Hallitusohjelmaan viisi painopistettä

SäätytaloEduskuntavaalit on käyty. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hallitusneuvotteluihin.

Vaalivoittaja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että tavoitteena on tiivis ”strateginen hallitusohjelma”, jossa olisi esimerkiksi viisi painopistettä.

Juha Sipilällä on nyt varmasti kiire, joten helpotan hänen työtään. Tässä ehdotuksia viideksi painopistealueeksi tulevaan hallitusohjelmaan.

1. Suomi kuntoon energiaremontilla. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

2. Suomi kuntoon työllä ja hyvinvoinnilla. Pidämme huolta kaikista. Helpotamme työllistymistä lyhentämällä työaikaa ja jakamalla työtä tasaisemmin. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Lisäämme rahaa myös matalan kynnyksen liikuntaharrastuksiin. Luomme uutta työtä jakamistaloudella, puhtaan teknologian investoinneilla sekä kiertotaloudella.

3. Suomi kuntoon pitämällä huolta lapsista ja koulutuksesta. Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapset ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen. Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan. Koulurakennukset ja päiväkodit korjataan kestävästi. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä etsiä luovia ratkaisuja ulkoa opettelemisen sijaan.

4. Suomi kuntoon kestävällä luonnonvarapolitiikalla. Suojelemme Etelä-Suomen metsistä 10% ja toteutamme soidensuojeluohjelman viipymättä. Pidämme huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Lisäämme luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla ja siirrämme kaivostoiminnan kestävälle pohjalle. Pidämme vapaana virtaavat vesistöt suojeltuna. Vahvistamme ympäristöhallintoa sekä sen lupa- ja valvontaresursseja. Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia 2-3 miljardia euroa. Edistämällä kiertotaloutta saamme 1,5-2,5 miljardia euroa lisää talouteen.

5. Suomi kuntoon demokratiaa vahvistamalla. Lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Varmistamme, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Teemme päätöksenteosta avointa. Luomme alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

4 kommenttia artikkeliin ”Hallitusohjelmaan viisi painopistettä”

  1. Näistä ehdotuksista näkyy , miten voisi yrittää toimia , mihin suuntaan tulisi mennä Suomen saattamiseksi kuntoon kotimaisilla ratkaisuilla. Eikä nämä ehdotukset ole suinkaan liian radikaalisia!
    Mutta tokkopa keskustan Sipilä ja tuleva hallitus välittävät edes yrittää toteuttaa tällaista politiikkaa, jolla pyritään kaikkien kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin ?
    Radiosta kuuntelin puhetta Suomen eduskuntavaaleista.Suomen poliittiset tapahtumat kiinnostavat, onhan Suomi EU:n jäsenmaa.Ranskassa tunnutaan olevan ihmeissään ja huolestuneita nyt valitun Eduskunnan konservatiivisesta suuntauksesta ja tulevan hallituksen kokoonpanosta.Etenkin huolestuttaa Perussuomalaiset-puolueen nouseminen maan toiseksisuurimmaksi puolueeksi ja sen osallistuminen hallitukseen ! Puolue tunnetaan meillä mm. ”vieraspelkoisena ” ( xénophobe) eli ulkomaalaisvastaisena ,sekä EU-vastaisena.Sen ollessa vallan kahvassa Suomessa, uskotaan EU:n asioidenkin hoidon hankaloituvan, ainakin mitä tulee vaikeuksissa olevien jäsenmaiden auttamisessa pääsemään jaloilleen.

    Mutta tulisi muistaa : Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi kaksikymmentä vuotta sitten.Näin tehdessään se sitoutui noudattamaan yhteisiä sääntöjä! Ja näin ollen sen on osallistuttava muiden jäsenvaltioiden kanssa myöskin hädänalaisten maiden auttamiseen! Sen on otettava vastuu muiden kanssa yhteisesti, muuten se näyttäisi raukkamaiselta valtiolta, johon ei voi luottaa! Tai sitten sen on erottava Eu:sta! Mutta olisiko tällainen eropäätös edes muiden konservatiivisten hallituspuolueiden ( kuten esim.kokoomus ) taholla hyväksyttävissä ?
    Taisi tulla taas melkoisen (risti )riitainen hallinto Suomelle ! Ja tuskinpa asiaan toisi parannusta Vihreiden osallistuminen hallitukseen tällaisen porukan kanssa! Taitaisi olla niin taas, ettei siellä saataisi aikaan mitään edistystä huolimatta hyvästä tahdosta ja toteuttamiskelpoisista ehdotuksista ”painopistealueiksi”! .

    Vastaa
  2. Suorat kansanäänestykset johtavat siihen, että kansa äänestää itselleen lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan. Kalifornia lienee malliesimerkki tästä. Listahan on hyvä, mutta saa odottaa ainakin seuraavan vaalikauden yli. Jännä nähdä miten sitten seuraavissa vaaleissa vihreille käy, kun lienee selvää, että tuleva vaalikausi on pelkkää tuhoa ja kuolemaa luonnossa – uskovatko ihmiset sitten enää äänestämisellä olevan mitään merkitystä kun näkevät tuhon kiihtyvän, vai heittävätkö sikseen, varsinkin jos talousluvut lähtevät nousuun.

    Itse ihmettelen tätä persujen äimistelyä, kun puolue tekee ihan samaa mitä osa kepua, kokkareita, vassareita ja demareita on tehnyt viimeiset vuosikymmenet. Eivät persut ole estäneet vuosikymmeniä homoliittoja, vastustaneet maahanmuuttoa sieltä missä grillaa helle, padonneet koskia ja raiskanneet metsiä, vaan siitä on vastuussa nuo vanhat puolueet, joten persujen tulo ei ole muuttanut mitään – ne vaan jatkaa siitä mihin nuo muut jäivät. Varmaan joku paloheimolainenkin on löytänyt puolueen ihan siitä syystä, että luulee persujen tekevänsä väestönkasvulle jotain, vaikka kohta sielläkin huomataan, että omaisuusarvot lähtevät laskuun laajasti maassa jossa väestökehitys on selvästi laskeva. Esimerkiksi siten, että asunnonostoikäisiä on vähemmän. Ja aika itsepetoksellinen saa olla jos hyvänä pitää päätöstään, jos persuja äänestää väestöpolitiikan takia ja sitten huomaa niiden tuhoavan koko ympäristösuojelun maasta.

    EU:ta varmaan vihreissä kannatetaan siitä syystä, että se voisi tarjota mahdollisuuden tehdä asioille jotain laajasti, mutta nyt se näyttäytyy vain talouskasvuprojektina, joten senkin merkitys luonnolle muodostuu koko ajan negatiivisemmaksi. Sai luonto jo kyytiä Impivaaran aikana, joten lienee selvää että vika ei korjaannu muuten kuin oppimalla kasvun tavoittelusta pois. Sääli, että se tarkoittaa sitten syrjäytymistä muusta yhteiskunnasta, ja kuitenkaan mikään ei ala menemään parempaan ja kasvu jatkuu syöden luonnon pois. Voi vain osoittaa turhaan mieltään tai katsella metalliaidan takaa kestävän kasvun kauhakuormaajien repivän kannot juuriaan myöten, jotta paikalle saadaan suuria ekotaloja joiden pihaan ajaa ekoihmiset ekoautoillaan ekoasfalttia pitkin.

    Vastaa
  3. Ranskan valtiovalta käyttää suoraa kansanäänestystä ( référendum ) halutessaan tietää kansalaisten mielipiteen sitä koskevissa ns.erittäin tärkeissä asioissa.Tämä tapa on vain on yksi demokratian ilmauksista.Tällöin ei ole kuitenkaan mahdollista valita muuta kuin kyllä tai ei vastaus .Siis päättääkö kansalainen sanoa,ettei halua esim.kyseistä valtiovallan tekemää ehdotusta, tai että haluaa sen toteutettavaksi.Suoralla äänestysmenettelyllä ei siis voida valita vaikka mitä ”lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan”.Mutta tietenkin valtion johto valmistelee etukäteen suoralla kansanäänestyksellä päätettävät asiat siten, että kansalaiset voivat vastata joko kyllä tai ei tahtonsa mukaan.Ranskalaiset osaavat kyllä äänestää poliittisten ehdotusten tai tarjottujen lakien ja sopimusten vastaisestikin.Kansanäänestyksen kautta Ranskalaiset poistivat yhteistuumin kuolemantuomion lainsäädännöstä, ja äänestivät mm.yhtä EU-sopimusta vastaan.Suoria kansanäänestyksiä ei ole yhtä usein kuin vaaleja.Poliittiset puolueet vaativat silloin tällöin tietyistä asioista päättämistä suoralla kansanäänestyksellä, mutta niiden vaatimukset eivät toteudu kuin harvoin.Suoraa kansanäänestystä ei siis käytetä minkä tahansa asian järjestämiseksi kansan tahdon mukaisesti! Joskus maan johtajat miettivät kannattaako ko.tilanteessa käyttää vai olla käyttämättä suoraa kansanäänestystä.

    Siis EU-maan Ranskan tapaus ei ole ihan samaa luokkaa kuin Kalifornian.Eikä tarvitsisi olla Suomenkaan osalta.

    Vastaa
  4. Muistini taisi pettää tuon kuolemantuomion suhteen.Siitä ei kai uskallettu lopulta tehdä kansanäänestystä, koska pelättiin, että kansalaiset äänestäisivät kuolemantuomion säilyttämiseksi !.Muistaakseni siitä päätettiin sittenkin eduskunnassa silloisen oikeusministerin Robert Badinterin ehdotuksesta.Joka tapauksessa presidentti François Mitterandin ollessa ensimmäistä kauttaan presidenttinä ja eduskunnan enemmistön ollessa suotuisa asialle.
    Harvoista asioista sentään on päätetty suoran kansanäänestyksen kautta. Tiedä sitten miten se Suomessa toteutuisi.

    Erään suomalaisen politiikan tuntijan mukaan Suomelle ollaan valitsemassa toimitusjohtajaa ( =pääministeri ja hallitus) ,ja politiikasta on tullut managerointia, pelkkää asioiden hallinnointia! Näin ollen Suomea johdetaan nykyään kuten yritystä, jonka tulisi tuottaa voittoa, eikä tappiota pysyäkseen toimintakykyisenä ja luodakseen työpaikkoja. Raha siis ratkaisee, miten ja mihin sitä käytetään. Talouden kasvattamiseen varmaan ja näin luonnolle haitallisten toimintojen tukemiseen. Tokkopa tällaisessa ”yrityksessä” luonnonsuojelu tullaan asettamaan sijoitusten arvoiseksi !
    Harmillista, että suomalaiset saavat lähivuosina sitä mitä ovat tilanneet! he kun eivät halunneet, että Suomi olisi esimerkkinä muille ilmaston ja luonnonsuojelussa!

    Vastaa

Jätä kommentti

Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”