Juoksutesti ja sen tulokset

Kävin hiljattain Helsingin Urheilulääkäriasemalla juoksutestissä. Olin saanut testin joululahjaksi Annukalta.

Testissä mitattiin kaikki mahdollinen maksimikestävyydestä ja hengityskaasuista veren maitohappopitoisuuteen. kuntoluokitukseni on testin mukaan erittäin hyvä eli 6,3/7 (luokitustaulukko Shvartz & Reibold, 1990, ks. esim. täältä lisää). Peruskestävyysalue on kunnossa. Parannusta kannattaisi lähteä hakemaan erityisesti vauhti- ja maksimikestävyysalueilta.

Juoksutesti antoi realistisen kuvan kuntotasostani. Testin mukaan maksimaalinen hapenottokykyni oli 50,3 ml/kg/min. Peruskestävyysvauhti (aerobinen kynnys) on 5:27 min/km (syke 147), vauhtikestävyys (anaerobinen kynnys) 4:34 min/km (syke 169) ja maksimikestävyysvauhti 3:45 min/km (syke 185). Näillä tuloksilla Maraton pitäisi mennä aikaan 3:30. Tulokset vastaavat erinomaisen hyvin myös omia tuntemuksia juoksulenkeiltä.

Mielenkiintoista on se, että muutama vuosi sitten Vierumäellä tehty kuntotesti (kuntopyörällä poljettuna) antoi täysin toisenlaisen kuvan kunnostani. Tuolloin maksimaaliseksi hapenottokyvyksi (VO2 max) mitattiin 62 ml/kg/min. Cooperin testissä olen juossut 3050 metriä. Tämän mukaan  VO2 max olisi noin 56-57 ml/kg/min. Erikoista, että testeissä voi olla näin paljon eroja.

Samalla tuli tehtyä perusteellinen (urheilu)lääkärintarkastus. Minulta ei ole koskaan aiemmin arvioitu keuhkojen hengityskapasiteettia, hengityskaasuja, sydänkäyriä, eri ruumiinosien lihasmassaa tai monia muita juttuja, joita mitattiin. Suosittelen testiä todella lämpimästi kaikille liikuntaa harrastaville!

Testi lääkärintarkastuksineen maksaa noin 250 euroa. Palvelu oli henkilökohtaista ja aivan erinomaista.

Mielenkiintoisen lisän testiin toi se, että liikuntafysiologi Jyrki Aho laski minulle erikseen juoksuni aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Normaalilla juoksuvauhdillani (5:27/km eli 11km/h) aiheutan noin 20,25 g/km CO2-päästöt (vrt. esim. tavallisen auton päästöt noin 150 g/km) kun lepotilassa päästöni ovat noin 20g/tunti.

Mikäli juoksen vuodessa noin 2500 km, ovat ylimääräiset CO2-päästöni juoksun takia noin 50 kg CO2. Tämä vastaa noin 338 km (150 g/km) autolla ajoa. Vertailun vuoksi Suomalaisen keskimääräiset päästöt vuodessa ovat 13,88 tonnia ja edestakainen Brysselin lento aiheuttaa Atmosfairin mukaan noin 860 kg päästöt.

Alla olevassa taulukossa on Jyrki Ahon tekemä laskelma omista CO2-päästöistäni eri juoksuvauhdeilla. Laskenta perustuu siihen, että ideaalitilassa 1 mol kaasua on 22,4 l ja 1 mol hiilidioksidia on 44 g.

Ohessa on vielä näyte testaustiedoista. Tämän lisäksi sain sivukaupalla erilaisia mittaustuloksia ja taustatietoja kehon koostumuksestani. Otan mielelläni vastaan palautetta tai vaikka vinkkejä juoksuharjoituksista, joita kannattaisi tältä pohjalta tehdä.

 

6 kommenttia artikkeliin ”Juoksutesti ja sen tulokset”

  1. Hyvässä kunnossa vaikutat olevan!

    Haluaisin huomauttaa tuosta CO2-laskennasta, että olisi varmaan syytä laskea mukaan se, että juostessa kulutetut kalorit joutuu korvaamaan syömällä enemmän.

    Kulutetut kalorit voidaan laskea karkeasti: paino kiloissa x juostut kilometrit, mikä tarkoittaa 60kg painoiselle vuodessa 2500km juoksevalle tyypille suurin piirtein 150 000kcal.

    Ylimääräisen ravinnon hiilidioksidipäästöt tietysti riippuvat siitä, mitä syö ja juo.

  2. Luin jostain julkaisusta pyöräilyn aihuttamasta hiilijalanjäljestä. En muista enää lukua, mutta pettymykseksini se oli melko suuri. Oli mahdollisesti niin, että jalanjälki oli vain vähän pienempi kuin linja-autolla matkustettaessa , saattoipa olla niinkin, että hiilijalanjälki oli suurempi kuin linja-autolla. Toki asia riippuu siitä kuinka täynnä linja-auto on. Epäilen kuitenkin, että pyöräilyn hiilijalanjälki oli laskettu liiaan suureksi. tai linja-autolla matkusamisen hiiljalanjälki liian pieneksi.

    Omalla lihasvoimalla liikkumisen hiilijalanjäljen laskemisessa on kaiketi kohtalaisen helppoa arvioida hengityksen tihentymisen aiheuttama hiilidioksidin lisääntyminen. Ongelmana on energiatarpeen lisääntymisen aiheuttama hiilijalanjäljen lisääntyminen.
    Tietenkin urheiluvälineiden valmistuskin aiheuttaa päästöjä.

    • Kiitos kommentista Antero!

      Eri liikuntamuotojen luonnonvarojen kulutusta (ei siis pelkkä hiilijalanjälki) on selvitetty täällä:
      http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/kotimips/liikuntamipsraportti.pdf

      Ympäristön kannalta suurimmat kuormat ovat lämmitettävissä/jäähdytettävissä halleissa (esim. uimahalli, jäähallii) tapahtuvat kuntoilu, jonne vielä usein tullaan yksityisautolla. Pyöräilyn luonnonvarojen kulutus saattaa sellaisissa tilanteissa näyttää suurelta, jossa erillisen pyöräkaistan rakentaminen lasketaan mukaan. Hiilijalanjälke mitattaessa pyöräily on kuitenkin keskivertobussia ilmastoystävällisempi.

      Parhain terveisin
      -Leo

      • Olen muuten itse huomannut tuon saman, että eri testit antavat huomattavasti eri lukemia vo2max arvoille. Juoksemalla tehtävät testit antavat ainakin itselleni alhaisempia vo2max arvoja kuin muilla tavoilla tehtävät testit. Erot eri testien tuloksien välillä voivat olla jopa 15%.

        Itse harrastan vain juoksemista en pyöräile ollenkaan, joten sekään ei selitä asiaa, että lihaksisto on tottunut pyöräilemään ja saa sen takia paremman tuloksen pyöräily testissä.

        • Kiitos kommentista Jarkko! Tosi hyvä pointti. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mikä selittää noita huomattavia eroja.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.