Hallitusohjelmaan viisi painopistettä

SäätytaloEduskuntavaalit on käyty. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hallitusneuvotteluihin.

Vaalivoittaja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että tavoitteena on tiivis ”strateginen hallitusohjelma”, jossa olisi esimerkiksi viisi painopistettä.

Juha Sipilällä on nyt varmasti kiire, joten helpotan hänen työtään. Tässä ehdotuksia viideksi painopistealueeksi tulevaan hallitusohjelmaan.

1. Suomi kuntoon energiaremontilla. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

2. Suomi kuntoon työllä ja hyvinvoinnilla. Pidämme huolta kaikista. Helpotamme työllistymistä lyhentämällä työaikaa ja jakamalla työtä tasaisemmin. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Lisäämme rahaa myös matalan kynnyksen liikuntaharrastuksiin. Luomme uutta työtä jakamistaloudella, puhtaan teknologian investoinneilla sekä kiertotaloudella.

3. Suomi kuntoon pitämällä huolta lapsista ja koulutuksesta. Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapset ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen. Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan. Koulurakennukset ja päiväkodit korjataan kestävästi. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä etsiä luovia ratkaisuja ulkoa opettelemisen sijaan.

4. Suomi kuntoon kestävällä luonnonvarapolitiikalla. Suojelemme Etelä-Suomen metsistä 10% ja toteutamme soidensuojeluohjelman viipymättä. Pidämme huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Lisäämme luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla ja siirrämme kaivostoiminnan kestävälle pohjalle. Pidämme vapaana virtaavat vesistöt suojeltuna. Vahvistamme ympäristöhallintoa sekä sen lupa- ja valvontaresursseja. Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia 2-3 miljardia euroa. Edistämällä kiertotaloutta saamme 1,5-2,5 miljardia euroa lisää talouteen.

5. Suomi kuntoon demokratiaa vahvistamalla. Lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Varmistamme, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Teemme päätöksenteosta avointa. Luomme alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

4 kommenttia artikkeliin ”Hallitusohjelmaan viisi painopistettä”

  1. Näistä ehdotuksista näkyy , miten voisi yrittää toimia , mihin suuntaan tulisi mennä Suomen saattamiseksi kuntoon kotimaisilla ratkaisuilla. Eikä nämä ehdotukset ole suinkaan liian radikaalisia!
    Mutta tokkopa keskustan Sipilä ja tuleva hallitus välittävät edes yrittää toteuttaa tällaista politiikkaa, jolla pyritään kaikkien kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin ?
    Radiosta kuuntelin puhetta Suomen eduskuntavaaleista.Suomen poliittiset tapahtumat kiinnostavat, onhan Suomi EU:n jäsenmaa.Ranskassa tunnutaan olevan ihmeissään ja huolestuneita nyt valitun Eduskunnan konservatiivisesta suuntauksesta ja tulevan hallituksen kokoonpanosta.Etenkin huolestuttaa Perussuomalaiset-puolueen nouseminen maan toiseksisuurimmaksi puolueeksi ja sen osallistuminen hallitukseen ! Puolue tunnetaan meillä mm. ”vieraspelkoisena ” ( xénophobe) eli ulkomaalaisvastaisena ,sekä EU-vastaisena.Sen ollessa vallan kahvassa Suomessa, uskotaan EU:n asioidenkin hoidon hankaloituvan, ainakin mitä tulee vaikeuksissa olevien jäsenmaiden auttamisessa pääsemään jaloilleen.

    Mutta tulisi muistaa : Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi kaksikymmentä vuotta sitten.Näin tehdessään se sitoutui noudattamaan yhteisiä sääntöjä! Ja näin ollen sen on osallistuttava muiden jäsenvaltioiden kanssa myöskin hädänalaisten maiden auttamiseen! Sen on otettava vastuu muiden kanssa yhteisesti, muuten se näyttäisi raukkamaiselta valtiolta, johon ei voi luottaa! Tai sitten sen on erottava Eu:sta! Mutta olisiko tällainen eropäätös edes muiden konservatiivisten hallituspuolueiden ( kuten esim.kokoomus ) taholla hyväksyttävissä ?
    Taisi tulla taas melkoisen (risti )riitainen hallinto Suomelle ! Ja tuskinpa asiaan toisi parannusta Vihreiden osallistuminen hallitukseen tällaisen porukan kanssa! Taitaisi olla niin taas, ettei siellä saataisi aikaan mitään edistystä huolimatta hyvästä tahdosta ja toteuttamiskelpoisista ehdotuksista ”painopistealueiksi”! .

  2. Suorat kansanäänestykset johtavat siihen, että kansa äänestää itselleen lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan. Kalifornia lienee malliesimerkki tästä. Listahan on hyvä, mutta saa odottaa ainakin seuraavan vaalikauden yli. Jännä nähdä miten sitten seuraavissa vaaleissa vihreille käy, kun lienee selvää, että tuleva vaalikausi on pelkkää tuhoa ja kuolemaa luonnossa – uskovatko ihmiset sitten enää äänestämisellä olevan mitään merkitystä kun näkevät tuhon kiihtyvän, vai heittävätkö sikseen, varsinkin jos talousluvut lähtevät nousuun.

    Itse ihmettelen tätä persujen äimistelyä, kun puolue tekee ihan samaa mitä osa kepua, kokkareita, vassareita ja demareita on tehnyt viimeiset vuosikymmenet. Eivät persut ole estäneet vuosikymmeniä homoliittoja, vastustaneet maahanmuuttoa sieltä missä grillaa helle, padonneet koskia ja raiskanneet metsiä, vaan siitä on vastuussa nuo vanhat puolueet, joten persujen tulo ei ole muuttanut mitään – ne vaan jatkaa siitä mihin nuo muut jäivät. Varmaan joku paloheimolainenkin on löytänyt puolueen ihan siitä syystä, että luulee persujen tekevänsä väestönkasvulle jotain, vaikka kohta sielläkin huomataan, että omaisuusarvot lähtevät laskuun laajasti maassa jossa väestökehitys on selvästi laskeva. Esimerkiksi siten, että asunnonostoikäisiä on vähemmän. Ja aika itsepetoksellinen saa olla jos hyvänä pitää päätöstään, jos persuja äänestää väestöpolitiikan takia ja sitten huomaa niiden tuhoavan koko ympäristösuojelun maasta.

    EU:ta varmaan vihreissä kannatetaan siitä syystä, että se voisi tarjota mahdollisuuden tehdä asioille jotain laajasti, mutta nyt se näyttäytyy vain talouskasvuprojektina, joten senkin merkitys luonnolle muodostuu koko ajan negatiivisemmaksi. Sai luonto jo kyytiä Impivaaran aikana, joten lienee selvää että vika ei korjaannu muuten kuin oppimalla kasvun tavoittelusta pois. Sääli, että se tarkoittaa sitten syrjäytymistä muusta yhteiskunnasta, ja kuitenkaan mikään ei ala menemään parempaan ja kasvu jatkuu syöden luonnon pois. Voi vain osoittaa turhaan mieltään tai katsella metalliaidan takaa kestävän kasvun kauhakuormaajien repivän kannot juuriaan myöten, jotta paikalle saadaan suuria ekotaloja joiden pihaan ajaa ekoihmiset ekoautoillaan ekoasfalttia pitkin.

  3. Ranskan valtiovalta käyttää suoraa kansanäänestystä ( référendum ) halutessaan tietää kansalaisten mielipiteen sitä koskevissa ns.erittäin tärkeissä asioissa.Tämä tapa on vain on yksi demokratian ilmauksista.Tällöin ei ole kuitenkaan mahdollista valita muuta kuin kyllä tai ei vastaus .Siis päättääkö kansalainen sanoa,ettei halua esim.kyseistä valtiovallan tekemää ehdotusta, tai että haluaa sen toteutettavaksi.Suoralla äänestysmenettelyllä ei siis voida valita vaikka mitä ”lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan”.Mutta tietenkin valtion johto valmistelee etukäteen suoralla kansanäänestyksellä päätettävät asiat siten, että kansalaiset voivat vastata joko kyllä tai ei tahtonsa mukaan.Ranskalaiset osaavat kyllä äänestää poliittisten ehdotusten tai tarjottujen lakien ja sopimusten vastaisestikin.Kansanäänestyksen kautta Ranskalaiset poistivat yhteistuumin kuolemantuomion lainsäädännöstä, ja äänestivät mm.yhtä EU-sopimusta vastaan.Suoria kansanäänestyksiä ei ole yhtä usein kuin vaaleja.Poliittiset puolueet vaativat silloin tällöin tietyistä asioista päättämistä suoralla kansanäänestyksellä, mutta niiden vaatimukset eivät toteudu kuin harvoin.Suoraa kansanäänestystä ei siis käytetä minkä tahansa asian järjestämiseksi kansan tahdon mukaisesti! Joskus maan johtajat miettivät kannattaako ko.tilanteessa käyttää vai olla käyttämättä suoraa kansanäänestystä.

    Siis EU-maan Ranskan tapaus ei ole ihan samaa luokkaa kuin Kalifornian.Eikä tarvitsisi olla Suomenkaan osalta.

  4. Muistini taisi pettää tuon kuolemantuomion suhteen.Siitä ei kai uskallettu lopulta tehdä kansanäänestystä, koska pelättiin, että kansalaiset äänestäisivät kuolemantuomion säilyttämiseksi !.Muistaakseni siitä päätettiin sittenkin eduskunnassa silloisen oikeusministerin Robert Badinterin ehdotuksesta.Joka tapauksessa presidentti François Mitterandin ollessa ensimmäistä kauttaan presidenttinä ja eduskunnan enemmistön ollessa suotuisa asialle.
    Harvoista asioista sentään on päätetty suoran kansanäänestyksen kautta. Tiedä sitten miten se Suomessa toteutuisi.

    Erään suomalaisen politiikan tuntijan mukaan Suomelle ollaan valitsemassa toimitusjohtajaa ( =pääministeri ja hallitus) ,ja politiikasta on tullut managerointia, pelkkää asioiden hallinnointia! Näin ollen Suomea johdetaan nykyään kuten yritystä, jonka tulisi tuottaa voittoa, eikä tappiota pysyäkseen toimintakykyisenä ja luodakseen työpaikkoja. Raha siis ratkaisee, miten ja mihin sitä käytetään. Talouden kasvattamiseen varmaan ja näin luonnolle haitallisten toimintojen tukemiseen. Tokkopa tällaisessa ”yrityksessä” luonnonsuojelu tullaan asettamaan sijoitusten arvoiseksi !
    Harmillista, että suomalaiset saavat lähivuosina sitä mitä ovat tilanneet! he kun eivät halunneet, että Suomi olisi esimerkkinä muille ilmaston ja luonnonsuojelussa!

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa