Tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan: Tapaaminen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa

Leo Stranius 2014Kävin 5.2.2015 muiden ympäristöjärjestöjohtajien kanssa tapaamassa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Keskustelimme kevään ajankohtaisista ympäristökysymyksistä.

Käytännössä siitä, mitä muutaman seuraavan kuukauden aikana ehditään vielä tehdä ja mitkä olisivat tärkeimmät tavoitteet tuleviin hallitusneuvotteluihin.

En voi referoida muiden sanomisia suljetussa kokouksessa. Ohessa kuitenkin jotain niitä asioita, joita itse nostin esille.

Seuraavien kuukausien aikana pitäisi edistää ainakin seuraavia asioita:

– Soidensuojeluohjelma pitää saada ainakin valtiomaiden osalta maaliin.
– Metsähallituksen suojeluesitykset pitää selvittää. Nyt näyttää siltä, että Metsähallitus on laskenut omiin suojeluesityksiinsä lähes 2000 hehtaaria jo aiemmin suojeltuja maita.
– Porkkalan kansallispuistoesitys pitää saada liikkeelle
– Ilmastolaki tulee saada onnellisesti maaliin eduskunnasta.

Tulevaan hallitusohjelmaa tulee saada ainakin seuraavia kirjauksia:

1. Ilmasto- ja energiapolitiikka: Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Suomen energiapolitiikan suunnaksi on asetettava moderni ja kestävä energiajärjestelmä, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla.

2. Ympäristökasvatus: Lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä luonto- ja ympäristökoulujen asemaa vahvistetaan. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä suunnitteluun sekä ympäristöpolitiikan päätöksentekoon.

3. Eläinsuojelulaki: Toteutetaan ja viedään loppuun edellisen hallituksen aloittama eläinsuojelulain uudistus.

Lisäksi hallitusohjelmaan tarvitaan kunnon kirjaukset elvytykseen ja leikkauksiin liittyen.

Elvytys kannattaa kohdentaa ennen kaikkea paremman tulevaisuuden turvaaviin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin, kuten raideliikenteeseen, energiatehokkuusinvestointeihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

Elvytystä voidaan tehdä investoimalla energiaomavaraisuuteen ja cleantech-sektoriin:

1. Energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia talouteen. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Investoimalla energiaomavaraisuuteen tämä kustannus pienenee.

2. Cleantech-sektorista kasvua 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian mukaisesti kasvatetaan cleantech-ala 50 miljardiin ja luodaan 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (vuonna 2013 cleantech-alan liikevaihto oli 25,8 miljardia). Cleantechin kasvu mahdollistetaan mm. selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia luvitusprosesseja, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ja luomalla cleantech-demonstraatioympäristöjä.

Elvytyspolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Itse pitäisin ensisijaisen tärkeänä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

3. Ympäristölle haitallisista tuista voidaan leikata 3-4 miljardia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

Mitä muita kirjauksia tulevaan hallitusohjelmaan tulisi saada?

Yksi kommentti artikkeliin ”Tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan: Tapaaminen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa”

  1. Mitähän sitten säästyneillä rahoilla tehtäisiin ja millä estää sitten se, että ne käytetään toisenlaiseen luonnon tuhoamiseen? Ovatko uudet sellutehtaat cleantechiä? Minusta valtava metsien käytön lisäys, jopa niin että joudutaan tuomaan puuta ulkomailta, ei voi olla vihreää. Toiselta kantilta katsoen Monbiot, ja vaikka nämä öljyhuippumiehet Suomessa, ovat kovasti parkuneet ydinvoiman perään, mutta nyt kun sitä rakennetaan, niin sillä kasvatetaan vain teollisuutta joka tuottaa sitten omassa toiminnassaan valtavasti lisää päästöjä ja tuhoja. Kukaan ei tee kysymystä siitä, että onko mitään mieltä vaihtaa vain energiantuotantomuotoa siihen koneeseen joka tuhoaa maapallon? Sillä ihmiseltä karannut konehan tämä Talous on.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!