Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin

Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.

Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.

Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.

Ja mikäli joku muu asia tässä kaupungissa ihmetyttää sinua, minuun saa olla aina yhteydessä!

* * *

Valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on luvannut[1] Helsingistä hiilineutraalin ja Helsingin Energian tavoitteena[2] on olla hiilineutraali vuonna 2050. Samaan aikaan Uusimaa aikoo olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä[3]. Helsinki on omassa ympäristöpolitiikassaan[4] sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kaupungin nykyinen ilmastopolitiikka on hajanaista ja parhaan saatavilla olevan ilmastotiedon/ilmastotieteen valossa tavoitteiltaan riittämätöntä. Konkreettiset toimet puuttuvat, tai ne on siirretty pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi päästövähennystoimien toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta on puutteellista. Helsingin ilmastopolitiikka ryhdistyisi, jos kaupunki ottaisi käyttöön ilmastolain eli vuosittaiset päästökiintiöt.

Ilmastolaki on monin tavoin parempi vaihtoehto kuin nykyinen ympäristöpolitiikkaan tai poliittisiin julistuksiin perustuva heikko ohjaus. Ilmastolain mukanaan tuomat sitovat lyhyen aikavälin tavoitteet ja hiilibudjetit tekisivät ilmastopolitiikasta jämäkkää ja helposti seurattavaa. Sen avulla kaupungin päästövähennykset voitaisiin tehdä johdonmukaisesti ja hallitusti.

Helsingin ilmastolaki voisi sisältää esimerkiksi seuraavat elementit:
– Käytännön päästövähennystoimia raamittavat hiilibudjetit, joissa määritellään kullekin sektorille/toimialalle päästökiintiöt valtuustokausittain/1 – 4 vuoden mittaisille kausille.
– Selkeän työn- ja vastuunjaon valtuuston, kaupunginhallituksen, kunkin viraston sekä Helsingin Energian kesken.
– Kattavan päästövähennystoimien vaikuttavuuden seurannan sekä päästövaikutusten arvioinnin läpileikkaavana osana kaupungin talouden kokonaissuunnittelua.

Helsingin vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki varmistaisi, että kaupunki kantaisi vastuunsa kansallisissa ja globaaleissa ilmastotalkoissa. Riittäviin päästövähennyksiin sitoutuminen olisi myös positiivinen signaali muille kunnille Suomessa ja maailmalla.

Ilmastolaki on myös kaupungin talouden ja elinkeinoelämän etu: mitä aikaisemmin reippaisiin päästövähennyksiin ryhdytään, sitä halvemmiksi ne tulevat. Lisäksi Helsingin ilmastopoliittinen edelläkävijyys antaisi yrityksille kilpailuedun nopeasti kasvavilla ilmastoteknologian maailmanmarkkinoilla.

Ehdotamme, että Helsinki aloittaa ilmastolain valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Helsingissä 16. tammikuuta 2013

* * *

Valtuustoblogin edelliset kirjoitukset täällä:
– Osa 1: Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!
– Osa 2: Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?
– Osa 3: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena ihana kaupunki
– Osa 4: Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi
– Osa 5: Ympäristölautakuntaan ja Helsingin Energian johtokuntaan
– Osa 6: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?
– Osa 7: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin”

  1. Jotta aloitteen vastaanottaijille jää vähemmän pikkuseikkoja tartuttaviksi, olisi ehkä syytä jotain muuta termiä kuin ”laki”. Kunnanvaltuustot kun eivät suomessa ole lakia säätäviä elimiä, eikä siis ole syytä valmisteltavaksi ehdotettuja normeja ”laiksi” sanoa. Vrt. kuntalaki 16 §: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L3P16 ; Eli kyse olisi nähdäkseni johtosäännöstä jota voi sanoa ”ilmastojohtosäännöksi”, ”kaupungin ilmastonormiksi”, ”ilmastosäännöiksi” tms. ”Ilmastojohtosääntö” olisi ehkä tällaisten sääntöjen nimennän kanssa linjassa vaikka byrokraattiselta kuulostaakin. Vrt. esim. ympäristötoimen johtosääntö, opetustoimen johtosääntö, jne

    Aloite muuten hyvä!

  2. Hieno idea

    En itse tunne poliittista kulttuuria ja hallinnollista terminologiaa kovin hyvin, mutta yhdessä kunnassa käyttöön otettavaksi ”laki” kuulostaa aika kovalta sanalta, ja oletan sen nostavan asiaan perehtymättömiä kaupunginvaltuutettuja takajaloilleen. Pehmeämpi terminologia (samalla sisällöllä) voisi ehkä mennä helpommin läpi.

    Tähän mennessä julkistetut tavoitteet ovat hyviä, mutta (kuten tuot esille) niille tarvitaan selkeät aikataulut ja vuosittaiset (tms.) päästöbudjetit sekä niiden seuranta, jotta niitä ryhdyttäisiin oikeasti toteuttamaan.

    Lisäksi esityksessä voisi paremmin tuoda esille niitä hyötyjä, joita Helsinki saa joka tapauksessa, vaikka muut alueen kunnat eivät lähtisi mukaan. Näitä ovat mm. ympäristö- ja ilmastoteknologian osaamisen lisääntyminen, parempi ilmanlaatu sekä toimivamman kaupunki-infrastruktuurin kehittyminen. Lisäksi on syytä tuoda esille, että Suomen selvästi suurimpana kaupunkina Helsingillä on velvollisuus ottaa suunnannäyttäjän rooli.

    On myös syytä miettiä, miten ”puolihelsinkiläisiä” päästöjä (esim. työmatkaliieknne ympäryskunnista) kohdellaan niin, että työpaikat eivät katoa kuntarajan toiselle puolelle. Alueellinen yhteistyö on tässä asiassa tärkeää.

Kommentointi on suljettu.

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa