Helsingin kaupunginvaltuusto pääsee päättämään keskiviikkona 30.11.2016 Guggenheimin museohankkeesta.
Aiemmin olen kirjoittanut aiheesta tänne: Guggenheim: Kyllä vai ei. Tuolloin kirjoitin mm. seuraavaa: ”Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.”
Nyt arviot hankkeen kustannuksista ja hyödyistä on tiedossa niin hyvin kuin se on mahdollista. On siis aika muodostaa kanta. Tyhjää en tietenkään aio valtuustossa äänestää. Se olisi vastuun pakoilua. Vuonna 2015 kirjoitin myös seuraavaa: ”Mikäli hanke toteutetaan täysin yksityisin varoin, on se tietysti kannatettava.” Nyt tiedämme, että näin ei tule tapahtumaan.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että Helsinki osallistuu 80 miljoonalla eurolla museon rakentamiskustannuksiin. Lisäksi ehdotetaan 35 miljoonan euron lainatakausta. Tuottovaatimuksia ei edellytetä eikä tontista peritä vuokraa. Kaupungin osuus kiinteistön vuotuisista laskennallisista tilakustannuksista on arvioitu noin 6,5 miljoonaksi euroksi.
Yksityisen rahoituksen osuus koostuu 15 miljoonan euron pääomasijoituksesta, sopimuskauden (20 vuotta) aikana maksettavasta vuokrasta yhteensä 33 miljoonaa euroa, sekä lisenssimaksusta noin 18,4 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamiseen on tulossa yksityistä rahaa siis 66,4 miljoonan euron edestä.
Taloudelliset laskelmat perustuvat osin siihen, että museossa on vuosittain 550 000 kävijää. Mikäli tavoite ei toteudu, erotuksen maksajaksi voi joutua kaupunki. Mikäli rakentamiskustannukset ylittyvät, kaupungille voi tulla lisäkuluja. Hankkeessa, kuten toki kaikissa hankkeissa, on merkittäviä taloudellisia riskejä.
Ohessa on viisi huomiota hankkeesta, jotka vaikuttavat tällä hetkellä eniten omaan päätökseeni siitä, äänestänkö kaupunginvaltuustossa hankkeen puolesta vai sitä vastaan.
1. Kulttuurin edistäminen. Taide ja kulttuuri pitävät ihmiset järjissään. Olisi hienoa, jos kaupungin taide- ja kulttuuripuoli laajentuisi. Ja sitä se ilman muuta tekisi, mikäli Guggenheim rakennettaisiin. Näin uskovat ainakin muut Helsingin museopomot. On tietysti ikävää, että samaan aikaan kun miljoonia halutaan käyttää Guggenheimin rakentamiseen, kaupungin nykyisiltä toimijoilta leikataan.
Guggenheim-päätöksen myötä on kuitenkin tarkoitus käynnistää ”Helsinki kuvataidekaupunkina” -esityksen valmistelu. Esityksessä Helsinki selvittää keinoja edistää kaupunkimme kuvataidekentän kehittämistä kokonaisuutena muiltakin osin kuin Guggenheim-hankkeen kautta. Näitä keinoja voivat olla mm. galleriakenttää, työtiloja, taideapurahoja, taidekasvatusta ja kokoelmapolitiikkaa koskevat toimenpiteet kuten aikalaistaiteen hankintoja museoiden kokoelmiin. Mittaluokaltaan noin 2-4 miljoonan esitys keinoista tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi helmikuussa 2017.
Tämä on hyvä ja tervetullut täydennys vaikka vaikuttakin vähän kuin pikkuiselta ”risupaketilta” ja almuilta suurempien päätösten ja rahojen rinnalla.
2. Tila ja paikka. Tällä hetkellä paikalla, johon museota on suunniteltu, on parkkipaikka. On selvää, että museo, oli siitä mitä mieltä tahansa, olisi hienompi kuin parkkipaikka juuri tuossa kohtaan. Ja mielestäni tuo ehdotettu Majakka on ihan hyvä. Ei toki mikään tajuntaa räjäyttävä juttu, mutta kaikkine erilaisine tiloineen ihan kelvollinen kokonaisuus.
3. Rahoitus. Valitettavasti valtio ei lähtenyt rahoittamaan hanketta (ellei mahdollista ns. 1,3 miljoonan euron vos-tukea lasketa mukaan). Tämä on harmillista ja lisää kaupungin taloudellista riskiä merkittävästi. Samaan aikaan Amos Andersson on rakentamassa upeaa museota täysin yksityisellä rahalla. On varsin erikoista, että Guggenheim ei ole löytänyt enempää yksityistä rahoitusta omalle hankkeelleen.
4. Ympäristövaikutukset. Hanketta on perusteltu erityisesti sen myönteisillä elinkeino- ja matkailuvaikutuksilla. Itse pidän ongelmallisena mahdolliseen lento- ja laivaturismiin vetoamista niin pitkään kuin lento- ja laivaliikenne perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. En tervehdi ilolla myöskään mahdollisen matkamuisto- ja krääsäshoppailun lisääntymistä. Guggenheimia tulee todennäköisesti katsomaan juuri se joukko ihmisiä, joka muutenkin aiheuttaa kaikkein suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset.
5. Muita vaihtoehtoja. Vaikka tulevassa kaupunginvaltuuston kokouksessa ei päätetäkään Guggenheimin osalta muusta kuin itse hankkeesta, mieluummin näkisin, että kaupunki panostaisi enemmän lähiluontoon ja -metsiin, hiljaisuuteen, puhtaaseen veteen ja saaristoluontoon sekä ylipäätään luonnon läheisyyteen. 80 miljoonan euron panostus kaupunkimetsien ja lähiluonnon suojeluun tekisi tälle kaupungille hyvää. Uskon, että turistejakin Suomessa ja Helsingissä kiinnostaa lopulta enemmän omaleimaisemmat jutut, esimerkiksi Suomenlinna tai Seurasaari, puhdas luonto tai elävä kaupunkikulttuuri.
Monet ovat syyttäneet Guggenheimia ja esimerkiksi Milttonia salamyhkäisyydestä ja aggressiivisesta lobbauksesta. Itse en ole näin kokenut. Minuun on oltu Milttonilta yhteydessä muistini mukaan vain kerran. Susanna Eskola ehdotti sähköpostilla 11.5.2015 tapaamista ja tapasin hänet lounaan yhteydessä ma 25.5.2015 klo 12.15-13.15 Helsingin Lauttasaaressa (maksoin lounaani itse ja hän omansa). Keskustelimme museohankkeesta sekä niistä huolista, toiveista ja kysymyksistä, joita helsinkiläisillä päättäjillä museoon liittyen on. Muista lobbauksen kohteeksi joutuneista itselläni ei ole tietoa.
Mielelläni kuitenkin kuulisin näkemyksiä hankkeen puolesta tai sitä vastaan. Minua saa siis mielellään lobata ja pyrkiä vaikuttamaan näkemykseeni.
Yhteenvetona voi todeta, että Helsinkiläisten kulttuurirahat pitäisi mielestäni laittaa mieluummin helsinkiläisen kulttuurin edistämiseen eikä yksittäisen kansainvälisen museobrändin rahoittamiseen, joka sisältää paljon taloudellisia riskejä sekä lisää lento- ja laivaturismin muodossa turhaa ympäristökuormitusta.
Mikäli siis juuri nyt pitäisi painaa äänestysnappia, ääneni kallistuisi hanketta vastaan. Lopullisesti päätän kantani kuitenkin todennäköisesti vasta kaupunginvaltuuston kokouksessa kuultuani Guggenheimistä käydyn keskustelun.
***
Kirjoitusta muutettu 28.11. klo 6.23.
Seuraava lause:
”Taloudelliset laskelmat perustuvat osin siihen, että museossa on vuosittain 550 000 kävijää. Mikäli tavoite ei toteudu, erotuksen maksaa kaupunki. Mikäli rakentamiskustannukset ylittyvät, kaupungille tulee lisäkuluja. Hankkeessa, kuten toki kaikissa hankkeissa, on merkittäviä taloudellisia riskejä.”
Muutettu muotoon:
”Taloudelliset laskelmat perustuvat osin siihen, että museossa on vuosittain 550 000 kävijää. Mikäli tavoite ei toteudu, erotuksen maksajaksi voi joutua kaupunki. Mikäli rakentamiskustannukset ylittyvät, kaupungille voi tulla lisäkuluja. Hankkeessa, kuten toki kaikissa hankkeissa, on merkittäviä taloudellisia riskejä.”
Leo, en pyri lobbaamaan, sillä minulle ei ole annettu siihen valtaa. Ja olen melko kaukana Helsingistä. Mutta kulttuuriystävällisenä uskallan kuitenkin toivoa hartaasti, että päätät äänestää vastaan.
Mitä ihmettä pienenpieni Helsinki tekee tällaisella yksityisellä suurella kansainvälisellä ( made in US ) Guggenheim-museolla, jota kaupunkilaiset ( ja kaikki veronmaksajat osittain ) joutuisivat rahoittamaan samanaikaisesti, kun heidän tarvitsemista välttämättömistä julkisista palveluista ja elämänlaadusta leikataan jatkuvasti ? Tuskin Helsingin lisääntyvissä ja pitenevissä leipäjonoissa Guggenheimin tulo otettaisiin kovin innostuneesti vastaan ? Taitaakin olla hyvin toimeentulevien taiteentukijoiden snobistinen hanke, jolla pyritään kasvattamaan tämän pienen ryhmän hyvinvointia. Kysymyksessä taitaakin olla ennenmuuta ison busineksen yritys, eikä niinkään kaikkien helsinkiläisten kulttuurintarpeen tyydyttäminen . Ennenkuin päätät , niin mietipä Leo, mitkä piirit tämän hankkeen toteutumisesta hyötyisivät eniten , ja millä tavoin ?
Ja tuleeko tuo esille leimahtanut ”museoinnostus” nykymaailman menossa kestämään edes niin pitkään, että nähtäisiin Guggenheimin ” kulttuuritarjontaa” piristävä vaikutus ? Mistä ihmeestä niitä turisteja niin paljon haalittaisiin Helsinkiin Guggenheimin ansiosta, että sen toiminta olisi kannattavaa ? Ja onhan Guggenheim-museoita muualla…ja Helsingissäkin monia hyviä taidemuseoitakin, joita pitäisi ennemminkin tukea. Museokäyntien määrä ei taida muutenkaan nykyään enää olla huipussaan.
Vai lieneekö tämä taas yksi sellaisista julkisilla varoilla rakennetuista ja tuetuista virheratkaisuista, jos siitä tulee totta ? Siis tietynlainen helsinkiläisten ikioma ”talvivaara”…? Entäs jos laskelmat ja suunnitelmat eivät toteutuisikaan esitetyn ”ohjelman ” mukaan, niin kuka silloin maksaisi unelmoinnin aiheuttamat lisäkulut ?
Kun niin monessa sivuutetaan ilmasto- ja ympäristö, niin jääkööt ne perusteet sivuun myös tästä. Itse näkisin stubbilaisittain kolme merkittävää syytä kielteiseen kantaan:
1) Kuten Otso Kantokorpikin näkee avoimessa kirjeessään, niin tässä rakennetaan elitististä kulttuuria rikkaille. Kantokorpi perustelee tämän pointin jo tarpeeksi hyvin, mutta lisäisin sellaisen näkökohdan, että onkohan tässä lopulta kyse verovähennysoikeuden laajentamista, josta valtiovalta on saattanut jo luvata jotain lahjoittajille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa voit ostaa miljoonilla Picasson, lahjoittaa sen vaikka Yalelle, mutta saat pitää sen kuolemaasi saakka omalla seinällä ja tästä hyvästä saat mahdottoman edullisen verovähennysoikeuden, joka tarkoittaa sitä että seuraavina vuosikymmeninä verottaja ei sinua kiusaa. Onka Suomessa oikein luoda tällainen luokka?
2) Itse rakennus ei nostata tunteita. Joku sanoo sen pilaavan jotain, mutta harva kehuu sen tuovan jotain merkityksellistä kaupunkikuvaan. On se parempi kuin parkkipaikka, mutta mikä ei olisi? Itse en menettäisi yöunia talon tullessa, mutta ei sen tulematta jääminenkään harmittaisi.
3) Paikalliset eivät ole Guggenheimin perään. Miten mikään voisi toimia edes turistien suuntaan, jos se ei nauti ensin arvostusta paikallisen väen parissa. Harva taiteilija on kiinnostunut, tavallinen tallaaja vielä vähemmän ja ainoat todella innokkaat ovat juuri niitä jotka saisivat suoran taloudellisen hyödyn, eli muutama galleristi, hotellin omistaja ja sen sellaisia. Kaupunki jää katsomaan sivusta, kun valtio korjaa verohyödyn ilman omaa panostusta. Kyllä Helsingissä tuhlataan rahaa pahempaankin kuin taidemuseo, mutta silti ärsyttävää kuinka omat museot eivät saa rahaa hankintoihin, joilla taiteilijatkin eläisivät, mutta sitten ulkomaiseen kiillotettuun kuoreen on varaa. Pelkkää statusfetissiä.
Hyvä Leo
Kohta 4.
Olen seurannut Guggenheim-keskustelua alusta lähtien ja tämä oli ensimmäinen kerta kun joku mainitsee globaalin ympäristönäkökulman- voi olla että joku on sen jo jossain tehnyt mutta vähiin on jäänyt. Kiitos, tällaisissa yhteyksissä fossiilikriittisen näkökulman esiintuominen paikallispolitiikassa ja muutenkin on rohkeaa, eikä siitä vallitsevassa ilmastossa kerry helppoja poliittisia irtopisteitä.
Kuten valistuneina tiedämme, katastrofin välttämiseksi lämpötilan nousun hillitseminen edellyttää radikaaleja konkreettisia toimia kuluvan 10v. sisällä. Ja edelleen lähes utopistista kulttuurista muutosta, jotta edes jotakuinkin hallittu, positiivinen ja uutta luova jälkifossiilinen kulttuuri olisi mitenkään mahdollinen.
Nyt ollaan pystyttämässä läpikotaisesti fossiilienergiaan perustuvaa, oletettuun – tulevaan turismiin tukeutuvaa hanketta. Käytännön näköpiirissä ei silti ole massaturismin mahdollistavaa totutunkaltaista runsasta ei-fossiilista energiaa.
Mikäli esim. Euroopassa tai jopa maailmanlaajuisesti oikeasti ryhdytään hillitsemään ilmastonmuutosta vähentämällä fossiilienergian käyttöä, on luultavaa että se kohdistuu ensimmäisenä päivittäiskulutuksen sijasta ylimääräiseen kulutukseen, kuten turismiin esim. hintoja kohottavina polttoaineveroina. Tästä seuraa että matkailun voluumi vähenee.
Jos taas mitään ei tehdä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit, aavikoituminen, satovahingot, elintarvikepula ja niistä seuraavat elinkustannusten nousut , pakolaisvirrat ja mahdolliset selkkaukset todennäköisesti myös vähentävät matkailua.
Jo hankkeen alussa esitetty ja edelleen korjaamaton arvio 550 000 vuosittaisesta kävijästä ei ole lähelläkään yhdenkään (kansainvälisesti arvostetun) museon kävijämääriä Scandinaviassa. Taloudellisena argumenttina siinä pitäis vielä puhua maksavista kävijöistä. Arvio esitettiin mitä ilmeisemmin lännestä kiinnostuneiden, varakkaiden venäläisturistien massat mielessä. Tämä tapahtui siis jo ennen isoa öljyn hinnan laskua, ”Krimin sotaa” ja putinistisen nationalismin ja länsivastaisuuden vyöryä. Jos ja kun öljyn hinta taas nousee, toki odotettavissa on (ehkä) jokunen tuolla nousulla vaurastunut venäläisturistikin.
Yhtä kaikki. Kaupungin kehittäminen tyystin fossiilienergiaan perustuvan turismin pohjalta on syvältä muinaisuudesta. Yrittäkäämme siis edes kurkottaa tulevaisuuteen.
Ja sitten vielä PIKKU JUTTU. Helsingin taidemuseon aikalaistaiteen hankintamäärärahoja on leikattu. Kulttuuritoimijat on yleisesti ahtaalla. On vaikea kuvitella että Guggenheimin kaltainen massiivinen, syvä dollari- ja euronielu parantaisi niiden tilannetta, päinvastoin. Tätä taustaa vasten ”Helsinki kuvataidekaupunkina” -hankesuunnite, kuulostaa lähinnä sitä haluavien virkamiesten/naisten harhautusliikkeeltä, ja saisiko se sitten edes niitä vähiä rahoja kun kaikki on jo annettu Guggenheimille?
Taide ja kulttuuri voi auttaa pitämään ihmistä järjissään. Hyvä taide on kansainvälistä, valmiiden monumentaalisten vastausten ja pönötyksen sijasta sen tehtävä on esittää kysymyksiä, se ei tarvitse franchise-ketjua valmiiksi pureskeltuine annoksineen.
Terveisin: Jussi Kivi
kuvataiteilija, kirjailija, Suomen edustaja Venetsian Biennaalissa 2009, Ars Fennica palkittu samana vuonna, Mustarinda-Seuran jäsen ( …ja olinhan joskus noin 40 v. sitten Luonto-Liitonkin jäsen).
Luonto jos mikä on Helsingissä eksoottista nähtävää turisteille, luontokohteita voisi tuotteista entistä paremmin. Kohta on meillä Kruunuvuoren silta, jota pitkin kävijät pääsevät Laajasalon luonnon äärelle, esim. Kruunuvuorenlammelle. Onkohan näitä jo mietitty matkailukohteina?
Minäkin jätän tähän vetoomukseni Ei-äänen puolesta.
Kuten jo todettua, matkailuargumentti on ongelmallinen, sekä ympäristön että kulttuurin kannalta. Massaturismi on fossiiliajan ilmiö ja tulee todennäköisesti vähenemään jo lähivuosikymmeninä.
Minua häiritsee myös se, että G-hanketta on ajettu nimenomaan elinkeino- ja matkailunäkökulmasta. Itse sisällöstä eli taiteesta on puhuttu vähemmän. Toisiko Guggenheim Helsingin taidekentälle jotain aivan uutta ja ainutlaatuista? Rohkenen epäillä.
Ja vaikka taide olisikin toissijaista ja G:n tarkoitus olisi vain tuoda rahaa kaupunkiin, niin silloin hanke vasta kyseenalaiselta näyttääkin. Jos New Yorkin Guggenheimilla on vuosittain 850 000 kävijää, miten ihmeessä Helsinki yltäisi 500 000 maksavaan asiakkaaseen? Tappiot kaatuvat näillä näkyminen veronmaksajien niskaan.
Ja vielä lopuksi: Guggenheim-brändi herättää nykyään hyvin ristiriitaisia tunteita. Suuri osa viime vuosien G-hankkeista ympäri maailmaa on kaatunut eri syistä, ja toteutuneetkin museot on usein suljettu muutaman vuoden jälkeen. Bilbaon ja New Yorkin lisäksi ei näytä olevan kovin montaa esimerkkiä onnistuneesta Guggenheim-hankkeesta. Jo tämän pitäisi herättää epäilyksiä.
Lisäys edelliseen: Guggenheim edustaa hyvin elitististä kulttuurikäsitystä, jossa taidekenttää määrittävät isot, monumentaaliset museot, kansainväliset brändit ja rikkaiden yksityisten keräilijöien kokoelmat. Se on ylhäältä alas suuntautuvaa kulttuuria. Itse taas näkisin, että meidän on (yhteiskunnan kaikilla tasoilla) kuljettava päinvastaiseen suuntaan, kohti paikallisempaa, omaehtoisempaa ja monella tapaa pienimuotoisempaa kulttuuria. Guggenheim herättää voimakasta vastustusta osittain juuri siksi, että ihmiset kokevat että taiteesta ja kulttuurista päätetään jossain heidän ulottamattomissaan, rikkaiden sijoittajien ja ulkomaisten säätiöiden pöydissä.
Sori. Ihan karseata kuuötavaa sinun rentox läppäsi äsken Ylen live Guggenheim netissä
Normaalia vihreää populismia, skarppaa vähän!
Bravo Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistön päätökselle hylätä Guggenheim -projekti ! Ei se ollut mikään tunteeseen perustuva, vaan hyvin perusteltu järkipäätös.
Olen surulla havainnut Helsingin ennestään tarpeeksi amerikkalaistuneen jo 1990-luvulta lähtien. Keski-ja Etelä-Euroopassa asuvien ei tarvitse lähteä New Yorkiin amerikkalaista menoa katsomaan, koska amerikkalaistunut Helsinki on lähempänä, jo ilman Guggenheim-museotakin. Ja jos ei päästä amerikkalaistuneeseen Helsinkiin tuillaista Guggenheimin suosimaa taidetta katsomaan, niin voidaan pistäytyä vaikkapa Espanjan Bilbaossa, joka on lähempänä.
Tuo Guggenheimin synkkä rumilus ( ”boîte noire ” = musta laatikko ) olisi ollut jo sinänsä paikallista ympäröivää rakennustaidetta loukkaava, siis maisemallisestikin sopimaton. Sellaisen näköistä ei ranskalainen arkkitehtitoimisto olisi uskaltanut edes ehdottaa rakennettavaksi Ranskan kulttuuriympäristöön ! Kouralliselle ( 32 ) Suomen pääkaupungin valtuuston ”suuruudenhullulle” jäsenelle se olisi ollut ihan sopiva…elitistisen kulttuurin kehdoksi. Sen taustatekijät tulevat selvästi esiin jo siinä, mikä taho tätä hanketta on lobannut vuosikausia ja työntänyt eteenpäin helsinkiläisten vastustuksesta välittämättâ.
Tuon parkkipaikan sijalle olisi kuitenkin hyvä keksiä jokin Helsingin vanhaan kulttuuriympäristöön sopiva vaihtoehto.
Kiitos sinullekin Leo, jos olit äänestämässä Guggenheim-museon ulos Helsingistä.
.
.
Ohessa kaupunginvaltuuston kokouksessa (30.11..2016) käyttämäni puheenvuorot:
Guggenheim
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kuinka moni esimerkiksi Slushissa tietää Guggenheimista tai syttyy siitä liekkeihin. Jos tietäisi, ehkä siellä olisi jo kerätty se yksityinen raha hankkeelle. Väittäisin, että Guggenheim on vähän sellaisten keski-ikäisten pankkiirifossiilien haave, joka ei kovin paljon tämän päivän nuoria aikuisia kiinnosta tai heitä liikkeelle laita. Guggenheim Helsinkiin olisi ollut ihan kiinnostava juttu 1990-luvulla.
Meillä on muita vaihtoehtoja. Vaikka tässä ei päätetäkään Guggenheimin osalta muusta kuin itse hankkeesta, mieluummin näkisin, että kaupunki panostaisi enemmän lähiluontoon ja -metsiin, hiljaisuuteen, puhtaaseen veteen ja saaristoluontoon sekä ylipäätään luonnon läheisyyteen. 80 miljoonan euron panostus kaupunkimetsien ja lähiluonnon suojeluun tekisi tälle kaupungille hyvää. Uskon, että turistejakin Suomessa ja Helsingissä kiinnostaa lopulta enemmän omaleimaisemmat jutut, esimerkiksi Suomenlinna tai Seurasaari, puhdas luonto tai elävä kaupunkikulttuuri.
Olemme tilanteessa jossa ilmastopäästöt tulisi saada globaalisti nollaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen kaltaisessa maassa ne tulee saattaa alas vieläkin nopeammin. Tämän tiedon sisäistäminen ei toki vielä sanele sitä mitä seuraavaksi tulisi tehdä, mutta pitäisi olla päivän selvää, että museohanketta tai turismia tulee tarkastella myös tästä näkökulmasta.
Valtuutettu Wille Rydman viittasi aiemmin siihen, että Guggenheimin pitäisi kävijätavoitteen täyttymiseksi tuoda 270 lentomatkustajaa joka päivä vuoden jokaisena päivänä. Käytännössä siis noin 100 000 lentomatkustajaa vuosittain. Jos ajatellaan, että puolet lentomatkustajista tulee kaukaa ja toinen puoli läheltä, voidaan arvioida, että nuo lentomatkustajat aiheuttavat noin 300 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Kun Helsingin kokonaispäästöt ovat alle kolme miljoonaa tonnia, olisi Guggenheim tässä jo todella merkittävä tekijä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vastaten noin 10% osuutta koko kaupungin päästöistä.
Ja vaikka Guggenheim ei uutta ja lisäistä lentomatkailua toisikaan kun tavoitteena on saada ne olemassaolevat laiva- ja lentoturistit pysähtymään Helsingissä ja museossa, perustuu hanke fossiilitalouden jäänteille. Näin mielestäni siitäkin huolimatta, että itse rakennuksessa monia ympäristönäkökohtia on hyvin huomioitu.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Guggenheimin kohdalla on puhuttu myös kohtuuttomasta lobbauksesta. Toivoisin, että jokainen valtuutettu voisi avoimuuden hengessä kertoa konkreettisesti, mitä tällä tarkoittaa. Jokainen valtuutettu voisi listata ja julkistaa kaikki ne tapaamiset ja yhteydenotot, joita on aiheeseen liittyen saanut. Aivan kuten itse olen tehnyt.
Itse en ole tosiaan kohtuutonta lobbausta tämän kohdalla kokenut, kuten aiemmin omasta tapaamisestani kerroin. Vaihtoehtoisesti Guggenheim-säätiö tai Miltton voisivat myös kertoa julkisesti ketä on tavattu, milloin ja missä. Tämä olisi tämän ajan avointa vaikuttajaviestintää parhaimmillaan.
Tavallaan on hassua, että Guggenheim esitys on kaupungin kannalta parantunut jokaiselle kerralla. Tästä näkökulmasta käsin voisi ajatella, että sanotaan hankkeelle ehdottomasti ei. Kyllä sieltä taas uusi ja hiukan parempi esitys tulee. Vähän kuin tornihotelli aikanaan. Siitä huolimatta, että valtuusto ei hyväksynyt kaavaan poikkeusta, siellä se hotelli nyt seisoo kaavan mukaisissa korkeuksisa. Toivotetaan museo tervetulleeksi yksityisellä rahalla, mutta ei laiteta kaupungin rahaa siihen euroakaan.
Kiitos!
***
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
1. Kulttuurin edistäminen. Taide ja kulttuuri pitävät ihmiset järjissään. Olisi hienoa, jos kaupungin taide- ja kulttuuripuoli laajentuisi. Ja sitä se ilman muuta tekisi, mikäli Guggenheim rakennettaisiin. Näin uskovat myös esimerkiksi monet Helsingin museopomot. On tietysti ikävää, että samaan aikaan kun miljoonia halutaan käyttää Guggenheimin rakentamiseen, kaupungin nykyisiltä toimijoilta leikataan.
Guggenheim-päätöksen myötä on kuitenkin tarkoitus käynnistää mittaluokaltaan noin 2-4 miljoonan euron ”Helsinki kuvataidekaupunkina” -esityksen valmistelu.
Tämä on hyvä ja tervetullut täydennys vaikka vaikuttakin vähän kuin pikkuiselta ydinvoiman kyljessä olevalta ”risupaketilta” ja almuilta suurempien päätösten ja rahojen rinnalla.
2. Tila ja paikka. On selvää, että museo, oli siitä mitä mieltä tahansa, olisi hienompi kuin parkkipaikka juuri tuossa kohtaan. Ja mielestäni tuo ehdotettu Majakka on ihan hyvä. Ei toki mikään tajuntaa räjäyttävä juttu, mutta kaikkine erilaisine tiloineen ihan kelvollinen kokonaisuus. Vaikka joissain kuvissa se näyttääkin vähän turhan paljon kivihiilikasalta.
Ritva Viljanen viittasi esittelyssä siihen, että Helsingissä ei ole kaduttu yhtään kulttuuri-investointia jälkikäteen. Tämä on varmasti totta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Helsingissä ei olisi koskaan tehty tyhmiä tai huonoja esityksiä kulttuuri-investoinniksi.
3. Rahoitus. Valitettavasti valtio ei lähtenyt rahoittamaan hanketta (ellei mahdollista ns.1,3 miljoonan euron vos-tukea lasketa mukaan). Tämä on harmillista ja lisää kaupungin taloudellista riskiä. Samaan aikaan Amos Anderson on rakentamassa upeaa museota täysin yksityisellä rahalla. On varsin erikoista, että Guggenheim ei ole löytänyt enempää yksityistä rahoitusta omalle hankkeelleen.
Männistön ehdotus on tervetullut parannus ja pienentäisi julkisen rahan tarvetta. Tämä on hyvä.
Pitää olla rohkeutta yrittää. Arvostan sitä. Oli kyseessä yksittäinen valtuutettu tai Guggenheim. Se, joka ei yritä, ei voi onnistua. Se, joka ei ole koskaan epäonnistunut, ei ole voinut myöskään mitään saavuttaa. Jos taas haluaa onnistua, kannattaa tuplata se määrä, jonka epäonnistuu.
Valitettavasti Guggenheimin kansainväliset näytöt ovat kovin heikkoja. Paljon selvityksiä ja yrityksiä, mutta ei juurikaan onnistumisia.
Monet ovat syyttäneet Guggenheimia ja esimerkiksi Milttonia salamyhkäisyydestä ja aggressiivisesta lobbauksesta. Itse en ole näin kokenut. Olen käynyt kerran lounaalla Milttonin vanheman neuvonantajan kanssa. Tämä tapahtui ma 25.5.2015 klo 12.15-13.15 Helsingin Lauttasaaressa (maksoin lounaani itse ja hän omansa). Keskustelimme museohankkeesta sekä niistä huolista, toiveista ja kysymyksistä, joita helsinkiläisillä päättäjillä museoon liittyen on.
Ihmisten lähettämästä palautteesta olen vain iloinen. Ja arvostan todella suuresti ihmisten aktiivisuutta tässä kysymyksessä. Kiitos siitä!
4. Sitten yksi unohtunut tärkeä asia. Ympäristövaikutukset. Hanketta on perusteltu erityisesti sen myönteisillä elinkeino- ja matkailuvaikutuksilla. Itse pidän ongelmallisena mahdolliseen lento- ja laivaturismiin vetoamista niin pitkään kuin lento- ja laivaliikenne perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
En tervehdi ilolla myöskään mahdollisen matkamuisto- ja krääsäshoppailun lisääntymistä. Guggenheimia tulee todennäköisesti katsomaan juuri se joukko ihmisiä, joka muutenkin aiheuttaa kaikkein suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset.
Yhteenvetona totean, että Helsinkiläisten kulttuurirahat pitäisi mielestäni laittaa mieluummin helsinkiläisen kulttuurin edistämiseen eikä yksittäisen kansainvälisen museobrändin rahoittamiseen, joka sisältää paljon taloudellisia riskejä sekä lisää lento- ja laivaturismin muodossa turhaa ympäristökuormitusta.
Kiitos!
***
Puheenvuorot löytyvät myös Helsinkikanavalta:
Ensimmäinen puheenvuoro:
http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3223#T10164
Toinen puheenvuoro:
http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3223#T20137