Energiaa talouteen: Kuusi teesiä

Leo StraniusTämän sukupolven merkittävin haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomi voi kuitenkin olla merkittävä tekijä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Osaamisen ja tutkimuksen kautta voimme olla tarjoamassa kestäviä ratkaisuja koko maailmalle. Samalla uudistamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Tarvitsemme energiaremontin. Saksan energiakäänne on ollut samaan aikaan sekä menestystarina että herättänyt paljon kriittistä keskustelua.

Fiksulla tukipolitiikalla voimme Suomessa leikata ympäristölle haitallisia tukia ja suunnata näitä rahoja investointi- ja syöttötariffien muodossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen. Fiksun energiaremontin myötä voimme ratkaista kestävyysvajeen ja luoda uusia työpaikkoja. Pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla koulut ja panostamalla tutkimukseen.

Ohessa on kuusi teesiä, millä Suomi saa uutta ja puhdasta energiaa talouteen. 

1. Vähennetään päästöjä ja luodaan työpaikkoja. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena meillä on mahdollisuus saavuttaa päästötavoitteet ja synnyttää Suomeen samalla kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Suomen tulee sitoutua osana Euroopan unionia vähentämään päästöjä vähintään 55-60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme vahvan ilmastolain.

2. Leikataan ympäristölle haitallisia tukia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristölle haitallisen toiminnan edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan hallitusohjelmassa varattiin aikanaan vain 8,5 miljoonaa euroa vihreän talouden edistämiseen. Kaikkia haitallisia tukia emme varmasti voi leikata pois. Suunnan pitäisi kuitenkin olla selvä: haitallisia tukia vähennetään ja tukia puhtaaseen teknologiaan lisätään.

3. Kohennetaan taloutta energiaomavaraisuudella. Kun suuntaamme investointeja ja tukia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan, parannamme samalla energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2012 ulkomailta tuotuihin energialähteisiin 8,5 miljardia euroa (yli 4% BKT:sta). Energiaomavaraisuutta lisäämällä ja fossiilisista tuontipolttoaineista luopumalla voimme kääntää vaihtotaseen positiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kivihiilestä ja maakaasusta luopumista vuoteen 2025 mennessä.

4. Investoidaan puhtaaseen teknologiaan. Cleantech-sektorista voimme saada kasvua jopa 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti cleantech-ala voidaan tuplata nykyisestä 50 miljardiin ja luoda samalla 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Cleantechin kasvu mahdollistetaan selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia lupakäytäntöjä, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa sekä luomalla toimivat kotimarkkinat. Valtion budjetista voidaan allokoida tietty summa energiatehokkuuden parantamiseen, raideliikenteeseen, pyöräilyyn tai esimerkiksi koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin. Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa cleantechin suhteen.

5. Luodaan kotimarkkinat. Ilman kunnollisia kotimarkkinoita puhtaan teknologian edistäminen on vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sääntelyä ja tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vahva ilmastolaki, tiukemmat ympäristöluvat, julkiset hankinnat, kunnille sitovat päästövähennystavoitteet sekä aurinkoenergian ja pienimuotoisen biolämmön tuet.

Kun saadaan luotua vahvat kotimarkkinat, pystytään ponnistamaan maailmalle tekemään isoa muutosta. Esimerkiksi Saksassa on luotu 390 000 työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalle, ja Espanjassa tuulivoima on noussut kaikkein merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi samalla kun päästöt ovat vähentyneet 23 prosenttia yhden vuoden aikana.

6. Suomi pärjää panostamalla osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Suomi ei voi kilpailla muiden maiden kanssa työvoiman hinnalla. Menestyksemme perustuu siihen, että olemme kansakuntana koulutettuja sekä osaavia ja kykenemme tarjoamaan muulle maailmalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluita. Koulutuksesta ei saa leikata. Päinvastoin jatkossa pitää panostaa entistä enemmän koulutukseen aina päiväkodeista yliopistoihin asti ja taattava riittävä rahoitus tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Tulevaisuudessa meitä tullaan ihailemaan esimerkiksi teknologian, tieteen ja kulttuurin saavutuksista.  Uskon kuitenkin, että historia tulee kritisoimaan voimakkaimmin meitä siitä, mikäli emme puutu ympäristökriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja luonnonvarojen hupenemiseen. Puhtaaseen energiaan kannattaa panostaa jo tänään.

Kestävyysvaje ja aikamme vakavimmat ympäristökysymykset ratkaistaan siis leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista ja investoimalla puhtaaseen teknologiaan samalla kun panostamme osaamiseen ja koulutukseen. Näin saamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiaremontti tehdään nyt jos koskaan!

PS. Tämän on ensimmäinen kirjoitus yhteensä kuudesta tekstistä, jotka syventävät ja täsmentävät eduskuntavaalikampanjateemojani.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Energiaa talouteen: Kuusi teesiä”

  1. Ilmastopäivä puhuttaa ranskalaisia asiantuntijoita tänään.France Inter-radiokanavalla keskusteltiin aiheesta.Ei edes hetkellinen auringonpimennys ole vienyt valoa ja energiaa asiasta keskustelevilta…
    Suomessakin toimivan ranskalaisen AREVA-yhtiön edustaja kertoi sen investoivan nyt voimakkaasti offshore-tuulienergian tuotantoon.Ja miljoonien tappiot viime vuonna tuottanut yhtiö voi jatkaa ydinenergian tuotantolaitosten rakentamista muualle nk.”puhtaan energian ” tuotannon tuomien voittojen myötä! Tämä on mielestäni sitä ”green business”-touhua parhaimmillaan. Yhtäällä muka suojellaan ympäristöä ja ilmastoa,ja toisaalla tuhotaan sitä samanaikaisesti.Kunhan tuho ei tapahdu kotinurkilla…
    Ranskalaiset firmat toivovat saavansa ilmaston puhdistamiseen tarkoitetun uuden teknologian tuottamisella ja soveltamisella taloudellista hyötyä ja paljon lisää työpaikkoja.
    Keskusteluun osallistunut tunnettu ranskalainen tutkimusmatkailija ja lääkäri J-L Etienne oli sitä mieltä, että maapallon väestön jatkuva kasvu ja kaupunkeihin ahtautuminen on suurena vaarana ympäristön ja ilmaston puhdistumiselle.Hänen mukaansa olisi pikaisesti rajoitettava väestön ja kaupunkien kasvua.Hän uskoo ympäristönsuojelun kannalta tulevan välttämättömaksi purkaa kaupunkeihin kasaantunutta väestöä muille alueille, joita pitäisi kehittää siten, että ihmiset voisivat niillä elää ja tehdä työtä. Hän uskoo ilmaston vielä voivan puhdistua,vaikkakin jo tähän asti tulleet päästöt ovatkin vaikeasti hävitettävissä pitkällä aikavälillä. Etienne ei usko ”COP 21 ”Pariisin Ilmastokonferessissa tämän vuoden marraskuussa saatavan aikaan valtioita velvoittavaa sopimusta ilmastoa tuhoavien päästöjen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi.Esim.USA ei ole koskaan allekirjoittanut kansainvälisiä ympäristö-ja ilmastoystävällisiä sopimuksia, ja jatkaa tuhoavaa liberaalia talouspolitiikkaa sen kummemmin rajoittamatta tai säätelemättä tuotantoa.
    Ranska puolestaan on ottamassa ”ilmastodiplomatian” hoidon käsiinsä, vaikka maassa ympäristönsuojelu on hatarissa kantimissa ,ja vaikka siinä otetaan takapakkia jatkuvasti ympärsitöministeriön ansiosta! Mutta varsinkin näin vaalien alla ranskalaiset ovat taitavia puhumaan ja markkinoimaan kansalaisten nieltäväksi ja maailmalle olemattomia.Tavallisesti lupaukset jäävät vaalien jälkeen vain lupauksiksi.Siis puhutaan, mutta ei tehdä todellisuudessa paljonkaan ilmaston hyväksi. Huudetaan vain ”talouskasvua” …kaiken pahan lääkkeeksi!
    Olisikin huomattava edistys, jos tuo uusi ilmastolaki saataisiin vaikuttavaksi ja sen toteuttaminen todella valvotuksi Suomessa.Suomi voisi olla esimerkkinä muille.Mielestäni valtion tulisi suunnata avustuksia ei vain ”kestävän energian” tuotantoon, vaan myöskin sitä haluavalle ja käyttävälle väestölle uuden teknologian soveltamiseksi käytäntöön.
    Uskoakseni tarvitaan myöskin asennemuutoksia joka taholla, niin valtion kuin kansalaistenkin toiminnassa.
    ..

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.