Kaupunginvaltuuston työ jatkuu: Huikea äänipotti vetää nöyräksi – Kiitos luottamuksesta 1294 kertaa!

 

Kuntavaalit on ohi. Vihreät otti valtakunnallisesti upean vaalivoiton ja kasvatti kannatusta 12,4 prosenttiin. Vihreistä tuli samalla yhä enemmän koko maan yleispuolue.

Helsingissäkin Vihreät sai vaalivoiton.

Kannatus nousi 24,1 prosenttiin. Tällä tuloksella valtuustosta irtoaa yhteensä 21 paikkaa 85 paikasta. Tuntuu huikealta, että tässä kaupungissa lähes joka neljäs äänesti vihreän tulevaisuuden puolesta.

Henkilökohtaisesti sain Helsingissä yhteensä 1294 ääntä. Tällä varmistin jatkopaikkani Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kiitos luottamuksesta! Nöyräksi vetää. Yksin omilla äänillä en olisi mennyt läpi. Tähän vihreään vaalivoittoon tarvittiin kaikkia ehdokkaita ja koko listan ääniä!

Kiitos myös kaikille muille upeille ehdokkaille yli puoluerajojen. Tulokset voi tsekata vaikka täältä. Seuraavaksi homma jatkuu niin, että uusi valtuustoryhmä kokoontuu pohtimaan neuvottelutavoitteitaan tuleviin puolueiden välisiin paikkavalintoihin. Vanha kaupunginvaltuusto jatkaa vielä toukokuun loppuun ja uusi aloittaa sitten kesäkuun alusta.

Olen etuoikeutettu kun olen saanut yhdessä muiden kanssa puolustaa vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista. Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa ja varhaiskasvatusta, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa Vihreiden valtuustoryhmässä.

Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt tämä työ jatkuu.

Jos päätit antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni ainakin lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle. Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista.

Myös Kokoomus ja Vasemmistoliitto voittivat.

Samaan aikaan Vihreän vaalivoiton ohella Kokoomus otti voiton sekä valtakunnallisessa mittauksessa että Helsingissä. Varsinkin pormestariehdokas Jan Vapaavuoden saama lähes 30 000 äänen potti on todella pysäyttävä. Lisäksi voittajiin kuului Vasemmistoliitto, joka kasvatti kannatustaan Helsingissä ja valtakunnallisesti. Kovasti onnea kaikille! Tuleviin valtuustoihin meni läpi paljon hyviä uusia tyyppejä.

Samaan aikaan on tietysti raastavaa katsoa, miten paljon upeita, aikaansaavia ja hienoja vaalikampanjoita tai poliittisia uria tehneitä ihmisiä jäi valitsematta eri puolilla Suomea eri puolueista. Tämä on vaalien raadollinen puoli. On voittajia, ja on häviäjiä.

Olennaista on kuitenkin huomata, että kaikkien äänet on tarvittu. Eniten kiitosta ansaitsevat demokratian työmyyrät, jotka tekevät vaalityötä, lähtevät mukaan ehdolle, mutta eivät välttämättä saa siitä mitään palkkiota.

Kiitos kaikille ehdokkaille ja vaalikampanjoissa mukana olleille!

Kuntavaalien keskusteluteemat ja oman kampanjani tunnusluvut täältä: Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa: Kuntavaalien keskustelut ja kampanjan tunnusluvut

2 kommenttia artikkeliin ”Kaupunginvaltuuston työ jatkuu: Huikea äänipotti vetää nöyräksi – Kiitos luottamuksesta 1294 kertaa!”

  1. Onnittelut.

    Olisi hienoa jos veisitte seuraavalla kaudella sen Haaganpuron vapauttamis-/palauttamissuunnitelmanne läpi niin että 2020 taimenet pääsisivät vapaasti puroonsa, jossa olisi satoja metrejä uutta kutualuetta heti puron suulta lähtien kun vesi laskeutuisi ja puro soraistettaisiin. Vapaaehtoisia kunnostajia olisi varmasti tulossa, kunhan kaupunki tekisi suuret konetyöt. Tuo olisi pitkästä aikaa parannus Helsingin luonnossa, eikä vain jonkin pienen alueen rakentamisen estäminen.

    Pitkäkosken soraistaminen kutukuntoon koko matkalta olisi mielestäni toinen jolla saataisiin merkittävä parannus uhanalaisten lajien kantaan. Ainakin olisi syytä mitä pikemmiten tehdä kokeilu soraistamalla hyvänkokoinen testialue ja katsoa onko vedenlaatu riittävä päävirrassa luonnonkudun pärjäämiseen. Tätä voisi kokeilla jo ensi syksynä.

    Jos Vapaavuori estää Malmin rakentamisen ja aiheuttaa miljardin euron tappion lisälsi paineen rakentaa luontoon saman verran muualla, niin toivon että vastaatte vaatimalla yleiskaavasta kaikkien viheralueille menneiden rakentamissuunnitelmien poistoa. Jos herrojen lentelyharrastus on asuntoja tärkeämpiä kokoomukselle, niin näyttäkää nyt että luonto on sitten teille tärkeämpi. On aivan eri asia rakentaa Malmin kenttä kuin raivata koskematonta luontoa lisää. Tuossakin asiassa vaalikentillä tuli inhottava tapa tehdä politiikkaa vastaan, kun väitettiin suojeltujen rakennusten olevan uhattuna.

  2. Onnittelut jatkoon pääsystä! Nyt onkin sitten kunnolla näytön paikka!

    Ihanko oikeasti ”tässä kaupungissa lähes joka neljäs äänesti vihreän tulevaisuuden puolesta”…? Läheskään kaikki aikuiset helsinkiläiset eivät nytkään äänestäneet, siis eivät olleet kiinnostuneita kotikaupunkinsa nykyisestä kehittymisestä ja tulevaisuudesta ja sen myötä omasta hyvinvoinnistaan. Tai eivät uskoneet , että äänestämällä voisivat jotenkin vaikuttaa.

    Kiinnostaisi tietää moniko helsinkiläinen äänioikeutettu äänesti näissä kuntavaaleissa ? Kuinka moni jätti äänestämättä ?
    Siis mikä oli koko äänestysprosentti Helsingissä , eikä vain eri puolueiden saama kannatus prosenteissa ? Se on nimittäin yksi mittari, joka ilmaisee demokratian toimivuutta.

Kommentointi on suljettu.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa