Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

”Kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa. Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalaistoimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille.”

Kansalaisareenan hallitusohjelmatavoitteisiin lähti mukaan yhteensä huimat 49 järjestöä (Kansalaisareena + 48 jäsenjärjestöä).

Ydintavoitteet olivat:

  • Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa
  • Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin
  • Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksessa

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite nuorten osallisuuden kasvattamiseksi. Keskeisessä roolissa nuorten osallisuuden parantamisessa on vapaaehtoistoiminta. Tässä kohdassa Kansalaisareenan ja 48 järjestön tavoitteet näkyvät parhaiten, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa:

  • Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja.
  • Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä.
  • Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta. Päivitetään demokratiapoliittinen toimintaohjelma ja huomioidaan nuorten osallisuus kyseisessä ohjelmassa. Valmistellaan tarpeelliset esitykset nuorisolain tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti avustusprosessien sujuvoittaminen.

Kansalaisareenan ja järjestöjen tavoite vapaaehtoistyön sisällyttämisestä työttömyysturvan aktiivimalliin tulee taas toteutuneeksi kun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan ja työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Myös järjestöjen valtionapukäytäntöjä uudistetaan ja selkiytetään sekä varaudutaan tukemaan järjestötoimintaa budjettivaroin, mikäli Veikkauksen tuotot pienenevät.

Toki vapaaehtoistoiminnan merkitystä olisi voinut hallitusohjelmassa korostaa järjestötoiminnan ohella nykyistäkin vahvemmin. Vapaaehtoistoiminnan rooli nousee kuitenkin esille matkan varrella kun hallitusohjelmakirjauksia laitetaan toimeen. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä tämän hallitusohjelman myötä Suomesta maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle.

Teksti on julkaistu alunperin Kansalaisareenan verkkojulkaisussa VerkkoAreenassa.

4 kommenttia artikkeliin ”Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?”

  1. Tarkoituksenne oli siis säilyttää Sipilän hallituksen työttömiä kurittava työttömyysturvan aktiivimallilaki sellaisenaan, ja vain ” koristella ” sitä sisällyttämällä palkaton vapaaehtoistyö sen puitteisiin.
    Ihmettelen todella kiertelevää selitystäsi siitä, että näin tulisi nyt tosiaankin käymään toteutettaessa uuden hallitusohjelman tavoitteita aktiivimallin osalta !
    Yksi Vasemmistoliiton kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli aktiivimallin kokonaispurkaminen, jolla tarkoitetaan sen todellista lainmukaista peruuttamista , eikä pelkästään sen leikkureiden ja velvoitteiden purkamista. Suuren suosion saavuttaneessa eduskuntaan asti edenneessä kansalaisaloitteessa vaadittiin ko.lakiehdotuksen hylkäämistä jo ennen sen voimaanastumista! Käytäntö on osoittanut, ettei aktiivimallilla ole saavutettu mitään uskoteltuja työllisyysvaikutuksia.

    Oletkohan halunnut antaa kummallisen kuvan tulevan Rinteen hallituksen tarkoituksesta saadaksesi em.tavoitteenne näyttämään saavutetulta ? Jos poliittisesta näkökulmasta katsoen oikein ymmärrän, niin haitallisen aktiivimallin tilalle tullaan nyt valmistelemaan uusi työttömyysturvaa koskeva oikeudenmukaisempi lainsäädäntö.
    Eikä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseen , oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen pyrkivällä edistyksellisellä kansanrintamahallituksella ole mitään erityistä syytä korostaa ilmaistyön /vapaaehtoistyön merkitystä. Se jääköön sen arvon mukaiseen asemaan. Eri asia on sitten järjestötoiminnan korostamainen.
    Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule palkattoman ilmaistyön teettämisen maailmanmestaria !.

  2. Tarkennus:
    Mikäli vielä ymmärrän suomenkieltä oikein, niin tuleva hallitus aikoo peruuttaa kyseisen työttömien ihmisten köyhtymistä , eriarvoisuutta kasvattavan epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Se on siis tarkoitus poistaa.Hyvä näin.

  3. Kansalaistoiminta ei ole mikään uusi viime aikoina syntynyt ilmiö Suomessa, vaan sitä on ollut kautta aikojen. Sillä on ollut hyvin suuri merkitys muun muassa demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kuitenkin tuota vuosikymmenien aikaisella toiminnalla saavutettua kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa kasvattanutta sekä demokratiaa laajentanutta yhteiskuntaa on jo samoin vuosikymmenien ajan päättäväisesti tuhottu epäoikeudenmukaiseen ja selvästi demokratian vastaiseen tulokseen johtaneella politiikalla, jonka tekemistä on sitäkin edistetty kansalaistoiminnalla ! Kyse on siitä, millainen ideologia ja poliittinen maailmankatsomus kulloinkin on valllitsevana yhteiskunnassa ja millaisen valtionjohdon se tuottaa. Nytkin tilanne on tällainen.Tuleva demokraattisten poliittisten vaalien tuloksen perusteella koottu hallitus ilmentää ohjelmassaan sen yleistä ideologiaa ja poliittisia päämääriä. Hallitus ei ole ”epäpoliittinen ”, vaan ennenkaikkea politiikka on asetettu sen ohjelmassa keskeiseen asemaan, ihan kuten poliittisesti suuntautuvan hallituksen tuleekin tehdä.

    Nytkin uuden hallituksen ideologialla ja maailmankatsomuksella on siis tärkeä sija sen toteuttaman politiikan tekemisessä. Niillä, jotka uskottelevat , ettei ideologioilla ja puolueiden politiikalla ole enää merkittävää roolia nykyisessä yhteiskunnassa, ja että yksilöllisellä sekä ” kansalaisyhteiskunnan” vapaaehtoistyöllä voitaisiin parhaiten ratkaista kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, on kovin surkastunut poliittinen mielikuvitus ! Tämä koskee ilmasto-ongelmienkin ratkaisua.

  4. Aktiivimallin kumoamisesta on ollut polemiikkia. Jotta vapaaehtoistyön sisällyttämisestä voimassa olevaan aktiivimalliin ja ko.mallin kumoamisen osalta tämän blogin lukijoille ei jäisi epäselvyyttä niin tarkennan vielä kerran :

    Koska hallitusohjelman teksti ja muutaman median ( esim.Yle ) … ja blogikirjoittajan ! … antama julkinen selitys aktiivimallin purkamisesta on aiheuttanut hämmennystä etenkin työttömien keskuudessa, niin uusi sosiaali-ja terveysministeri Aino-Kaisa PEKONEN ( VL ) on tarkentanut asiaa ilmoittaen, että aktiivimalli puretaan niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen johtama ministeriö on jo aloittanut mallin purkamisen valmistelun.
    On huomattava , että hallitusohjelmaan kirjatun lauseenosan ”…. kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty ” on lisätty aktiivimallia koskevaan kohtaan Keskustan vaatimuksesta , eikä sillä ole erityisemmin vaikutusta siihen, että Rinteen johtaman hallituksen tavoite on lakkauttaa Sipilän ( Kesk.) hallituksen lainvoimaan junnima aktiivimalli. .Keskustan hallitusneuvottelijat ovat halunneet jättää menneestä hallitusvastuustaan sen ” positiivisen ” kuvan, että sen luomalla aktiivimallilla oltaisiin saavutettu huomattavia työllisyysvaikutuksia ! Tällainen on poliittista peliä, jota Keskusta tulee varmaankin harjoittamaan tulevaisuudessakin niin kauan kuin se tulee olemaan mukana Antti Rinteen ( SD ) johtamassa hallituksessa…..
    Leo, toistat haitallisen aktiivimallin suunnittelijoiden ja sen voimaansaattajien puhetta ( Kesk.), siitä huolimatta, että aktiivimalli tullaan kumoamaan niin nopeasti kuin mahdollista voimassa olevan lainsäädäntôtavan mukaan. Työttömyysturvan kokonaisuudistus on hallituksen ohjelmassa, ja aktiivimalli korvataan uudella järjestelmällä. Tämä vie kuitenkin aikaa muutaman kuukauden.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa