Michael Lettenmeier: Liikennepolitiikka(a) raiteille

Vieraskynäblogissa Michael Lettenmeier Pari viikkoa sitten sattui Saksassa paha junaonnettomuus. Henkilö- ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa tuhoisin seurauksin. Onnettomuudessa kuoli melkein saman verran ihmisiä kuin joka päivä kuolee Saksan tieliikenteessä. Onnettomuusrataosuudella ei ollut vielä automaattista jarrutusjärjestelmää päin punaista ajaville junille. Onnettomuus oli seuraus nykyisen liikennepolitiikan virheistä. Tieverkon laajentamiseen investoidaan edelleen huimat summat ja rautateiden kehittämisessä painotetaan yksittäisiä suurnopeusratoja. Olemassa olevan tie- ja rataverkon ylläpito jää uudisrakentamisen jalkoihin. Suomen liikennepolitiikassa on samanlaisia … Lue lisää

Juokseminen pakkasessa

Aamulla (18.2.) mittari näytti Helsingin Käpylässä -25 astetta. Voiko näin kovassa pakkasessa enää käydä juoksemassa tai pyöräillä? Kyllä voi. Kunhan huomioi kolme asiaa: kannattaa välttää (1) kovia tai (2) liian pitkiä harjoituksia sekä (3) pukeutua sään mukaan. Kovemmilla pakkasilla askel pitää hyvin verrattuna loska-, jää- tai lumimossokeleihin. Tietysti pakkaskestävyys on yksilöllistä, mutta hyvä asia on se, että siihen voi pikkuhiljaa totutella. Juoksija-lehden mukaan (1/2011) kehon rasittaminen eri lämpötiloissa (kuumassa tai … Lue lisää

Järjestöjohtamisen haasteet

Olin keskiviikkona (16.2.) puhumassa OK-opintokeskuksen koulutustilaisuudessa järjestöjohtamisen haasteista. Järjestöjohtamisen haasteena on esimerkiksi ihmisten motivointi sekä toimiminen vapaaehtoisten ja ammattilaisten rajapinnassa. Myös toimintaympäristön muutos – esimerkiksi verkon merkityksen korostuminen, hallitsemattomuuden kasvu ja ihmisten sitoutumisen löystyminen asettaa omat haasteensa järjestöjohtajalle. Ohessa esittelemäni viisi ratkaisun avainta järjestöjohtamisen haasteisiin: – Ajanhallinta – Päätöksenteko – Rikastava vuorovaikutus – Palautteen antaminen – Epäonnistuminen Tarkemmin kustakin aiheesta oheisessa koulutusmateriaalissa sekä ”Hyvä johtaminen” -kirjoitussarjasta Ok opintokeskus-järjestöjohtamisen haasteet-stranius-16022011 View … Lue lisää

Sukupolvien Suomi, Terike Haapoja ja Toisten puolue

Osallistuin pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään keskustelutilaisuuteen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Politiikan haasteena on varmistaa eri sukupolvien näkökulmat päätöksenteossa. Seminaarin aluksi katsoimme Ditte Uljaksen tuottaman videokoosteen lasten näkemyksistä aiheeseen. Lasten Suomessa on mm. lunta, vuodenaikoja, kavereita sekä kaikki hyvin ja kaikilla hyvä mieli. Ei yhtään hullumpia tavoitteita. Taiteilija Terike Haapoja on pyrkinyt Toisten puolue -projektissa tavoittamaan sitä, miten politiikassa voitaisiin antaa ääni myös niille, jotka eivät voi omasta puolestaan puhua. Näitä ryhmiä … Lue lisää

Janne Björklund: Euroopan energiatulevaisuus nojaa yhä vahvemmin uusiutuvaan

Vieraskynäblogissa Janne Björklund Juuri ilmestynyt Euroopan tuulivoimayhdistyksen tilasto kertoo, että aurinkosähkön läpimurto EU:ssa tapahtui viime vuonna. Aurinkosähkön osuus uudesta sähköntuotantokapasiteetista 2,5 -kertaistui viime vuonna ohittaen jopa tuulivoiman. Uusiutuvan osuus uudesta kapasiteetista on noussut tasaisesti jo 10 vuotta. Kehityksen jatkuessa samaan tapaan voidaan arvioida, että vuonna 2020 EU:n uudesta valmistuvasta sähköntuotantokapasiteetista on uusiutuvaa energiaa lähemmäs 100%. Energiantuotantomuodoilla on monia ominaisuuksia kuten hiilijalanjälki, tuotantoketjun ympäristöystävällisyys, raaka-aineiden käyttö, luvitus, rakentamisaika ja tuotantohinta. Tuotantohinnalla(eli … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 3: Kohtuullisuus

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Tämän kirjoituksen teemana on kohtuullisuus. Professori Tim Jackson on kuvannut yhden aikamme kiperimmistä haasteista seuraavasti: Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin ongelma on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle. Tätäkö oikeasti haluamme? Seuraavassa kolme ajatusta kohtuullisuudesta: 1. Ihmisten hyvinvointia pitää … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 6 (7.-13.2.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja vierailin Vantaalla Tikkurissa kokoustamassa yhdestä tulevasta lahjoituskampanjasta. Päivä jatkui Allianssin hallituksen kokouksella ja Luonto-Liiton toimistokokouksella. Toimistokokouksessa alustin aiheesta ”myönteinen ei”. Iltapäivällä lähdin Turkuun, jossa olin puhumassa ilmastonmuutoksesta ja palmuöljyn haasteista. Välissä näpyttelin sähköposteja sen minkä kerkesin. Huomasin myös, että ympäristöpolitiikan alumni-tarinani oli julkaistu. Teksti paljastaa, kuinka päädyin aikanaan lukemaan Tampereen yliopistoon ympäristöpolitiikkaa ja mitä sitten tapahtui: Spatikka: Ympäristöpolitiikan opiskelijasta ympäristöpäälliköksi ja Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Tiistai: Kävin … Lue lisää

Mitä on Kestävä kasvu?

Osallistuin aamupäivällä (10.2.) pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään OECD Round Table -keskustelutilaisuuteen. Aiheena oli kestävä kasvu ja mukana pääministerin lisäksi oli keskustelemassa myös OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría ja muuta porukkaa. Gurrían puheenvuoro löytyy täältä. Tilaisuuden anti jäi hiukan vaisuksi. Kiinnostavimman puheenvuoron käytti Anthony Cox. Planeetan rajat ovat tulleet vastaan, ympäristölle haitalisia tukia pitää poistaa sekä ympäristöveroja lisätä ja keskittyä ympäristöystävälliseen kasvuun. Lisätietoja OECD:n kuvioista löytyy täältä. Ylivoimaisesti kiinnostavimmat kommentit aiheeseen sain … Lue lisää

Helsingin Vihreiden vaaliohjelma ja Jukka Relader

Helsingin Vihreät julkaisivat tiistaina (8.2.) vaaliohjelman tuleviin eduskuntavaaleihin. Vaaliohjelma löytyy täältä. Samalla julkistettiin myös viimeinen ehdokas – Jukka Relander. Oma ehdokkuuteni julkistettiin jo viikko sitten: Ilmastovaikuttajat Leo Stranius ja Pasi Toiviainen vihreiden ehdokkaiksi Helsingin Vihreiden vaaliohjelman tärkeimmät teemat ovat: – Vihreä talous luo työtä ja kestävää hyvinvointia – Luonto ja ilmasto tarvitsevat puolustajaa – Yhdessä heikoimpien puolella – Kaupunkilaisten ääni kuuluviin – Globaalia vastuuta ja turvallisuutta – Hyvinvoiva Helsinki oikeudenmukaisessa … Lue lisää

William Ury ja Myönteinen ei

Luin hiljattain William Uryn kirjan Myönteinen ei. Suosittelen teosta lämpimästi kaikille, jotka painivat lukemattomien erilaisten pyyntöjen ja odotusten keskellä. Aika usein haasteena meille monelle on se, että emme osaa sanoa ei. Tämä voi johtua monestakin eri syystä: Meillä on heikko itsetunto ja haluamme miellyttää muita, olemme liian velvollisuuden tuntoisia, emme uskalla kieltäytyä toisen pyynnöstä tai yksinkertaisesti emme tiedä, mitä haluamme tehdä ja teemme vain sitä, mitä muut meiltä pyytävät. Miten … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa