Energiaa talouteen: Kuusi teesiä

Leo StraniusTämän sukupolven merkittävin haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomi voi kuitenkin olla merkittävä tekijä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Osaamisen ja tutkimuksen kautta voimme olla tarjoamassa kestäviä ratkaisuja koko maailmalle. Samalla uudistamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Tarvitsemme energiaremontin. Saksan energiakäänne on ollut samaan aikaan sekä menestystarina että herättänyt paljon kriittistä keskustelua.

Fiksulla tukipolitiikalla voimme Suomessa leikata ympäristölle haitallisia tukia ja suunnata näitä rahoja investointi- ja syöttötariffien muodossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen. Fiksun energiaremontin myötä voimme ratkaista kestävyysvajeen ja luoda uusia työpaikkoja. Pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla koulut ja panostamalla tutkimukseen.

Ohessa on kuusi teesiä, millä Suomi saa uutta ja puhdasta energiaa talouteen. 

1. Vähennetään päästöjä ja luodaan työpaikkoja. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena meillä on mahdollisuus saavuttaa päästötavoitteet ja synnyttää Suomeen samalla kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Suomen tulee sitoutua osana Euroopan unionia vähentämään päästöjä vähintään 55-60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme vahvan ilmastolain.

2. Leikataan ympäristölle haitallisia tukia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristölle haitallisen toiminnan edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan hallitusohjelmassa varattiin aikanaan vain 8,5 miljoonaa euroa vihreän talouden edistämiseen. Kaikkia haitallisia tukia emme varmasti voi leikata pois. Suunnan pitäisi kuitenkin olla selvä: haitallisia tukia vähennetään ja tukia puhtaaseen teknologiaan lisätään.

3. Kohennetaan taloutta energiaomavaraisuudella. Kun suuntaamme investointeja ja tukia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan, parannamme samalla energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2012 ulkomailta tuotuihin energialähteisiin 8,5 miljardia euroa (yli 4% BKT:sta). Energiaomavaraisuutta lisäämällä ja fossiilisista tuontipolttoaineista luopumalla voimme kääntää vaihtotaseen positiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kivihiilestä ja maakaasusta luopumista vuoteen 2025 mennessä.

4. Investoidaan puhtaaseen teknologiaan. Cleantech-sektorista voimme saada kasvua jopa 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti cleantech-ala voidaan tuplata nykyisestä 50 miljardiin ja luoda samalla 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Cleantechin kasvu mahdollistetaan selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia lupakäytäntöjä, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa sekä luomalla toimivat kotimarkkinat. Valtion budjetista voidaan allokoida tietty summa energiatehokkuuden parantamiseen, raideliikenteeseen, pyöräilyyn tai esimerkiksi koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin. Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa cleantechin suhteen.

5. Luodaan kotimarkkinat. Ilman kunnollisia kotimarkkinoita puhtaan teknologian edistäminen on vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sääntelyä ja tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vahva ilmastolaki, tiukemmat ympäristöluvat, julkiset hankinnat, kunnille sitovat päästövähennystavoitteet sekä aurinkoenergian ja pienimuotoisen biolämmön tuet.

Kun saadaan luotua vahvat kotimarkkinat, pystytään ponnistamaan maailmalle tekemään isoa muutosta. Esimerkiksi Saksassa on luotu 390 000 työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalle, ja Espanjassa tuulivoima on noussut kaikkein merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi samalla kun päästöt ovat vähentyneet 23 prosenttia yhden vuoden aikana.

6. Suomi pärjää panostamalla osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Suomi ei voi kilpailla muiden maiden kanssa työvoiman hinnalla. Menestyksemme perustuu siihen, että olemme kansakuntana koulutettuja sekä osaavia ja kykenemme tarjoamaan muulle maailmalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluita. Koulutuksesta ei saa leikata. Päinvastoin jatkossa pitää panostaa entistä enemmän koulutukseen aina päiväkodeista yliopistoihin asti ja taattava riittävä rahoitus tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Tulevaisuudessa meitä tullaan ihailemaan esimerkiksi teknologian, tieteen ja kulttuurin saavutuksista.  Uskon kuitenkin, että historia tulee kritisoimaan voimakkaimmin meitä siitä, mikäli emme puutu ympäristökriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja luonnonvarojen hupenemiseen. Puhtaaseen energiaan kannattaa panostaa jo tänään.

Kestävyysvaje ja aikamme vakavimmat ympäristökysymykset ratkaistaan siis leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista ja investoimalla puhtaaseen teknologiaan samalla kun panostamme osaamiseen ja koulutukseen. Näin saamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiaremontti tehdään nyt jos koskaan!

PS. Tämän on ensimmäinen kirjoitus yhteensä kuudesta tekstistä, jotka syventävät ja täsmentävät eduskuntavaalikampanjateemojani.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Energiaa talouteen: Kuusi teesiä”

  1. Ilmastopäivä puhuttaa ranskalaisia asiantuntijoita tänään.France Inter-radiokanavalla keskusteltiin aiheesta.Ei edes hetkellinen auringonpimennys ole vienyt valoa ja energiaa asiasta keskustelevilta…
    Suomessakin toimivan ranskalaisen AREVA-yhtiön edustaja kertoi sen investoivan nyt voimakkaasti offshore-tuulienergian tuotantoon.Ja miljoonien tappiot viime vuonna tuottanut yhtiö voi jatkaa ydinenergian tuotantolaitosten rakentamista muualle nk.”puhtaan energian ” tuotannon tuomien voittojen myötä! Tämä on mielestäni sitä ”green business”-touhua parhaimmillaan. Yhtäällä muka suojellaan ympäristöä ja ilmastoa,ja toisaalla tuhotaan sitä samanaikaisesti.Kunhan tuho ei tapahdu kotinurkilla…
    Ranskalaiset firmat toivovat saavansa ilmaston puhdistamiseen tarkoitetun uuden teknologian tuottamisella ja soveltamisella taloudellista hyötyä ja paljon lisää työpaikkoja.
    Keskusteluun osallistunut tunnettu ranskalainen tutkimusmatkailija ja lääkäri J-L Etienne oli sitä mieltä, että maapallon väestön jatkuva kasvu ja kaupunkeihin ahtautuminen on suurena vaarana ympäristön ja ilmaston puhdistumiselle.Hänen mukaansa olisi pikaisesti rajoitettava väestön ja kaupunkien kasvua.Hän uskoo ympäristönsuojelun kannalta tulevan välttämättömaksi purkaa kaupunkeihin kasaantunutta väestöä muille alueille, joita pitäisi kehittää siten, että ihmiset voisivat niillä elää ja tehdä työtä. Hän uskoo ilmaston vielä voivan puhdistua,vaikkakin jo tähän asti tulleet päästöt ovatkin vaikeasti hävitettävissä pitkällä aikavälillä. Etienne ei usko ”COP 21 ”Pariisin Ilmastokonferessissa tämän vuoden marraskuussa saatavan aikaan valtioita velvoittavaa sopimusta ilmastoa tuhoavien päästöjen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi.Esim.USA ei ole koskaan allekirjoittanut kansainvälisiä ympäristö-ja ilmastoystävällisiä sopimuksia, ja jatkaa tuhoavaa liberaalia talouspolitiikkaa sen kummemmin rajoittamatta tai säätelemättä tuotantoa.
    Ranska puolestaan on ottamassa ”ilmastodiplomatian” hoidon käsiinsä, vaikka maassa ympäristönsuojelu on hatarissa kantimissa ,ja vaikka siinä otetaan takapakkia jatkuvasti ympärsitöministeriön ansiosta! Mutta varsinkin näin vaalien alla ranskalaiset ovat taitavia puhumaan ja markkinoimaan kansalaisten nieltäväksi ja maailmalle olemattomia.Tavallisesti lupaukset jäävät vaalien jälkeen vain lupauksiksi.Siis puhutaan, mutta ei tehdä todellisuudessa paljonkaan ilmaston hyväksi. Huudetaan vain ”talouskasvua” …kaiken pahan lääkkeeksi!
    Olisikin huomattava edistys, jos tuo uusi ilmastolaki saataisiin vaikuttavaksi ja sen toteuttaminen todella valvotuksi Suomessa.Suomi voisi olla esimerkkinä muille.Mielestäni valtion tulisi suunnata avustuksia ei vain ”kestävän energian” tuotantoon, vaan myöskin sitä haluavalle ja käyttävälle väestölle uuden teknologian soveltamiseksi käytäntöön.
    Uskoakseni tarvitaan myöskin asennemuutoksia joka taholla, niin valtion kuin kansalaistenkin toiminnassa.
    ..

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli