluja.

Ohessa kokemukset aikaisempien kuukausien kokeiluista.

Yksi kommentti artikkeliin ”Elokuun kokeilu: Käsilläseisonta”

  1. Hei,
    Sehän Leon käsilläseisonta sujuu kuvan perusteella vallan mainiosti! Itse olen suorittanut kyseisen operaation seinää vasten viime vuosituhannen lopussa menestyksekkäästi. Toki se vaati seinän tukea enkä ilman sitä tukea ole koskaan onnistunut. Sama koskee kärrynpyöriäni ja volteistahan nyt olenkin vain lähinnä haaveillut. Ehkä jossain erittäin pehmustetussa huoneessa voisi onnistua tai sitten uima-altaaseen metristä noniin ehkei enää sentään. LOL

    Mitä tulee pakolliseen säätarkkailuun, nyt näyttää syksy alkavan uskollisesti ajallaan ja tavallaan kesän jälkeen kuten vanhoissa oppikirjoissa opetetaan. MIten lie onkaan talven laita sitten joskus? Sitä ennen toimikaamme luonnon monimuotoisuuden puolesta kukin voimillamme ja tavoillamme.
    🙂

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami