Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

”Kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa. Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalaistoimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille.”

Kansalaisareenan hallitusohjelmatavoitteisiin lähti mukaan yhteensä huimat 49 järjestöä (Kansalaisareena + 48 jäsenjärjestöä).

Ydintavoitteet olivat:

  • Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa
  • Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin
  • Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksessa

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite nuorten osallisuuden kasvattamiseksi. Keskeisessä roolissa nuorten osallisuuden parantamisessa on vapaaehtoistoiminta. Tässä kohdassa Kansalaisareenan ja 48 järjestön tavoitteet näkyvät parhaiten, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa:

  • Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja.
  • Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä.
  • Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta. Päivitetään demokratiapoliittinen toimintaohjelma ja huomioidaan nuorten osallisuus kyseisessä ohjelmassa. Valmistellaan tarpeelliset esitykset nuorisolain tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti avustusprosessien sujuvoittaminen.

Kansalaisareenan ja järjestöjen tavoite vapaaehtoistyön sisällyttämisestä työttömyysturvan aktiivimalliin tulee taas toteutuneeksi kun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan ja työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Myös järjestöjen valtionapukäytäntöjä uudistetaan ja selkiytetään sekä varaudutaan tukemaan järjestötoimintaa budjettivaroin, mikäli Veikkauksen tuotot pienenevät.

Toki vapaaehtoistoiminnan merkitystä olisi voinut hallitusohjelmassa korostaa järjestötoiminnan ohella nykyistäkin vahvemmin. Vapaaehtoistoiminnan rooli nousee kuitenkin esille matkan varrella kun hallitusohjelmakirjauksia laitetaan toimeen. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä tämän hallitusohjelman myötä Suomesta maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle.

Teksti on julkaistu alunperin Kansalaisareenan verkkojulkaisussa VerkkoAreenassa.

4 kommenttia artikkeliin ”Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?”

  1. Tarkoituksenne oli siis säilyttää Sipilän hallituksen työttömiä kurittava työttömyysturvan aktiivimallilaki sellaisenaan, ja vain ” koristella ” sitä sisällyttämällä palkaton vapaaehtoistyö sen puitteisiin.
    Ihmettelen todella kiertelevää selitystäsi siitä, että näin tulisi nyt tosiaankin käymään toteutettaessa uuden hallitusohjelman tavoitteita aktiivimallin osalta !
    Yksi Vasemmistoliiton kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli aktiivimallin kokonaispurkaminen, jolla tarkoitetaan sen todellista lainmukaista peruuttamista , eikä pelkästään sen leikkureiden ja velvoitteiden purkamista. Suuren suosion saavuttaneessa eduskuntaan asti edenneessä kansalaisaloitteessa vaadittiin ko.lakiehdotuksen hylkäämistä jo ennen sen voimaanastumista! Käytäntö on osoittanut, ettei aktiivimallilla ole saavutettu mitään uskoteltuja työllisyysvaikutuksia.

    Oletkohan halunnut antaa kummallisen kuvan tulevan Rinteen hallituksen tarkoituksesta saadaksesi em.tavoitteenne näyttämään saavutetulta ? Jos poliittisesta näkökulmasta katsoen oikein ymmärrän, niin haitallisen aktiivimallin tilalle tullaan nyt valmistelemaan uusi työttömyysturvaa koskeva oikeudenmukaisempi lainsäädäntö.
    Eikä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseen , oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen pyrkivällä edistyksellisellä kansanrintamahallituksella ole mitään erityistä syytä korostaa ilmaistyön /vapaaehtoistyön merkitystä. Se jääköön sen arvon mukaiseen asemaan. Eri asia on sitten järjestötoiminnan korostamainen.
    Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule palkattoman ilmaistyön teettämisen maailmanmestaria !.

  2. Tarkennus:
    Mikäli vielä ymmärrän suomenkieltä oikein, niin tuleva hallitus aikoo peruuttaa kyseisen työttömien ihmisten köyhtymistä , eriarvoisuutta kasvattavan epäoikeudenmukaisen aktiivimallin. Se on siis tarkoitus poistaa.Hyvä näin.

  3. Kansalaistoiminta ei ole mikään uusi viime aikoina syntynyt ilmiö Suomessa, vaan sitä on ollut kautta aikojen. Sillä on ollut hyvin suuri merkitys muun muassa demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kuitenkin tuota vuosikymmenien aikaisella toiminnalla saavutettua kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa kasvattanutta sekä demokratiaa laajentanutta yhteiskuntaa on jo samoin vuosikymmenien ajan päättäväisesti tuhottu epäoikeudenmukaiseen ja selvästi demokratian vastaiseen tulokseen johtaneella politiikalla, jonka tekemistä on sitäkin edistetty kansalaistoiminnalla ! Kyse on siitä, millainen ideologia ja poliittinen maailmankatsomus kulloinkin on valllitsevana yhteiskunnassa ja millaisen valtionjohdon se tuottaa. Nytkin tilanne on tällainen.Tuleva demokraattisten poliittisten vaalien tuloksen perusteella koottu hallitus ilmentää ohjelmassaan sen yleistä ideologiaa ja poliittisia päämääriä. Hallitus ei ole ”epäpoliittinen ”, vaan ennenkaikkea politiikka on asetettu sen ohjelmassa keskeiseen asemaan, ihan kuten poliittisesti suuntautuvan hallituksen tuleekin tehdä.

    Nytkin uuden hallituksen ideologialla ja maailmankatsomuksella on siis tärkeä sija sen toteuttaman politiikan tekemisessä. Niillä, jotka uskottelevat , ettei ideologioilla ja puolueiden politiikalla ole enää merkittävää roolia nykyisessä yhteiskunnassa, ja että yksilöllisellä sekä ” kansalaisyhteiskunnan” vapaaehtoistyöllä voitaisiin parhaiten ratkaista kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, on kovin surkastunut poliittinen mielikuvitus ! Tämä koskee ilmasto-ongelmienkin ratkaisua.

  4. Aktiivimallin kumoamisesta on ollut polemiikkia. Jotta vapaaehtoistyön sisällyttämisestä voimassa olevaan aktiivimalliin ja ko.mallin kumoamisen osalta tämän blogin lukijoille ei jäisi epäselvyyttä niin tarkennan vielä kerran :

    Koska hallitusohjelman teksti ja muutaman median ( esim.Yle ) … ja blogikirjoittajan ! … antama julkinen selitys aktiivimallin purkamisesta on aiheuttanut hämmennystä etenkin työttömien keskuudessa, niin uusi sosiaali-ja terveysministeri Aino-Kaisa PEKONEN ( VL ) on tarkentanut asiaa ilmoittaen, että aktiivimalli puretaan niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen johtama ministeriö on jo aloittanut mallin purkamisen valmistelun.
    On huomattava , että hallitusohjelmaan kirjatun lauseenosan ”…. kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty ” on lisätty aktiivimallia koskevaan kohtaan Keskustan vaatimuksesta , eikä sillä ole erityisemmin vaikutusta siihen, että Rinteen johtaman hallituksen tavoite on lakkauttaa Sipilän ( Kesk.) hallituksen lainvoimaan junnima aktiivimalli. .Keskustan hallitusneuvottelijat ovat halunneet jättää menneestä hallitusvastuustaan sen ” positiivisen ” kuvan, että sen luomalla aktiivimallilla oltaisiin saavutettu huomattavia työllisyysvaikutuksia ! Tällainen on poliittista peliä, jota Keskusta tulee varmaankin harjoittamaan tulevaisuudessakin niin kauan kuin se tulee olemaan mukana Antti Rinteen ( SD ) johtamassa hallituksessa…..
    Leo, toistat haitallisen aktiivimallin suunnittelijoiden ja sen voimaansaattajien puhetta ( Kesk.), siitä huolimatta, että aktiivimalli tullaan kumoamaan niin nopeasti kuin mahdollista voimassa olevan lainsäädäntôtavan mukaan. Työttömyysturvan kokonaisuudistus on hallituksen ohjelmassa, ja aktiivimalli korvataan uudella järjestelmällä. Tämä vie kuitenkin aikaa muutaman kuukauden.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!