Jatkuuko koulujen kasviruokapäivä Helsingissä?

Veganissimo brunssiHelsingin Kaupunginhallitus käsitteli tiistaina 22.4.2014 valtuutettu Terhi Koulumiehen (kok) aloitetta koulujen kasvisruokapäivästä luopumista.

Koulumiehen mukaan kasvisruokapäivinä kouluissa kuluu vähemmän ruokaa ja palaute kasvisruokapäivästä on ollut kielteistä.

Kaupunginhallitus totesi asiasta kuitenkin seuraavaa:

“nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa. Kasvisruokapäiviä ja kouluruokailua seurataan lukuvuoden aikana ja tarvittaessa opetusvirasto tekee muutoksia kulloinkin voimassa olevien ruokalistojen tuotevalikoimiin.”

Kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista käy ilmi, että “Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eivätkä oppilaat tai huoltajat anna siitä muita ruokapäiviä enempää kielteistä palautetta.”

“Opetusvirastoon ei myöskään ole enää tullut kielteistä palautetta kasvisruokapäivästä. Mikäli palautetta on saatu, se on koskenut yleisesti ottaen kouluruokaa. Opetusviraston näkemyksen mukaan viikoittainen kasvisruokapäivä on hyväksytty alun vastustuksen jälkeen vähitellen osaksi koulujen arkea.”

Ja edelleen:

“Ruoan menekki vaihtelee kouluissa päivittäin, ja siihen vaikuttaa enemmän ruoan mieluisuus kuin se, onko kyseessä kasvis-, kala- vai liharuoka. Jotkut kasvisruoat ovat jo nyt suositumpia kuin vastaavat liha- tai kalaruoat. Kasvisruoan menekki on lisääntynyt vähitellen myös niinä päivinä, kun liha- tai kalaruoan rinnalla on vapaasti otettavissa kasvisruokaa.”

Näyttää siis vahvasti siltä, että kasvisruokapäivä on ollut juuri niin tarpeellinen kun sen on ajateltu alunperinkin olevan. Kasvisruokapäivän myötä oppilaat  syövät terveellisemmin, ympäristöystävällisemmin ja eläinten hyvinvointia edistäen.

Seuraavaksi olisi varmasti perusteltua harkita kasvisruokapäivän laajentamista Helsingissä esimerkiksi päiväkoteihin. Myös muissa kunnissa kannattaa seurata Helsingin esimerkkiä kasvisruuan edistämiseksi. Yhden kasvisruokapäivän sijaan voitaisiin ottaa käyttöön useampia kasvisruokapäiviä. Myös uudet ravitsemussuositukset tukevat kasvisruuan lisäämistä.

Terhi Koulumiehen aloite kasvisruokapäivästä luopumisesta tulee kuitenkin vielä valtuuston käsiteltäväksi. Saa nähdä, saadaanko silloin vielä yhtä intohimoinen keskustelu kuin vuonna 2010, kun asiasta alunperin päätettiin.

2 kommenttia artikkeliin ”Jatkuuko koulujen kasviruokapäivä Helsingissä?”

  1. Kiitos Leo ja muut kasvisruokapäivän puolustajat valtuustossa. Kasvisruokapäivän tulee ehdottomasti jatkua, luopumisen takana olevat perustelut ovat täysin riittämättömiä. Koulun tulee tarjota ja opettaa lapsille ihanteita, myös sellaisia asioita, joita lapset eivät vielä osaa, joita he sisäistävät pikku hiljaa. Aikuiset saavat tarjota myös viisautta, tämä on jopa suotavaa eikö? Ei koulussa luovuta kauniisiin tapoihin pyrkimisestä tai kiusaamisen nollatoleranssistakaan sen takia, että jotkut eivät vielä käyttäydy hyvin. Harjoitellaan, totutellaan, tarjotaan parempaa vaihtoehtoa.

    Monelle lapselle tulee kasvisruokapäivästä hyvä mieli, kun he yhdistävät asioita. Muistavat, että ilmastonmuutoksen pysäyttämisen yhteydessä on puhuttu kasvisruuan lisäämisen olevan keino hillitä tilanteen riistäytymistä ja apuna ruuan riittämisessä kasvavalle väestölle. Moni myös iloitsee, kun ”söpöjä eläimiä” ei joka päivä tarvitse syödä.

    Mitä päiväkoteihin tulee, niissä on myös jo kasvisruokapäivät. Toivottavasti nekin säilyvät!

    Tsemppiä tärkeiden asioiden ajamiseen, puolustamiseen, vaalimiseen.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!