Vastaus Helmi Päällysaholle: Miksi käyn kylmässä suihkussa?

Suomen Kuvalehti - Helmi PäällysahoSuomen Kuvalehden jutussa “18-vuotias äänestäjä: Mitä eroa oikeasti on oikeistolla ja vasemmistolla? (SK 27.3.2015) 18-vuotias Helmi Päällysaho on saanut vaalikoneessa vastaustensa perusteella läheiseksi ehdokkaaksi minut.

On hienoa että nuorella äänestäjällä on kanssani samanlainen näkemys siitä miten ja mihin suuntaan yhteiskuntaa pitää kehittää.

Politiikkaa ei voi tehdä yksin. Demokratiassa enemmistö päättää ja siksi on kiitollista että äänestäjäkunnassa löytyy kannatusta niille toimenpiteille, joita haluan edistää.

Päällysaho jatkaa jutussa, että Stranius ei käy hänelle ehdokkaaksi.

”Se on ihan hullu! Se käy kylmässä suihkussa ja sen kotona ei saa valuttaa yhtään liikaa vettä, koska se tuhoaa luonnon. Se syö puuroa, joka on tehty kylmään veteen, koska sitä ei saa lämmittää. Jotain rajaa.”

Kiitos Helmille avoimesta palautteesta. On hienoa kuulla äänestäjältä suoraa ja rehellistä kommenttia. Niin yksilöt kuin yhteiskunnatkin kehittyvät vain keskustelun kautta, joten pyrin tässä tekstissä avaamaan Helmille omia valintojani ja haluani vaikuttaa ennen kaikkea yhteiskunnallisiin päätöksiin.

Arjen merkittävimmät ympäristövalinnat eivät liity itselläni suinkaan suihkuihin tai puuroon. Näissä kyse on pikemminkin henkilökohtaisista mieltymyksistä. Todelliset ympäristövalinnat, joita olen omassa arjessani tehnyt, ovat ekosähkön käyttö, kohtuullisissa neliöissä asuminen, ympärivuotinen pyöräily ja lomalentämisen lakko sekä vegaaniruokavalio.

Omassa arjessani haluan kokeilla ympäristöystävällisen elämäntavan rajoja enkä oleta, että muut ihmiset ryhtyisivät samaan.

Olen tehnyt kaikki henkilökohtaiset valintani vapaasti ja haluan säilyttää saman vapauden myös muille. En itse koe tehneeni uhrauksia, vaan eri toimillani olen ekologisuuden lisäksi parantanut myös hyvinvointiani. Haluan omalla esimerkilläni inspiroida muita toimimaan, joten on valitettavaa jos se on koettu äänestyksen estävänä tekijänä. Haluaisinkin kysyä Helmiltä ja muilta miten minun tulisi muuttaa toimintaani, jotta voisin inspiroida yhä useampia ihmisiä toimimaan ja vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden puolesta?

Ympäristöongelmia ei ratkaista pelkästään yksilön valinnoilla. Voin yksilönä vaikuttaa monilla arjen valinnoilla, mutta yhteiskunta määrittää pitkälti ekologisuuden rajat. Helsingissä kerrostalojen lämmitys tapahtuu tällä hetkellä osin hiilivoimalla. Suomessa hajanainen yhdyskuntarakenne tarkoittaa sitä, että monille perheille auto on välttämättömyys. Lisäksi esimerkiksi maataloustuet ja verotus eivät kannusta terveellisen ja ympäristöystävällisen ruoan ostamiseen.

Minä haluan, että yhteiskunnan rakenteet tukevat puhdasta tulevaisuutta. Esimerkiksi puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn.

Minä haluan, että suojelemme Etelä-Suomen metsistä 10% ja toteutamme soidensuojeluohjelman viipymättä. Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan.

Minä haluan, että parannamme tuotantoeläinten hyvinvointia ja lakkautamme turkistarhauksen. Suomen ja EU:n maataloustuet on kohdennettava niin, että ne ohjaavat ympäristö- ja eläinystävälliseen ruuantuotantoon. Ympäristöystävällisen ruuan arvonlisäveroa on alennettava.

Minä haluan, että lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Tahdon, että vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille sekä luomme kasvualustaa kokeilukulttuurille.

Minä haluan myös, että pidämme huolta kaikista. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Tahdon, että jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin ja otamme käyttöön 6+6+6-perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lisäämme ympäristökasvatusta ja korjaamme homekoulut- ja päiväkodit viipymättä.

Puhtaamman tulevaisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös eduskunnassa. Siksi olen ehdolla.

Helmille haluan vielä sanoa, että on todella hienoa, että olemme samaa mieltä tärkeimmistä poliittisista näkemyksistä. Mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin sinut harkitsemaan äänestämistäni?

4 kommenttia artikkeliin ”Vastaus Helmi Päällysaholle: Miksi käyn kylmässä suihkussa?”

  1. Yksilön valinnoilla ei ole tehoa ja korostamalla niitä saa vain helpotettua oikeiden syyllisten oloa kun vastuu siirtyy ja jakautuu ”meille” kaikille. Missähän se ympäristötietoinen nuoriso on, jos vedellä läträämisen moittiminenkin saa jo pitämään hulluna?

    Jos Straniuksen puheet ja teot ovat hulluutta, niin mitähän tästä samoja aiheita pohtivasta herrasta sanoisivat, joka käyttää vahvan puheenvuoron samoista asioista tässä pätkässä:
    https://www.youtube.com/watch?v=Xjqrq8OrtcI

  2. Kirjoitin Leolle tämän vastauksen Facebookiin:

    Hyvä että otit mun kommentin noin positiivisesti vastaan, vaikka se olikin pikemminki sellanen vitsi, jota en olisi halunnut lehteen julkiseksi sanomisikseni. Se totuuden siemen siinä piili, että en ajatellut äänestäväni sinua.

    Mutta todella hyvä vastaus! Tekstin (ja muun suhun liittyvien lukemieni juttujen) pohjalta sun arvot ja teot politiikassa on todellakin sitä, mitä mä haluan, että kansanedustajat tekis siellä työhuoneissaan enemmän. Jos eduskunnassa olisi lisää sun kaltasia ihmisiä, sieltä tulisi varmasti parempia päätöksiä ulos. Ja kyllä, kun luin sun vastauksen sun mahdollisuudet mun äänen saajana nousivat

    Ehkä en olis sanonu noin jyrkästi toimittajalle, jos olisin tiennyt, että se painetaan lehteen, sillä oon toisaalta sitä mieltä, että tärkeintä on just teot politiikassa, ei yksityiselämässä. Monelle on kuitenki tärkeetä nykyään äänestää ehdokasta, jonka elämä ja arki on samanlaista kuin itsellä. Mun kommentissa oli taustalla just se, että mä tunnen olevani sun kanssa aika erilainen ihminen vapaa-ajalla, ja haluankin äänestää mua edustamaan jonkun mahdollisimman samanlaisen ihmisen. Monet vasemmistolaisesti ajattelevat skeittarit saattaa äänestää vasemmistoliiton Vesa Korkkulaa sen takia, että sekin skeittaa!

    Mua on myös ehkä mietityttänyt se, että koska oot niin näkyvästi painottanut vihreyttä ja ekologisuutta, että sun taloudelliset näkemykset ja vas-oik.-sijoittuminen on jääny vähän sen varjoon. Ehkei muilla, mutta mulla ainakin.

    Huh! Kiitos paljon vielä vastauksesta, avarsi paljon näkemystä susta Nyt ääni menee kuitenkin vasemmistoliittoon, ihan vaan puolueen takia! 🙂

    Haluan vielä vastata Pystymetsälle. En missään nimessä moiti Leoa veden läträämisestä! Jokaisen olisi tärkeää tehdä oma osuutensa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Mun perhe esimerkiksi ei omista autoa, kierrättää roskat, ja mä oon luopunut lihansyönnistä (sekä eettisistä että ekologisista syistä). Toki oli ristiriitaista, että kommentoin Straniusta tuolla tavalla, mutta silloin lähinnä ihmettelin kuinka on mahdollista, että joku ihminen voi noinkin hyvin turruttaa mukavuudenhalunsa ja toimia jonkun suuremman puolesta. Mahtavaa!

  3. Intialainen kirjailija Tagore on sanonut, että joki ei pääsisi koskaan mereen asti, josseivät sen rantatörmät pitäisi sitä uomassaan.
    ”Vihreys” on hyvin kirjavaa koostumukseltaan! Ilmasto-ympäristöystävällistä politiikkaa voi haluta ja yrittää toteuttaa mikä tahansa edistyksellinen poliittinen puolue tai liike, jos se näin haluaa. Näin myöskin Helmin valitsema Vasemmistoliitto.

    Voimme väitellä elämäntavasta, toteutettavasta yhteiskuntapolitiikasta ja monenmoisista asioista mielenkuohullakin, mutta meidän on lopulta päätettävä mennä yhteen suuntaan, samaan päämäärään suojellaksemme ympäristöämme ja koko planeettaamme ja säilyttääksemme ne elinvoimaisina tulevaisuudessakin.Uskoisin, että vastuuntunto johdattaa meidät löytämään kaikkien osapuolten keskeisen keskustelun ja neuvottelun tien tämän päämäärän saavuttamiseksi.
    . .

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin