Esityksiä Suomen susipolitiikkaan

Kävin perjantaina (1.6.) Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän kokouksessa eduskunnassa esittelemässä Luonto-Liiton näkemyksiä Suomen susipolitiikkaan.

Ohessa kokouksessa jakamani muistio.

ASIA: Suomen susipolitiikka

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-165 yksilöä. Susikanta on romahtanut muutaman vuoden aikana: kannasta on kadonnut noin sata sutta olosuhteissa, joissa suden saaliin määrän ja muiden elinolojen mukaisesti Suomen susikannan olisi pitänyt kasvaa.

Suurimpana syynä pidetään susiin kohdistuvaa salametsästystä. 

Lisäksi uutena ongelmana on, että poliisilain mukainen lupakäytäntö on poukkoilevaa. Pääsääntöisesti poliisit antavat liian herkästi tappolupia epämääräisillä perusteilla.

Seuraavaan Suomen sudenhoitosuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2012 MMM:n toimesta. Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnolla se, että Suomessa susikanta-asioissa on epäonnistuttu ja parannuksia tarvitaan.

Luonto-Liitto esittää:

– Luonto-Liiton susiryhmä vaatii kaikkien metsästyslain mukaisten sudenkaatolupien jäädyttämistä lajin vähälukuisuuden vuoksi. Selvästi ongelmallisten yksilöiden mahdollisten poistojen pitää olla hyvin harkittua eikä ne saa tapahtua esimerkiksi yhden vuorossa olevan poliisimiehen päätöksellä.

– Erävalvontaan pitää saada resursseja ja metsästäjiä pitää kyetä kannustamaan omavalvontaan myös suden kohdalla.

– Poronhoitoalueelle tulee perustaa suurpetoneuvottelukunta, jonka kokoonpano on kattava. Mukana tulee olla myös luonnonsuojelun edustajia. Lapin liitto voisi toimia neuvottelukunnan koordinaattorina.

– Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn on satsattava. Kotieläinten suojaksi on rakennettava sähköistettyjä suoja-aitoja.

– Petovahinkojen korvaamista täytyy kehittää edelleen mm. miettimällä reviiripohjaisen petokorvausjärjestelmän käyttöönottoa, jolloin susia alueellaan suvaitsevat paliskunnat hyötyisivät taloudellisesti.

– Tarvitaan asiallista ja monipuolista susitiedotusta. Sudet ovat osa suomalaista luontoa!

– Suden (ja ahman) siirtämisestä pois riistalajeista pitää aloittaa keskustelu > metsästyslain piiristä luonnonsuojelulain piiriin. Susiasiat tulee siirtää MMM:ltä ympäristöministeriölle, koska MMM:llä ei ole ollut aitoa kiinnostusta susiasian aktiiviseen hoitoon.

2 kommenttia artikkeliin ”Esityksiä Suomen susipolitiikkaan”

  1. Porotalous ja susipolitiikka ei sovi kauhean hyvin yhteen koska porot pakenee susia.reviirikorvaus on kaunis ajatus joka ei helposti toimi koska mm.Sudet ja muut maa pedot vaeltavat paliskuntien rajalta toiselle.Kuka saisi silloin korvauksen?

    Lisäksi mikään ei korvaa menetettyä elinkeinoa,kieltä (porotöissä puhutaan paljon saamea tunturilapissa) ja lisäksi mielestäni olisi sangen nöyryyttävää laittaa saamelaiskylät joiden elän rytmi kulkee tänä päivänäkin porojen mukaan laitettaisiin turistien naurettavaksi.
    Mika Flötin mukaan esim Soklin kaivos projektti voitaisiin vain ja ainoastaan estää jos saamme pysymään porot alueella Ja jos saamme Kemin saamelaiset ILO sopimukseen mukaan.Soklissa liikkuu miljardit eurot ja hanke tuhoaisi mm. alueella olevan sotajoen täysin ja pilaisi täysin mm luttojoen.

    Poronhoito itsestään ei auheta mitään mitä luonto ei voi ikään kuin myöhemmin korvata (vaikka o.k jäkälä kasvaa myöhemmin) mutta kaivokset, uraani aiheuttavat aivan oman luokkansa hävikin.

    Suosittelisin punnitsevan ja miettivän ketä vastaan hyökätä ja kenenkanssa tehdä yhteistyötä.

    Susi nyt ei valitettavasti kuulu poronhoito alueelle. Ennemmän ekologista haittaa olen kuulut aiheutuvan esim vähäisestä määrästä hirvistä kuin susista. vaikka itselläni ole susi eikä ahmoja mitään vastaan niin mielestäni on kohtuutonta että susien nojalla saamme aikaan uudet vainot pohjosessa. Hävetköön luonto-liiton Susi ryhmä kun jo entuudestaan sorrettuja pitää sortaa!!!

  2. Tämä on ihan hyvä. Susia tarvitaan Suomen luontoon enemmän. Susi on hieno eläin ja sellaset ihmiset kes sitä vihaa, en ymmärrä heitä.

Kommentointi on suljettu.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍