Jätkäsaaren tornihotelli kaatui äänin 43-42: Seitsemän syytä, miksi äänestin vastaan

Jätkäsaaren tornihotelli kaatuiHarkitsin pitkään, perusteellisesti ja aivan loppuun asti omaa kantaani Helsingin Jätkäsaaren tornihotelliin. Päätin lopulta äänestää kaavamuutosta ja hanketta vastaan.

Äänestys ratkesi yhdellä äänellä (43-42), joten oma ääneni ja jokaisen hanketta vastaan äänestäneen ääni ratkaisi tuloksen.

Itselleni on selvää, että Helsinki ei saa jämähtää paikalleen. Kaupunkia pitää kehittää eteenpäin. Tässä kaupungissa pitää pystyä tekemään uusia juttuja.

Ohessa on seitsemän syytä, miksi äänestin Jätkäsaaren tornihotellia vastaan:

1. Nyt esitetty torni oli mielestäni kukkoileva, nousukasmainen ja vähän juntti. Torni olisi ollut paluu menneelle vuosituhannelle. Se, että Helsinkiin on rakennettu aiemmin rumia rakennuksia, on mielestäni huono peruste rakentaa lisää tornihotellin kaltaisia rumia rakennuksia. Jätkäsaaren torni olisi tullut kaupungin paraatipaikalle. Siihen paikalle pitää saada parasta. Nyt esitetty tornihotelli ei mielestäni ole vielä sellainen. Helsinki pystyy parempaan.

2. Tornitalo itsessään on kaikkea muuta kuin ekologinen rakennustyyppi. 16-kerroksisesta talosta, jonka nykyinen kaava mahdollistaa, saisi paljon helpommin ja järkevämmin energiatehokkaan. 33-kerroksisesta tornihotellista olisi ollut hyvin vaikea tai mahdotonta saada esimerkiksi nollaenergiataloa.

3. Kaupungin toimielimet kaupunginhallitusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa lukuun ottamatta suhtautuivat hankkeeseen vähintään kriittisesti. Esimerkiksi Kaupunginmuseon johtokunta, yleisten töiden lautakunta ja kiinteistölautakunta antoivat kriittisen lausunnon kaavamuutoksesta.

4. Jätkäsaaren tornihanke olisi ollut ristiriidassa Helsingin merellisen maiseman kanssa. Lisäksi se olisi ollut ristiriidassa kantakaupungin rakentamisen mittakaavan ja maamerkkien sekä niihin liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen kanssa.

5. Kaavamuutosehdotus huolestutti asukkaita Jätkäsaaren lisäksi myös Lauttasaaressa, Ruoholahdessa, Kampissa, Punavuoressa ja Eirassa. Itse olen saanut kymmenittäin palautetta eikä valitettavasti yksikään kannattanut tornihotellia. Myös käymäni keskustelut omassa viiteryhmässäni ja tuttavapiirissäni vahvistivat kielteistä näkemystä.

6. Kaava ei olisi noudattanut Helsingin korkean rakentamisen ohjetta. Ohjeistus vaatii korkealta rakentamisesta mm. seuraavaa:
-korkeampia vaatimuksia suunnittelijoille, suunnitelmien esittämistä tavanomaista aiemmassa vaiheessa, totuttua perusteellisempina ja osin uusiakin selvityksiä
-korotettua toteutuksen laadunvarmistusta
-poikkeuksetta ulkopuolista tarkastusta.

7. Kaavamuutokselle ei ollut merkittäviä elinkeinopoliittisia syitä. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan Helsinki on kiinnostava sijoituskohde ilman 33-kerroksista tornihotelliakin. Tontti ei jää tyhjäksi nykyisellä kaavalla, joka mahdollistaa 2×16-kerroksisen rakennuksen.

Näin ollen tornihotellin tuomat elinkeinohyödyt eivät mielestäni riitä kattamaan siitä aiheutuvaa mahdollista haittaa kaupunkikuvalle.

Tästä syystä en kannattanut esitettyä kaavamuutosta, joka olisi mahdollistanut tornihotellin rakentamisen.

Tarkemmat perustelut löytyvät aiemmasta blogikirjoituksestani: Jätkäsaaren tornihotelli: Jaa vai ei?

Alla vielä kaupunginvaltuuston äänestyskartta.

Jätkäsaaren tornihotelli äänestys

14 kommenttia artikkeliin ”Jätkäsaaren tornihotelli kaatui äänin 43-42: Seitsemän syytä, miksi äänestin vastaan”

  1. Hienoa ja esimerkillistä tuoda esiin omaan äänestyspäätökseen johtaneet perustelut. Tällä tavoin ihmiset saavat tietää miksi poliitikot äänestävät niinkuin äänestävät. Kumpa kaikki tekisivät näin. (Toisaalta monet saattavat tehdäkin. En seuraa kovin monen poliittisen vaikuttajan blogia.)

    Vastaa
  2. Hyvin perusteltu. Minua lähinnä ihmetyttää miksi tarvittiin pitkä ja perusteellinen harkinta. Neloskohta itsessään on riittävä. Tuommoista, tai pienempääkään, tornia ei piiloteta millään, jos se ei kaupunkiin istu. Vielä vähemmän sitä piilotetaan meren suunnasta. Sen eteen voi laivata kymmenen kilometriä uutta maata ja siirtää se näin sisämaahan, mutta siellä se silti sojottaisi keskisormen lailla.

    Helsinki on ihmisen kokoinen kaupunki. Se on arvo itsessään.

    Vastaa
  3. Itse jäin ihmettelemään, miksi valtuuston mielipiteidenvaihto kasautui maisema- ja elinkeinoseikkoihin. Miksi päätöksen laillisuuskysymys ja turvallisuus ei noussut keskeiseksi. Ymmärrän, että kaupunginhallituksen tehtävänä on valvoa valtuustolle esitettävien päätösten laillisuus, mutta lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Miksi ei edellytetty tornituulten torjunnasta, pelastuksesta ja paloturvallisuudesta yksityiskohtaisia selvityksiä. Asemakaava lyö lukkoon monia asioita, jotka rajaavat rakennusvalvontaviranomaisen mahdollisuuksia.

    Vastaa
  4. Torppasit (olettaen että äänesi oli ”se” ratkaiseva) sitten sellutehtaan verran työpaikkoja Helsingistä koska ”torni oli mielestäni kukkoileva, nousukasmainen ja vähän juntti”. Edesvastuutonta.

    Vastaa
    • Kiitos palautteesta Teemu! Ei mahdolliset myönteiset elinkeinoaikutukset nollaan tipahda, jos 33-kerroksisen sijaan rakennetaan 2×16-kerroksinen. Mielestäni erikoista, haluttua, uutta ja hienoa saadaan jollain ihan muulla kuin vanhanaikaisilla pilvenpiirtäjillä.

      Vastaa
    • Hei Teemu
      Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä totesi sekä Helsingin Sanomissa että valtuuston kokouksessa, että tontille löytyy kyllä sijoittaja nykyiselläkin kaavalla. Perustin tietoni tähän. Mikäli sinulla on jotain muuta tietoa, kuulen siitä toki mielelläni.

      Parhain terveisin
      -Leo

      Vastaa
  5. Mielestäni 33-kerroksinen hotellitorni olisi tarjonnut hyvät puitteet Helsingin ja Suomen visioon kasvaa kongressimatkailun saralla. Vaikka tontille saataisiinkin nyt 2 x16 -kerroksista taloa, en usko, että siitä tulisi niin mielenkiintoista kuin aikaisemmin ehdotettu 33-kerroksinen tornitalo. Uskon, että kongressit juuri pyritään järjestämään mielenkiintoisissa kohteissa.

    Tornitalo olisi nimenomaan erilainen rakennus, rohkea ratakaisu, joita Helsingistä puuttuu. Rakennukset, kuten Turning Torso Malmö:ssa ja Montparnasse Pariisissa ovat yhtälailla piikkejä kaupunkikuvassa, jotka tekevät kaupungeista mielenkiintoisia – eivät vanhanaikaisia.

    Olisimme tornitalon avulla saaneet ulkomaalaista sijoitusta Helsinkiin. Lisäksi norjalaiset olivat juurikin erikoistuneet korkeatasoisiin kongressihotelleihin. Rahakkaat hotellivieraat olisivat tuoneet rahaa koko alueelle ja kongressit elävöittäneet Helsingin keskustasta kauempana olevaa Jätkäsaarta.

    Jätkäsaari on uusi rakennus alue, jossa ei ole mitään vanhaa. Paikalla oli aikaisemmin konttisatama. Lisäksi Kalasatamaan valmistuvat tornitalot ovat myös rannalla ja linnuntietä katsottuna yhtä kaukana Tuomiokirkosta kuin Jätkäsaaren tornitalolle kaavailtu tontti. Väitän, että tuota 33-kerroksista rakennusta ei keskustasta katsottuna olisi näkynyt melkein mistään. Helsingin siluettia pääsee ainoastaan ihailemaan laivamatkustajat. En ymmärrä miksi tämä on aina niin suuri kriteeri suunnittelussa.

    Olen kuullut, että nyt tilalle tulee hotelli Cumulus tai jokin vastaava. Tämä ratkaisu ei ole kilpailukykyinen valitettavasti kongressikohteena.Toivon myös, ettei suomalaisten rahapulan vuoksi jouduta karsimaan tulevasta rakennuksesta niin, että lopputuloksesta tulee pieni ja tylsä rakennuskokonaisuus. Näin on monesti käynyt aikoinaan esimerkiksi Kansallisooppran kanssa ja viimeaikoina Crusellin sillan kanssa. Sillasta tuli kyllä hieno, mutta suunnitelmia matalampi ja ei siksi yllä aluksi suunnitelun maamerkin veroiseksi.

    Vastaa
  6. Hei,
    Myös minun käsitykseni mukaan tontille ei edes ole mahdollista rakentaa 2×16 kerroksista rakennusta, koska toinen 16-kerroksinen rakennus olisi tullut alkuperäisen suunnitelman mukaan WoodCityn tontille. Korjatkaa jos tämä väite on väärä. Mutta jos väite on oikea, niin oletteko tehneet päätöksiä virheellisten tietojen pohjalta? Ja olisi mielenkiintoista tietää, että jos tontille on kerta ottajia, niin keitä he ovat? S-ryhmän lobbaajia? On mielestäni perin outoa, että päätöksiä tehdään siltä pohjalta, että hylätään avoimesti valmisteltu ehdotus ja pimennossa valmistellut asiat tuodaan valtuustokäsittelyssä esille, eikä niitä sitten avata sen enempää.

    Vastaa
  7. Kiitos! Äänestin sinua, enkä selkeästikään suotta! Torni olisi ollut nimenomaan ruma ja vanhanaikainen. Helsingin ei pitäisi matkia suurkaupunkeja ja kadottaa kaikkea idylliään ja identiteettiään. Jos pidämme arvossa arkkitehtuuria ja taitavaa kaupunkisuunnittelua, se todella rikastuttaa kaikkia kaupunkilaisia pitkään! Liian kauan on jo annettu lyhytnäköisen rahan ohjata päätöksentekoa. Kiittäen, Arkkitehtisuvun tytär

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami