Esityksiä Suomen susipolitiikkaan

Kävin perjantaina (1.6.) Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän kokouksessa eduskunnassa esittelemässä Luonto-Liiton näkemyksiä Suomen susipolitiikkaan.

Ohessa kokouksessa jakamani muistio.

ASIA: Suomen susipolitiikka

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-165 yksilöä. Susikanta on romahtanut muutaman vuoden aikana: kannasta on kadonnut noin sata sutta olosuhteissa, joissa suden saaliin määrän ja muiden elinolojen mukaisesti Suomen susikannan olisi pitänyt kasvaa.

Suurimpana syynä pidetään susiin kohdistuvaa salametsästystä. 

Lisäksi uutena ongelmana on, että poliisilain mukainen lupakäytäntö on poukkoilevaa. Pääsääntöisesti poliisit antavat liian herkästi tappolupia epämääräisillä perusteilla.

Seuraavaan Suomen sudenhoitosuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2012 MMM:n toimesta. Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnolla se, että Suomessa susikanta-asioissa on epäonnistuttu ja parannuksia tarvitaan.

Luonto-Liitto esittää:

– Luonto-Liiton susiryhmä vaatii kaikkien metsästyslain mukaisten sudenkaatolupien jäädyttämistä lajin vähälukuisuuden vuoksi. Selvästi ongelmallisten yksilöiden mahdollisten poistojen pitää olla hyvin harkittua eikä ne saa tapahtua esimerkiksi yhden vuorossa olevan poliisimiehen päätöksellä.

– Erävalvontaan pitää saada resursseja ja metsästäjiä pitää kyetä kannustamaan omavalvontaan myös suden kohdalla.

– Poronhoitoalueelle tulee perustaa suurpetoneuvottelukunta, jonka kokoonpano on kattava. Mukana tulee olla myös luonnonsuojelun edustajia. Lapin liitto voisi toimia neuvottelukunnan koordinaattorina.

– Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn on satsattava. Kotieläinten suojaksi on rakennettava sähköistettyjä suoja-aitoja.

– Petovahinkojen korvaamista täytyy kehittää edelleen mm. miettimällä reviiripohjaisen petokorvausjärjestelmän käyttöönottoa, jolloin susia alueellaan suvaitsevat paliskunnat hyötyisivät taloudellisesti.

– Tarvitaan asiallista ja monipuolista susitiedotusta. Sudet ovat osa suomalaista luontoa!

– Suden (ja ahman) siirtämisestä pois riistalajeista pitää aloittaa keskustelu > metsästyslain piiristä luonnonsuojelulain piiriin. Susiasiat tulee siirtää MMM:ltä ympäristöministeriölle, koska MMM:llä ei ole ollut aitoa kiinnostusta susiasian aktiiviseen hoitoon.

2 kommenttia artikkeliin ”Esityksiä Suomen susipolitiikkaan”

  1. Porotalous ja susipolitiikka ei sovi kauhean hyvin yhteen koska porot pakenee susia.reviirikorvaus on kaunis ajatus joka ei helposti toimi koska mm.Sudet ja muut maa pedot vaeltavat paliskuntien rajalta toiselle.Kuka saisi silloin korvauksen?

    Lisäksi mikään ei korvaa menetettyä elinkeinoa,kieltä (porotöissä puhutaan paljon saamea tunturilapissa) ja lisäksi mielestäni olisi sangen nöyryyttävää laittaa saamelaiskylät joiden elän rytmi kulkee tänä päivänäkin porojen mukaan laitettaisiin turistien naurettavaksi.
    Mika Flötin mukaan esim Soklin kaivos projektti voitaisiin vain ja ainoastaan estää jos saamme pysymään porot alueella Ja jos saamme Kemin saamelaiset ILO sopimukseen mukaan.Soklissa liikkuu miljardit eurot ja hanke tuhoaisi mm. alueella olevan sotajoen täysin ja pilaisi täysin mm luttojoen.

    Poronhoito itsestään ei auheta mitään mitä luonto ei voi ikään kuin myöhemmin korvata (vaikka o.k jäkälä kasvaa myöhemmin) mutta kaivokset, uraani aiheuttavat aivan oman luokkansa hävikin.

    Suosittelisin punnitsevan ja miettivän ketä vastaan hyökätä ja kenenkanssa tehdä yhteistyötä.

    Susi nyt ei valitettavasti kuulu poronhoito alueelle. Ennemmän ekologista haittaa olen kuulut aiheutuvan esim vähäisestä määrästä hirvistä kuin susista. vaikka itselläni ole susi eikä ahmoja mitään vastaan niin mielestäni on kohtuutonta että susien nojalla saamme aikaan uudet vainot pohjosessa. Hävetköön luonto-liiton Susi ryhmä kun jo entuudestaan sorrettuja pitää sortaa!!!

  2. Tämä on ihan hyvä. Susia tarvitaan Suomen luontoon enemmän. Susi on hieno eläin ja sellaset ihmiset kes sitä vihaa, en ymmärrä heitä.

Kommentointi on suljettu.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa