Esityksiä Suomen susipolitiikkaan

Kävin perjantaina (1.6.) Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän kokouksessa eduskunnassa esittelemässä Luonto-Liiton näkemyksiä Suomen susipolitiikkaan.

Ohessa kokouksessa jakamani muistio.

ASIA: Suomen susipolitiikka

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-165 yksilöä. Susikanta on romahtanut muutaman vuoden aikana: kannasta on kadonnut noin sata sutta olosuhteissa, joissa suden saaliin määrän ja muiden elinolojen mukaisesti Suomen susikannan olisi pitänyt kasvaa.

Suurimpana syynä pidetään susiin kohdistuvaa salametsästystä. 

Lisäksi uutena ongelmana on, että poliisilain mukainen lupakäytäntö on poukkoilevaa. Pääsääntöisesti poliisit antavat liian herkästi tappolupia epämääräisillä perusteilla.

Seuraavaan Suomen sudenhoitosuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2012 MMM:n toimesta. Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnolla se, että Suomessa susikanta-asioissa on epäonnistuttu ja parannuksia tarvitaan.

Luonto-Liitto esittää:

– Luonto-Liiton susiryhmä vaatii kaikkien metsästyslain mukaisten sudenkaatolupien jäädyttämistä lajin vähälukuisuuden vuoksi. Selvästi ongelmallisten yksilöiden mahdollisten poistojen pitää olla hyvin harkittua eikä ne saa tapahtua esimerkiksi yhden vuorossa olevan poliisimiehen päätöksellä.

– Erävalvontaan pitää saada resursseja ja metsästäjiä pitää kyetä kannustamaan omavalvontaan myös suden kohdalla.

– Poronhoitoalueelle tulee perustaa suurpetoneuvottelukunta, jonka kokoonpano on kattava. Mukana tulee olla myös luonnonsuojelun edustajia. Lapin liitto voisi toimia neuvottelukunnan koordinaattorina.

– Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn on satsattava. Kotieläinten suojaksi on rakennettava sähköistettyjä suoja-aitoja.

– Petovahinkojen korvaamista täytyy kehittää edelleen mm. miettimällä reviiripohjaisen petokorvausjärjestelmän käyttöönottoa, jolloin susia alueellaan suvaitsevat paliskunnat hyötyisivät taloudellisesti.

– Tarvitaan asiallista ja monipuolista susitiedotusta. Sudet ovat osa suomalaista luontoa!

– Suden (ja ahman) siirtämisestä pois riistalajeista pitää aloittaa keskustelu > metsästyslain piiristä luonnonsuojelulain piiriin. Susiasiat tulee siirtää MMM:ltä ympäristöministeriölle, koska MMM:llä ei ole ollut aitoa kiinnostusta susiasian aktiiviseen hoitoon.

2 kommenttia artikkeliin ”Esityksiä Suomen susipolitiikkaan”

  1. Porotalous ja susipolitiikka ei sovi kauhean hyvin yhteen koska porot pakenee susia.reviirikorvaus on kaunis ajatus joka ei helposti toimi koska mm.Sudet ja muut maa pedot vaeltavat paliskuntien rajalta toiselle.Kuka saisi silloin korvauksen?

    Lisäksi mikään ei korvaa menetettyä elinkeinoa,kieltä (porotöissä puhutaan paljon saamea tunturilapissa) ja lisäksi mielestäni olisi sangen nöyryyttävää laittaa saamelaiskylät joiden elän rytmi kulkee tänä päivänäkin porojen mukaan laitettaisiin turistien naurettavaksi.
    Mika Flötin mukaan esim Soklin kaivos projektti voitaisiin vain ja ainoastaan estää jos saamme pysymään porot alueella Ja jos saamme Kemin saamelaiset ILO sopimukseen mukaan.Soklissa liikkuu miljardit eurot ja hanke tuhoaisi mm. alueella olevan sotajoen täysin ja pilaisi täysin mm luttojoen.

    Poronhoito itsestään ei auheta mitään mitä luonto ei voi ikään kuin myöhemmin korvata (vaikka o.k jäkälä kasvaa myöhemmin) mutta kaivokset, uraani aiheuttavat aivan oman luokkansa hävikin.

    Suosittelisin punnitsevan ja miettivän ketä vastaan hyökätä ja kenenkanssa tehdä yhteistyötä.

    Susi nyt ei valitettavasti kuulu poronhoito alueelle. Ennemmän ekologista haittaa olen kuulut aiheutuvan esim vähäisestä määrästä hirvistä kuin susista. vaikka itselläni ole susi eikä ahmoja mitään vastaan niin mielestäni on kohtuutonta että susien nojalla saamme aikaan uudet vainot pohjosessa. Hävetköön luonto-liiton Susi ryhmä kun jo entuudestaan sorrettuja pitää sortaa!!!

  2. Tämä on ihan hyvä. Susia tarvitaan Suomen luontoon enemmän. Susi on hieno eläin ja sellaset ihmiset kes sitä vihaa, en ymmärrä heitä.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli