Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

”Kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa. Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalaistoimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille.”

Kansalaisareenan hallitusohjelmatavoitteisiin lähti mukaan yhteensä huimat 49 järjestöä (Kansalaisareena + 48 jäsenjärjestöä).

Ydintavoitteet olivat:

  • Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa
  • Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin
  • Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksessa

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite nuorten osallisuuden kasvattamiseksi. Keskeisessä roolissa nuorten osallisuuden parantamisessa on vapaaehtoistoiminta. Tässä kohdassa Kansalaisareenan ja 48 järjestön tavoitteet näkyvät parhaiten, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa:

  • Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja.
  • Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä.
  • Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta. Päivitetään demokratiapoliittinen toimintaohjelma ja huomioidaan nuorten osallisuus kyseisessä ohjelmassa. Valmistellaan tarpeelliset esitykset nuorisolain tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti avustusprosessien sujuvoittaminen.

Kansalaisareenan ja järjestöjen tavoite vapaaehtoistyön sisällyttämisestä työttömyysturvan aktiivimalliin tulee taas toteutuneeksi kun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan ja työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Myös järjestöjen valtionapukäytäntöjä uudistetaan ja selkiytetään sekä varaudutaan tukemaan järjestötoimintaa budjettivaroin, mikäli Veikkauksen tuotot pienenevät.

Toki vapaaehtoistoiminnan merkitystä olisi voinut hallitusohjelmassa korostaa järjestötoiminnan ohella nykyistäkin vahvemmin. Vapaaehtoistoiminnan rooli nousee kuitenkin esille matkan varrella kun hallitusohjelmakirjauksia laitetaan toimeen. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä tämän hallitusohjelman myötä Suomesta maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle.

Teksti on julkaistu alunperin Kansalaisareenan verkkojulkaisussa VerkkoAreenassa.

4 kommenttia artikkeliin ”Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?”

  1. Tarkoituksenne oli siis säilyttää Sipilän hallituksen työttömiä kurittava työttömyysturvan aktiivimallilaki sellaisenaan, ja vain ” koristella ” sitä sisällyttämällä palkaton vapaaehtoistyö sen puitteisiin.
    Ihmettelen todella kiertelevää selitystäsi siitä, että näin tulisi nyt tosiaankin käymään toteutettaessa uuden hallitusohjelman tavoitteita aktiivimallin osalta !
    Yksi Vasemmistoliiton kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli aktiivimallin kokonaispurkaminen, jolla tarkoitetaan sen todellista lainmukaista peruuttamista , eikä pelkästään sen leikkureiden ja velvoitteiden purkamista. Suuren suosion saavuttaneessa eduskuntaan asti edenneessä kansalaisaloitteessa vaadittiin ko.lakiehdotuksen hylkäämistä jo ennen sen voimaanastumista! Käytäntö on osoittanut, ettei aktiivimallilla ole saavutettu mitään uskoteltuja työllisyysvaikutuksia.

    Oletkohan halunnut antaa kummallisen kuvan tulevan Rinteen hallituksen tarkoituksesta saadaksesi em.tavoitteenne näyttämään saavutetulta ? Jos poliittisesta näkökulmasta katsoen oikein ymmärrän, niin haitallisen aktiivimallin tilalle tullaan nyt valmistelemaan uusi työttömyysturvaa koskeva oikeudenmukaisempi lainsäädäntö.
    Eikä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseen , oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen pyrkivällä edistyksellisellä kansanrintamahallituksella ole mitään erityistä syytä korostaa ilmaistyön /vapaaehtoistyön merkitystä. Se jääköön sen arvon mukaiseen asemaan. Eri asia on sitten järjestötoiminnan korostamainen.
    Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule palkattoman ilmaistyön teettämisen maailmanmestaria !.

  2. Tarkennus:
    Mikäli vielä ymmärrän suomenkieltä oikein, niin tuleva hallitus aikoo peruuttaa kyseisen työttömien ihmisten köyhtymistä , eriarvoisuutta kasvattavan epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Se on siis tarkoitus poistaa.Hyvä näin.

  3. Kansalaistoiminta ei ole mikään uusi viime aikoina syntynyt ilmiö Suomessa, vaan sitä on ollut kautta aikojen. Sillä on ollut hyvin suuri merkitys muun muassa demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kuitenkin tuota vuosikymmenien aikaisella toiminnalla saavutettua kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa kasvattanutta sekä demokratiaa laajentanutta yhteiskuntaa on jo samoin vuosikymmenien ajan päättäväisesti tuhottu epäoikeudenmukaiseen ja selvästi demokratian vastaiseen tulokseen johtaneella politiikalla, jonka tekemistä on sitäkin edistetty kansalaistoiminnalla ! Kyse on siitä, millainen ideologia ja poliittinen maailmankatsomus kulloinkin on valllitsevana yhteiskunnassa ja millaisen valtionjohdon se tuottaa. Nytkin tilanne on tällainen.Tuleva demokraattisten poliittisten vaalien tuloksen perusteella koottu hallitus ilmentää ohjelmassaan sen yleistä ideologiaa ja poliittisia päämääriä. Hallitus ei ole ”epäpoliittinen ”, vaan ennenkaikkea politiikka on asetettu sen ohjelmassa keskeiseen asemaan, ihan kuten poliittisesti suuntautuvan hallituksen tuleekin tehdä.

    Nytkin uuden hallituksen ideologialla ja maailmankatsomuksella on siis tärkeä sija sen toteuttaman politiikan tekemisessä. Niillä, jotka uskottelevat , ettei ideologioilla ja puolueiden politiikalla ole enää merkittävää roolia nykyisessä yhteiskunnassa, ja että yksilöllisellä sekä ” kansalaisyhteiskunnan” vapaaehtoistyöllä voitaisiin parhaiten ratkaista kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, on kovin surkastunut poliittinen mielikuvitus ! Tämä koskee ilmasto-ongelmienkin ratkaisua.

  4. Aktiivimallin kumoamisesta on ollut polemiikkia. Jotta vapaaehtoistyön sisällyttämisestä voimassa olevaan aktiivimalliin ja ko.mallin kumoamisen osalta tämän blogin lukijoille ei jäisi epäselvyyttä niin tarkennan vielä kerran :

    Koska hallitusohjelman teksti ja muutaman median ( esim.Yle ) … ja blogikirjoittajan ! … antama julkinen selitys aktiivimallin purkamisesta on aiheuttanut hämmennystä etenkin työttömien keskuudessa, niin uusi sosiaali-ja terveysministeri Aino-Kaisa PEKONEN ( VL ) on tarkentanut asiaa ilmoittaen, että aktiivimalli puretaan niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen johtama ministeriö on jo aloittanut mallin purkamisen valmistelun.
    On huomattava , että hallitusohjelmaan kirjatun lauseenosan ”…. kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty ” on lisätty aktiivimallia koskevaan kohtaan Keskustan vaatimuksesta , eikä sillä ole erityisemmin vaikutusta siihen, että Rinteen johtaman hallituksen tavoite on lakkauttaa Sipilän ( Kesk.) hallituksen lainvoimaan junnima aktiivimalli. .Keskustan hallitusneuvottelijat ovat halunneet jättää menneestä hallitusvastuustaan sen ” positiivisen ” kuvan, että sen luomalla aktiivimallilla oltaisiin saavutettu huomattavia työllisyysvaikutuksia ! Tällainen on poliittista peliä, jota Keskusta tulee varmaankin harjoittamaan tulevaisuudessakin niin kauan kuin se tulee olemaan mukana Antti Rinteen ( SD ) johtamassa hallituksessa…..
    Leo, toistat haitallisen aktiivimallin suunnittelijoiden ja sen voimaansaattajien puhetta ( Kesk.), siitä huolimatta, että aktiivimalli tullaan kumoamaan niin nopeasti kuin mahdollista voimassa olevan lainsäädäntôtavan mukaan. Työttömyysturvan kokonaisuudistus on hallituksen ohjelmassa, ja aktiivimalli korvataan uudella järjestelmällä. Tämä vie kuitenkin aikaa muutaman kuukauden.

Kommentointi on suljettu.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa