Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen

Luen ja kuuntelen niin paljon kirjoja, että oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Nyt ajattelin toukokuussa investoida hiukan aikaani myös kirjoittamiseen. Kirjoitan siis kuukauden ajan päivittäin päiväkirjaa. Osan merkinnöistä julkaisen täällä blogissani, osaa en.

Tämä kokeilu on osa vuoden 2021 aikana joka kuukausi kokeilemiani uusia asioita. Aiemmin olen tänä vuonna kokeillut päiväunia, säännöllistä nukkumaanmenoaikaa, takareisien venyttelyä ja etätyön tarkistuslistaa.

Rakas päiväkirja 4.5.2021

Aamulla kello soi tuttuun tapaan klo 4.45. Jäin kuitenkin sänkyyn taas aivan liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa ja lukemaan uutisia. Pitäisi ryhdistäytyä ja päästä ylös viimeistään klo 5.00.

Aamutoimet tehtyäni, kävin juoksemassa 6,5 kilometrin lyhyen lenkin. Parin kilometrin verryttelyjuoksun jälkeen tein kolme kertaa kolmen minuutin kovia vetoja minuutin palautuksella. Tuntui pitkästä aikaa hyvältä juosta intervalleja. Olen viime vuosina jäänyt juoksemaan mukavuusalueelle, kun juoksulenkeillä olen keskittynyt enemmän kirjojen kuunteluun kuin itse juoksemiseen.

Aamulla keskustelin vanhan ympäristöjärjestöystäväni kanssa ajankohtaisista luonnonsuojeluteemoista ja tulevista lainsäädäntöhankkeista. Samalla totesimme, että aika monessa ympäristöjärjestössä on hiljattain vaihtunut tai vaihtumassa johtajat. Esimerkiksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat saaneet uudet toiminnanjohtajat ja Greenpeace Suomi uuden maajohtajan.

Viime viikkojen aikana olemme tehneet Third Rockissa vastuullisuustyötä monille yrityksille ja organisaatioille. Tänään aamupäivällä kävimme läpi ehdotustamme jälleen yhden yrityksen vastuullisuusstrategiaksi parin viikon takaisen johdon työpajan jäljiltä. On hienoa, miten paljon vastuullisuus saa huomiota isojen yritysten ylimmässä johdossa.

Kokouksen jälkeen kirjoitin tekstiä siitä, miten nuorten muuttuneet ilmastoasenteet pitäisi huomioida koulutuksessa. Suuri osa nuorista tietää ilmastoasioista enemmän kuin vanhempansa tai opettajat. Osa ei kuitenkaan tiedä juuri mitään tai ei kiinnosta. Ilmastokasvatusta kaivattaisiin peruskoulussa ilmeisten aineiden, kuten biologian ja maantiedon lisäksi muissa oppiaineissa sekä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Lounasta söin kotona ja lounaan päälle otin palauttavat ja piristävät 15 minuutin päivätorkut.

Iltapäivällä siirryin seuraamaan Climate Leadership Coalition vuosikokousta. Kokouksen pääpuhuja oli pääministeri Sanna Marin. Lisäksi puheenvuoroja käyttivät mm. Vestaksen toimitusjohtaja Henrik Andersen, Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekä SEB:n puheenjohtaja Marcus Wallenberg. Hienoa olla mukana CLC:ssä henkilöjäsenenä ja huomata, miten ilmastoasiat ovat korkealla prioriteetilla yritysjohtajien agendalla.

Iltapäivän päätteeksi lähdin hakemaan lasta päivähoidosta. Tein samalla 20 kilometrin ylimääräisen pyörälenkin. Aamuisen juoksulenkin ja iltapäiväpyöräilyn lisäksi olin tehnyt myös joka aamuisen 7 minuutin lihaskuntotreenin, kuten olen tehnyt joka ikinen päivä viimeisen 490 päivän aikana.

Puoliso oli illan töissä, joten valmistin ja tarjoilin lapsille päivällisen. Nuorempi lapsi lähti ruokailun jälkeen naapuriin leikkimään ystävänsä kanssa. Vanhemman lapsen kanssa jäimme lajittelemaan hänen lelujaan, joita hän haluaa myydä pois. Meillä on lasten kanssa hieno periaate, että leluja voi olla vain se määrä, joka tietyille hyllyille mahtuu. Jos haluaa jotain lisää, pitää vanhoja laittaa kierrätykseen.

Päivän mittaan kuuntelin loppuun Mia Takulan kirjan Susien kanssa. Kyseessä on upea luontokirja. Kertomus siitä, millaista on retkeillä susireviireillä. Takula on viettänyt susialueilla teltassa yhteensä huimat 150 yötä. Takulan mukaan susireviirejä turvallisempaa paikkaa on vaikea löytää. Susien sijaan on syytä pelätä enemmän salametsästäjiä. Kirjan myötä tarina susivihasta ja -peloista saa ihan uuden näkökulman. Kunnioitetaan luontoa ja sen itseisarvoa. 

Kirjoista puheenollen on pakko vielä mainita tämän kirjoituksen kuvassa oleva Teemu Vaarakallion toimittama Viimeinen siirto – Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään -kirja. Olen nyt ehtinyt lukea eilen postilla saamastani teoksesta Teemu Vaarakallion loistavan johdannon ja Sini Harkin mainion artikkelin metsiensuojelutyöstä. Itse olen kirjoittanut kirjaan artikkelin otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”. Tekstissäni pohdin sitä, miksi pelkkä puoluepolitiikka ei riitä ilmastokriisin ratkaisuksi.

Luettuani lapsille iltakirjoja, kirjoitin vielä tämän päiväkirjamerkinnän ja menen nyt myös itse nukkumaan.

Tätä kirjoittaessani globaali hiilibudjettimme on käytetty 6 vuodessa, 6 kuukaudessa, 8 päivässä, 14 tunnissa ja 52 minuutissa. Aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi.

Yksi kommentti artikkeliin ”Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen”

  1. Hei.
    On tainnut vihrealiitto ja greenpeacit ym unohtaa ainutlaatuisen erämaa luontomme, mm Pohjois Lapissa. Se sijaan että mustasukkaisesti puolustatte jotakin pientä hakkuuta Keskuspuiston varrella tai pientä puistoa kalliossa, tulisi puolustaa vaikkapa Tarvantovaaran erämaata, noita läntisen Euroopan viimeisiä oikeita erämaa alueita. (malminetsintä käynnissä) seuraan puolueenne tekosia ja lausuntoja. Eipä ole nokkahahmot paljoa Pohjois Lappia puolustaneet.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.