Viikkopäiväkirja 44 (31.10.-6.11.2011)

Maanantai: Aamulla julkaisin ekoisin vapaapäivästä kertovan blogikirjoituksen. Aamun ohjelmaan kuului käynti vauvan kanssa neuvolassa. Yhteiskunta pitää hyvin huolen omistaan. Tämän jälkeen päätimme käydä spontaanisti teellä Kahvila Kapusiinissä. Samaan paikkaan olivat sattumalta tulleet myös Maija, Johanna ja Vilja. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni viimeistelin Keskon sivuille kirjoituksen: Vastuuta ei voi ulkoistaa. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin läpi avoimet asiat työharjoittelijan kanssa, kirjoitin tekstin ViNOn onnellisuusyhteiskunta -sivuille sekä luin ja kirjoitin sähköposteja. Illalla kävin vauvan ja vaunujen kanssa juoksemassa.

Lue lisää

Keskon vastuullisuusblogissa: Vastuuta ei voi ulkoistaa

Teksti on alunperin julkaistu 2.11.2011 Keskon vastuullisuus-sivuston Näkökulma-kirjoituksena.

Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotanto ovat mahdollisia, mikäli kaikki eri osapuolet ryhtyvät toimiin.

Kenellä on sitten vastuu ryhtyä toimiin? Jos vastuu on kaikilla, se ei ole kenelläkään.

Tällä hetkellä ihmiset odottavat, että hallinto asettaa lainsäädännön kautta eri toimijoille kestävät pelisäännöt. Hallinto taas odottaa markkinoiden ratkaisua. Ja markkinoilla toimivat yritykset puolestaan vetoavat siihen, että asiakkaat ja sijoittajat eli ihmiset ratkaisevat sen, miten toimitaan. Seurauksena on vastuun ulkoistamisen kehä, jossa kukaan ei tee yhtään mitään.

Lue lisää

Helsingin ympäristöpalkinto Dodon kaupunkiviljelytoiminnalle

Minulla oli ilo osallistua Helsingin Kaupungin Viikin ympäristötalon avajaisiin torstaina (3.11.). Kyseessä on siis Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitila.

Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös kaupungin vuoden 2011 ympäristöpalkinto Dodon kaupunkiviljelytoiminnalle.

Meillä on omassa taloyhtiössäkin ollut oma viljelylaari, jonka antimista olemme nauttineet nyt kahtena kesänä.

Oheisessa videossa Dodon Pinja Sipari miten ympäristöpalkinto voitettiin.

Lue lisää

Järjestelypäivä Luonto-Liiton toimistolla: Kuvat ja viisi pikavinkkiä

Pidimme keskiviikkona (2.11.) Luonto-Liiton toimistolla järjestelypäivän.

Käytännössä pistimme yleisiä paikkoja ja omia huoneita kuntoon sekä laitoimme kierrätykseen tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

Tavaraa kertyikin reilusti. Viereisen kuvan lisäksi papereita ja vanhoja julkaisuja päätyi paperinkeräykseen laatikkokaupalla ja muuta roinaa roskikseen neljän jätesäkin verran. Nyt on tehty hyvä pohjatyö joulusiivousta varten.

Tässä vielä viisi pikavinkkiä järjestelypäivän järjestäjälle:

Lue lisää

Ekoisi – osa 24: Vauva ei muuta kaikkea

Aika usein sanotaan, että lapsen saaminen muuttaa koko elämän.

Tähän liittyen sain palautetta maanantaina julkaisemaani kirjoitukseen vauvan vapaapäivästä.

Palautteessa muistutettiin, että vanhemmuus ei ole perhelomailua. Todettiin, että vauva muuttaa lähestulkoon kaiken pienen lapsen hoidon ollessa ympärivuorokautista työtä vähintään kahdelle ihmiselle.

Vaikka elämä vauvan myötä muuttuukin, niin väitän, että muutos ei ole niin dramaattinen kuin usein annetaan ymmärtää.

Lue lisää

7 miljardia: Mitä tehdä?

Maailman väkiluvun arvioitiin maanantaina (31.10.) ylittävän 7 miljardin rajan.

Kun itse synnyin lokakuussa 1974, maailman väkiluku oli juuri ylittänyt 4 miljardin.

Millaiseen maailmaan mahtavat kasvaa näinä päivinä syntyneet lapset?

WWF:n mukaan planeettamme väestö elää pahasti velaksi, sillä vuodessa ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin jo 28.9.2011. Tuosta päivästä lähtien ihmiskunta on kuluttanut luonnonvaroja ja päästänyt ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy koko vuoden aikana tuottamaan ja sitomaan.

Lue lisää

Ekoisi – osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!

Vietimme lauantaina (29.10.) perheen yhteistä vapaapäivää. Edellinen yritys ei mennyt ihan putkeen, joten parantaminen ei ollut vaikeaa – varsinkin nyt, kun luvassa oli rauhallinen lauantai.

Ohessa vapaapäivä (vuorokausi) tunnista tuntiin ja alla vuorokausi vielä lukuina:

Aamuyö:
– klo 2.00 Vauva herää. Annukka imettää, vaihtaa kestovaipan ja pissattaa vauvan.
– klo 3.00 Vauva nukahtaa uudestaan.
– klo 5.30 Vauva herää. Annukka imettää ja vaihtaa kestovaipan.
– klo 6.15 Vauva nukahtaa uudestaan.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 43 (24.-30.10.2011)

Maanantai: Aamulla nukuin pitkään, hoidin vauvan pyykin ja muita kotiaskareita. Lisäksi kävin läpi sähköposteja ja kommentoin Vauva-lehteen tulevaa haastattelua ekovanhemmuudesta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kartoitin ilmanvaihdon tilannetta. Lounaalla kävimme Martta-ravintolassa. Suosittelen lämpimästi! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin YK:n päivän tilaisuudessa ja pidimme palaveria Sieppo-lehden kehittämisestä. Illalla Maria tuli kylään ja toi mukanaan herkullista thai-ruokaa.

Lue lisää

Vegaaniseksuaalisuus

Viime lauantaina (22.10.) Mari Perankoski totesi YleLeaks-ohjelmassa seuraavaa:

”Mä olin just lounaalla Luonto-Liiton Leo Straniuksen kanssa ja hän selitti mulle aivan pokkana, että hän ei ole homo eikä hetero vaan vegaaniseksuaali. Eli harrastaa sitä kaikkein kauneinta asiaa vain muiden vegaanien kanssa. En mä tiedä. Noin kai siinä sitten käy kun syö enemmän tofua kuin piparia.”

Itse en muista/tiedä käyneeni lounaalla Marin kanssa, mutta vegaaniseksuaaliksi toki tunnustaudun.

Lue lisää

Miten maailma loppuu?

Luin Jussi Viitalan ja Atena Kustannuksen Miten maailma loppuu? -kirjan. Teosta voi lämpimästi suositella kaikille, paitsi heikkohermoisille ja maailman uhkakuvista ahdistuville.

Viitala käy kirjassaan läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita. Uhkia aiheuttavat tietysti luonnolliset prosessit ja toisaalta ihmisen oma toiminta.

Maailman loppu voi tulla monella tapaa:

Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin