Kaupunginvaltuusto 29.1.2014: Keskuspuiston keskiosan asemakaava

Leo Stranius puhuu valtuustossaHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontui 29.1.2014 vuoden toiseen istuntoonsa.

Kokouksen aluksi pidettiin valtuuston kyselytunti. Kokouksen 128-sivuinen esityslista löytyy PDF-muodossa täältä ja liitteineen kaupungin verkkosivuilta eli täältä.

Itseäni jäi harmittamaan erityisesti keskuspuiston keskiosan asemakaava eli Oulunkylän ja Haagan puisto- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Oulunkylän, Haagan ja Pakilan puisto- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen.

On harmittavaa, että tämäkin kaava omalta osaltaan nakertaa keskuspuistoa entisestään.

Ympäristölautakunnan lausunnossa ja muissa yhteydenotoissa kaava-alueelle esitettiin mm. meluntorjuntatoimenpiteitä, kierrätyspisteen perustamista, pyörätieverkoston kehittämistä sekä luonnon suojelua ja hoitamista. Samoin esitettiin kaavan luo-merkinnällä varustettujen alueiden rajojen laajentamista vuonna 2011 tehtyjen METSO-inventointien mukaisiksi ja luo-kaavamääräyksen tarkentamista metsänhoidon osalta.

Lisäksi katsottiin, ettei maakaasuputkelle tule tehdä varausta puiston alueelle sekä esitettiin lumenvastaanottopaikan poistamista. Samoin korostettiin pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvien mahdollisten parantamistoimenpiteiden tarkentamista ja alueella olevien arvokkaiden luontokohteiden luontoarvoja.

Kirjeissä esitettiin myös uudesta, Pirkkolantien eteläpuolisesta ulkoilureittiyhteydestä luopumista ja liikuntapuiston pysäköintipaikan laajennuksen ja uuden palloiluhallin sijoittamista nykyisen uimahallin ja asuinrakennusten väliseen tilaan.

Kirjeiden johdosta ei kaavaan kuitenkaan tehty muutoksia.

Kirjoitin ympäristölautakunnan käsittelyn yhteydessä aiheesta tänne:
Parannuksia Keskuspuiston keskiosan asemakaavaehdotusta koskevaan lausuntoon!

Tämän tekstin lopussa myös kaupunginvaltuuston kokouksessa käyttämäni puheenvuoro.

Keskuspuiston keskiosan asemakaavan lisäksi kokouksessa valittiin tietotekniikkajaoston jäsen, yleisten töiden lautakunnan varajäsen, ympäristölautakunnan kaksi varajäsentä, käräjäoikeuden lautamies sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsen ja varajäsen.

Kokouksessa päätettiin myös Eräiden vuoden 2013 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittämisestä ja siirtämisestä.  Esimerkiksi Katualueiden ja rakennettujen puistojen talvihoitoon varattu 24,6 milj. euroa ei riittänyt alkuvuoden 2013 runsaslumisesta ja pitkään jatkuneesta talvesta aiheutuneiden menojen kattamiseen. Tämän seurauksena talousarvion menoylitys on 3,6 miljoonaa euroa.

Kokouksessa hyväksyttiin myös seuraavaa:
– Oulunkylän asuntotontin ja Mellunkylän omakotitontin vuokrausperusteet
– Pohjois-Haagan itäosan yleiskaava
– Oulunkylän, Maunulan tonttien asemakaavan muuttaminen
– Munkkiniemen korttelin sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen
– Vuosaaren kahden tontin sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen

***

Leo Straniuksen puheenvuoro koskien keskuspuiston keskiosan asemakaavaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ympäristölautakunnassa käsiteltiin asemakaavan muuttamista. Haluan tuoda esille vielä muutaman huomion.

Ensinnäkin
Luonnonsuojelua koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset hyötyisivät eräistä täsmennyksistä. Monen luo-alueen merkittävimmät luontoarvot liittyvät puuston luonnontilaisen kaltaiseen rakenteeseen ja pitkään harjoitettuun hallittuun hoitamattomuuteen. Tämä näkyy mm. Metso-selvitysten tuloksissa, joissa paikallistetuista arvokkaimmista metsäkohteista osa sijaitsee nyt esitettyjen luo-alueiden ulkopuolella.

Toisekseen
Alueella on monipuolisia kasvillisuus- ja lintukohteita, joiden arvot niin ikään hyötyisivät siitä, jos kohteiden puuston annettaisiin kehittyä ilman merkittäviä metsänhoitotoimia. Siksi luo-alueiden rajauksia olisi kannattanut tarkistaa.

Kolmanneksi
Meluntorjunta olisi voitu toteuttaa olemassa oleva kasvillisuus säilyttäen tavalla, joka ei vaurioita alueen luontoarvoja ja viihtyvyyttä.

Neljänneksi
Melu- ja ympäristöhaittoja voitaisiin vähentää myös autoilua kevyempää ja ympäristöystävällisempää liikennettä suosimalla.

Lisäksi viidenneksi kannattaa huomata, että:
Kaavaehdotuksen sijoittamisratkaisut pienentävät jonkin verran nykyisiä yhtenäisempiä metsäalueita. Niiden osalta olisi kannattanut harkita esimerkiksi parkkipaikan sijoittamista uimahallin ja lämpökeskuksen väliseen, itäpuolella olevaan, metsäkaistaleeseen.

Pidän valitettavana, että näitä ei ole lopullisessa kaavaesityksessä huomioitu.

Kiitos!

***

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!