Luen ja kuuntelen niin paljon kirjoja, että oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Nyt ajattelin toukokuussa investoida hiukan aikaani myös kirjoittamiseen. Kirjoitan siis kuukauden ajan päivittäin päiväkirjaa. Osan merkinnöistä julkaisen täällä blogissani, osaa en.
Tämä kokeilu on osa vuoden 2021 aikana joka kuukausi kokeilemiani uusia asioita. Aiemmin olen tänä vuonna kokeillut päiväunia, säännöllistä nukkumaanmenoaikaa, takareisien venyttelyä ja etätyön tarkistuslistaa.
Rakas päiväkirja 4.5.2021
Aamulla kello soi tuttuun tapaan klo 4.45. Jäin kuitenkin sänkyyn taas aivan liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa ja lukemaan uutisia. Pitäisi ryhdistäytyä ja päästä ylös viimeistään klo 5.00.
Aamutoimet tehtyäni, kävin juoksemassa 6,5 kilometrin lyhyen lenkin. Parin kilometrin verryttelyjuoksun jälkeen tein kolme kertaa kolmen minuutin kovia vetoja minuutin palautuksella. Tuntui pitkästä aikaa hyvältä juosta intervalleja. Olen viime vuosina jäänyt juoksemaan mukavuusalueelle, kun juoksulenkeillä olen keskittynyt enemmän kirjojen kuunteluun kuin itse juoksemiseen.
Aamulla keskustelin vanhan ympäristöjärjestöystäväni kanssa ajankohtaisista luonnonsuojeluteemoista ja tulevista lainsäädäntöhankkeista. Samalla totesimme, että aika monessa ympäristöjärjestössä on hiljattain vaihtunut tai vaihtumassa johtajat. Esimerkiksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat saaneet uudet toiminnanjohtajat ja Greenpeace Suomi uuden maajohtajan.
Viime viikkojen aikana olemme tehneet Third Rockissa vastuullisuustyötä monille yrityksille ja organisaatioille. Tänään aamupäivällä kävimme läpi ehdotustamme jälleen yhden yrityksen vastuullisuusstrategiaksi parin viikon takaisen johdon työpajan jäljiltä. On hienoa, miten paljon vastuullisuus saa huomiota isojen yritysten ylimmässä johdossa.
Kokouksen jälkeen kirjoitin tekstiä siitä, miten nuorten muuttuneet ilmastoasenteet pitäisi huomioida koulutuksessa. Suuri osa nuorista tietää ilmastoasioista enemmän kuin vanhempansa tai opettajat. Osa ei kuitenkaan tiedä juuri mitään tai ei kiinnosta. Ilmastokasvatusta kaivattaisiin peruskoulussa ilmeisten aineiden, kuten biologian ja maantiedon lisäksi muissa oppiaineissa sekä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.
Lounasta söin kotona ja lounaan päälle otin palauttavat ja piristävät 15 minuutin päivätorkut.
Iltapäivällä siirryin seuraamaan Climate Leadership Coalition vuosikokousta. Kokouksen pääpuhuja oli pääministeri Sanna Marin. Lisäksi puheenvuoroja käyttivät mm. Vestaksen toimitusjohtaja Henrik Andersen, Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekä SEB:n puheenjohtaja Marcus Wallenberg. Hienoa olla mukana CLC:ssä henkilöjäsenenä ja huomata, miten ilmastoasiat ovat korkealla prioriteetilla yritysjohtajien agendalla.
Iltapäivän päätteeksi lähdin hakemaan lasta päivähoidosta. Tein samalla 20 kilometrin ylimääräisen pyörälenkin. Aamuisen juoksulenkin ja iltapäiväpyöräilyn lisäksi olin tehnyt myös joka aamuisen 7 minuutin lihaskuntotreenin, kuten olen tehnyt joka ikinen päivä viimeisen 490 päivän aikana.
Puoliso oli illan töissä, joten valmistin ja tarjoilin lapsille päivällisen. Nuorempi lapsi lähti ruokailun jälkeen naapuriin leikkimään ystävänsä kanssa. Vanhemman lapsen kanssa jäimme lajittelemaan hänen lelujaan, joita hän haluaa myydä pois. Meillä on lasten kanssa hieno periaate, että leluja voi olla vain se määrä, joka tietyille hyllyille mahtuu. Jos haluaa jotain lisää, pitää vanhoja laittaa kierrätykseen.
Päivän mittaan kuuntelin loppuun Mia Takulan kirjan Susien kanssa. Kyseessä on upea luontokirja. Kertomus siitä, millaista on retkeillä susireviireillä. Takula on viettänyt susialueilla teltassa yhteensä huimat 150 yötä. Takulan mukaan susireviirejä turvallisempaa paikkaa on vaikea löytää. Susien sijaan on syytä pelätä enemmän salametsästäjiä. Kirjan myötä tarina susivihasta ja -peloista saa ihan uuden näkökulman. Kunnioitetaan luontoa ja sen itseisarvoa.
Kirjoista puheenollen on pakko vielä mainita tämän kirjoituksen kuvassa oleva Teemu Vaarakallion toimittama Viimeinen siirto – Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään -kirja. Olen nyt ehtinyt lukea eilen postilla saamastani teoksesta Teemu Vaarakallion loistavan johdannon ja Sini Harkin mainion artikkelin metsiensuojelutyöstä. Itse olen kirjoittanut kirjaan artikkelin otsikolla “Puolueiden kujanjuoksu”. Tekstissäni pohdin sitä, miksi pelkkä puoluepolitiikka ei riitä ilmastokriisin ratkaisuksi.
Luettuani lapsille iltakirjoja, kirjoitin vielä tämän päiväkirjamerkinnän ja menen nyt myös itse nukkumaan.
Tätä kirjoittaessani globaali hiilibudjettimme on käytetty 6 vuodessa, 6 kuukaudessa, 8 päivässä, 14 tunnissa ja 52 minuutissa. Aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi.
Hei.
On tainnut vihrealiitto ja greenpeacit ym unohtaa ainutlaatuisen erämaa luontomme, mm Pohjois Lapissa. Se sijaan että mustasukkaisesti puolustatte jotakin pientä hakkuuta Keskuspuiston varrella tai pientä puistoa kalliossa, tulisi puolustaa vaikkapa Tarvantovaaran erämaata, noita läntisen Euroopan viimeisiä oikeita erämaa alueita. (malminetsintä käynnissä) seuraan puolueenne tekosia ja lausuntoja. Eipä ole nokkahahmot paljoa Pohjois Lappia puolustaneet.