Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen

Luen ja kuuntelen niin paljon kirjoja, että oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Nyt ajattelin toukokuussa investoida hiukan aikaani myös kirjoittamiseen. Kirjoitan siis kuukauden ajan päivittäin päiväkirjaa. Osan merkinnöistä julkaisen täällä blogissani, osaa en.

Tämä kokeilu on osa vuoden 2021 aikana joka kuukausi kokeilemiani uusia asioita. Aiemmin olen tänä vuonna kokeillut päiväunia, säännöllistä nukkumaanmenoaikaa, takareisien venyttelyä ja etätyön tarkistuslistaa.

Rakas päiväkirja 4.5.2021

Aamulla kello soi tuttuun tapaan klo 4.45. Jäin kuitenkin sänkyyn taas aivan liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa ja lukemaan uutisia. Pitäisi ryhdistäytyä ja päästä ylös viimeistään klo 5.00.

Aamutoimet tehtyäni, kävin juoksemassa 6,5 kilometrin lyhyen lenkin. Parin kilometrin verryttelyjuoksun jälkeen tein kolme kertaa kolmen minuutin kovia vetoja minuutin palautuksella. Tuntui pitkästä aikaa hyvältä juosta intervalleja. Olen viime vuosina jäänyt juoksemaan mukavuusalueelle, kun juoksulenkeillä olen keskittynyt enemmän kirjojen kuunteluun kuin itse juoksemiseen.

Aamulla keskustelin vanhan ympäristöjärjestöystäväni kanssa ajankohtaisista luonnonsuojeluteemoista ja tulevista lainsäädäntöhankkeista. Samalla totesimme, että aika monessa ympäristöjärjestössä on hiljattain vaihtunut tai vaihtumassa johtajat. Esimerkiksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat saaneet uudet toiminnanjohtajat ja Greenpeace Suomi uuden maajohtajan.

Viime viikkojen aikana olemme tehneet Third Rockissa vastuullisuustyötä monille yrityksille ja organisaatioille. Tänään aamupäivällä kävimme läpi ehdotustamme jälleen yhden yrityksen vastuullisuusstrategiaksi parin viikon takaisen johdon työpajan jäljiltä. On hienoa, miten paljon vastuullisuus saa huomiota isojen yritysten ylimmässä johdossa.

Kokouksen jälkeen kirjoitin tekstiä siitä, miten nuorten muuttuneet ilmastoasenteet pitäisi huomioida koulutuksessa. Suuri osa nuorista tietää ilmastoasioista enemmän kuin vanhempansa tai opettajat. Osa ei kuitenkaan tiedä juuri mitään tai ei kiinnosta. Ilmastokasvatusta kaivattaisiin peruskoulussa ilmeisten aineiden, kuten biologian ja maantiedon lisäksi muissa oppiaineissa sekä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Lounasta söin kotona ja lounaan päälle otin palauttavat ja piristävät 15 minuutin päivätorkut.

Iltapäivällä siirryin seuraamaan Climate Leadership Coalition vuosikokousta. Kokouksen pääpuhuja oli pääministeri Sanna Marin. Lisäksi puheenvuoroja käyttivät mm. Vestaksen toimitusjohtaja Henrik Andersen, Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekä SEB:n puheenjohtaja Marcus Wallenberg. Hienoa olla mukana CLC:ssä henkilöjäsenenä ja huomata, miten ilmastoasiat ovat korkealla prioriteetilla yritysjohtajien agendalla.

Iltapäivän päätteeksi lähdin hakemaan lasta päivähoidosta. Tein samalla 20 kilometrin ylimääräisen pyörälenkin. Aamuisen juoksulenkin ja iltapäiväpyöräilyn lisäksi olin tehnyt myös joka aamuisen 7 minuutin lihaskuntotreenin, kuten olen tehnyt joka ikinen päivä viimeisen 490 päivän aikana.

Puoliso oli illan töissä, joten valmistin ja tarjoilin lapsille päivällisen. Nuorempi lapsi lähti ruokailun jälkeen naapuriin leikkimään ystävänsä kanssa. Vanhemman lapsen kanssa jäimme lajittelemaan hänen lelujaan, joita hän haluaa myydä pois. Meillä on lasten kanssa hieno periaate, että leluja voi olla vain se määrä, joka tietyille hyllyille mahtuu. Jos haluaa jotain lisää, pitää vanhoja laittaa kierrätykseen.

Päivän mittaan kuuntelin loppuun Mia Takulan kirjan Susien kanssa. Kyseessä on upea luontokirja. Kertomus siitä, millaista on retkeillä susireviireillä. Takula on viettänyt susialueilla teltassa yhteensä huimat 150 yötä. Takulan mukaan susireviirejä turvallisempaa paikkaa on vaikea löytää. Susien sijaan on syytä pelätä enemmän salametsästäjiä. Kirjan myötä tarina susivihasta ja -peloista saa ihan uuden näkökulman. Kunnioitetaan luontoa ja sen itseisarvoa. 

Kirjoista puheenollen on pakko vielä mainita tämän kirjoituksen kuvassa oleva Teemu Vaarakallion toimittama Viimeinen siirto – Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään -kirja. Olen nyt ehtinyt lukea eilen postilla saamastani teoksesta Teemu Vaarakallion loistavan johdannon ja Sini Harkin mainion artikkelin metsiensuojelutyöstä. Itse olen kirjoittanut kirjaan artikkelin otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”. Tekstissäni pohdin sitä, miksi pelkkä puoluepolitiikka ei riitä ilmastokriisin ratkaisuksi.

Luettuani lapsille iltakirjoja, kirjoitin vielä tämän päiväkirjamerkinnän ja menen nyt myös itse nukkumaan.

Tätä kirjoittaessani globaali hiilibudjettimme on käytetty 6 vuodessa, 6 kuukaudessa, 8 päivässä, 14 tunnissa ja 52 minuutissa. Aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi.

Yksi kommentti artikkeliin ”Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen”

  1. Hei.
    On tainnut vihrealiitto ja greenpeacit ym unohtaa ainutlaatuisen erämaa luontomme, mm Pohjois Lapissa. Se sijaan että mustasukkaisesti puolustatte jotakin pientä hakkuuta Keskuspuiston varrella tai pientä puistoa kalliossa, tulisi puolustaa vaikkapa Tarvantovaaran erämaata, noita läntisen Euroopan viimeisiä oikeita erämaa alueita. (malminetsintä käynnissä) seuraan puolueenne tekosia ja lausuntoja. Eipä ole nokkahahmot paljoa Pohjois Lappia puolustaneet.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa