Esityksiä Suomen susipolitiikkaan

Kävin perjantaina (1.6.) Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän kokouksessa eduskunnassa esittelemässä Luonto-Liiton näkemyksiä Suomen susipolitiikkaan.

Ohessa kokouksessa jakamani muistio.

ASIA: Suomen susipolitiikka

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-165 yksilöä. Susikanta on romahtanut muutaman vuoden aikana: kannasta on kadonnut noin sata sutta olosuhteissa, joissa suden saaliin määrän ja muiden elinolojen mukaisesti Suomen susikannan olisi pitänyt kasvaa.

Suurimpana syynä pidetään susiin kohdistuvaa salametsästystä. 

Lisäksi uutena ongelmana on, että poliisilain mukainen lupakäytäntö on poukkoilevaa. Pääsääntöisesti poliisit antavat liian herkästi tappolupia epämääräisillä perusteilla.

Seuraavaan Suomen sudenhoitosuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2012 MMM:n toimesta. Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnolla se, että Suomessa susikanta-asioissa on epäonnistuttu ja parannuksia tarvitaan.

Luonto-Liitto esittää:

– Luonto-Liiton susiryhmä vaatii kaikkien metsästyslain mukaisten sudenkaatolupien jäädyttämistä lajin vähälukuisuuden vuoksi. Selvästi ongelmallisten yksilöiden mahdollisten poistojen pitää olla hyvin harkittua eikä ne saa tapahtua esimerkiksi yhden vuorossa olevan poliisimiehen päätöksellä.

– Erävalvontaan pitää saada resursseja ja metsästäjiä pitää kyetä kannustamaan omavalvontaan myös suden kohdalla.

– Poronhoitoalueelle tulee perustaa suurpetoneuvottelukunta, jonka kokoonpano on kattava. Mukana tulee olla myös luonnonsuojelun edustajia. Lapin liitto voisi toimia neuvottelukunnan koordinaattorina.

– Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn on satsattava. Kotieläinten suojaksi on rakennettava sähköistettyjä suoja-aitoja.

– Petovahinkojen korvaamista täytyy kehittää edelleen mm. miettimällä reviiripohjaisen petokorvausjärjestelmän käyttöönottoa, jolloin susia alueellaan suvaitsevat paliskunnat hyötyisivät taloudellisesti.

– Tarvitaan asiallista ja monipuolista susitiedotusta. Sudet ovat osa suomalaista luontoa!

– Suden (ja ahman) siirtämisestä pois riistalajeista pitää aloittaa keskustelu > metsästyslain piiristä luonnonsuojelulain piiriin. Susiasiat tulee siirtää MMM:ltä ympäristöministeriölle, koska MMM:llä ei ole ollut aitoa kiinnostusta susiasian aktiiviseen hoitoon.

2 kommenttia artikkeliin ”Esityksiä Suomen susipolitiikkaan”

  1. Porotalous ja susipolitiikka ei sovi kauhean hyvin yhteen koska porot pakenee susia.reviirikorvaus on kaunis ajatus joka ei helposti toimi koska mm.Sudet ja muut maa pedot vaeltavat paliskuntien rajalta toiselle.Kuka saisi silloin korvauksen?

    Lisäksi mikään ei korvaa menetettyä elinkeinoa,kieltä (porotöissä puhutaan paljon saamea tunturilapissa) ja lisäksi mielestäni olisi sangen nöyryyttävää laittaa saamelaiskylät joiden elän rytmi kulkee tänä päivänäkin porojen mukaan laitettaisiin turistien naurettavaksi.
    Mika Flötin mukaan esim Soklin kaivos projektti voitaisiin vain ja ainoastaan estää jos saamme pysymään porot alueella Ja jos saamme Kemin saamelaiset ILO sopimukseen mukaan.Soklissa liikkuu miljardit eurot ja hanke tuhoaisi mm. alueella olevan sotajoen täysin ja pilaisi täysin mm luttojoen.

    Poronhoito itsestään ei auheta mitään mitä luonto ei voi ikään kuin myöhemmin korvata (vaikka o.k jäkälä kasvaa myöhemmin) mutta kaivokset, uraani aiheuttavat aivan oman luokkansa hävikin.

    Suosittelisin punnitsevan ja miettivän ketä vastaan hyökätä ja kenenkanssa tehdä yhteistyötä.

    Susi nyt ei valitettavasti kuulu poronhoito alueelle. Ennemmän ekologista haittaa olen kuulut aiheutuvan esim vähäisestä määrästä hirvistä kuin susista. vaikka itselläni ole susi eikä ahmoja mitään vastaan niin mielestäni on kohtuutonta että susien nojalla saamme aikaan uudet vainot pohjosessa. Hävetköön luonto-liiton Susi ryhmä kun jo entuudestaan sorrettuja pitää sortaa!!!

  2. Tämä on ihan hyvä. Susia tarvitaan Suomen luontoon enemmän. Susi on hieno eläin ja sellaset ihmiset kes sitä vihaa, en ymmärrä heitä.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.