Viikkopäiväkirja 38 (19.-26.9.2011)

Maanantai: Hoidin aamulla kotiaskareita ja kävin juoksemassa. Tämän jälkeen olikin aika antaa vauvalle ja Annukalle suukko sekä lähteä kahden viikon isyysvapaan jälkeen töihin Luonto-Liiton toimistolle. Aamupäivällä vaihdoin ihmisten kanssa kuulumisia ja kokosin vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa. Lounaan ja viikoittaisen toimistokokouksen jälkeen iltapäivä vierähti tulevaa hallituksen kokousta ja siihen liittyvää materiaalia valmistellessa. Pyöräiltyäni kotiin pidimme vielä Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinkokouksen, jossa kävimme läpi tulevan perjantain hallituksen kokouksen esityslistan. Illalla kävin läpi sähköposteja.

Lue lisää

Työmatkapyöräilyn iloja

Työmatkapyöräillessä tulee havaittua mitä mielenkiintoisempia asioita. Tänään (23.9.2011)  aamulla Käpylästä Pasilan läpi keskustaan pyöräillessäni, joku oli jättänyt rikkinäisen  sängyn ja kasan roskia keskelle kevyen liikenteen väylää (kuvassa). Olisi varmasti ollut kansalaisvelvollisuus jäädä siivoamaan paikkaa tai ilmoittaa asiasta johonkin. En kuitenkaan keksinyt ketään, kenelle soittaa, eikä itsellänikään ollut aikaa jäädä paikan päälle hommiin. Näin ollen toimin kuten kaikki muutkin sillä hetkellä paikan ohi kulkeneet. Jatkoin matkaa. Mitä olisi pitänyt tehdä? Suosittelen … Lue lisää

Rikkidirektiivi: Ympäristö- ja terveys vastaan teollisuuden kilpailukyky

Euroopan parlamentti käsittelee laivojen rikkipäästödirektiiviä. Komissio antoi ehdotuksensa elokuun lopulla.

Kesän ja alkusyksyn mittaan on saatu kuulla teollisuuden valitusta aiheesta.
Tänään aamulenkillä ollessani radiouutisissa nostettiin jälleen esiin Elinkeinoelämän keskusliiton kriittinen suhtautuminen päästöjen rajoittamiseen.

Suomen hallituksen mielestä rikkipäästöjen vähentäminen laivaliikenteessä on kannatettava tapana vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja kustannustehokkaasti. Hyvä! Ympäristöministeriön tiedotteessa (15.9.2011) todetaan seuraavaa:

Lue lisää

Vetoomus: Susikannan alamäki pysäytettävä

Suomessa elää viimeisimmän Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vain noin 135-145 sutta.

Susi on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Kanta on ollut laskussa useamman vuoden ajan, mihin tärkeimpänä syynä on rikollinen salametsästys.

Luonto-Liiton susiryhmä on kerännyt yhdessä kosmetiikkayhtiö Lush Finlandin kanssa yli 4000 nimeä vetoomukseen, joka sisältää seuraavat vaatimukset:

Lue lisää

Hannele Luukkainen: Eläinsuojelijan näkemys koirien rescue -toimintaan

Vieraskynäblogissa Hannele ”Hanu” Luukkainen

Suomeen tuodaan tätä nykyä vuosittain noin pari tuhatta rescue –koiraa lähinnä Etelä- ja Itä-Euroopan maista.

Jokainen koira – myös löytökoira toivoo itselleen kunnollista ja rakastavaa kotia. Kotia, joka olisi juuri hänelle sopiva.

Eläinsuojeluyhdistysten ja rescue –järjestöjen tehtävänä on paitsi toteuttaa tämä toive, myös yksi yhteinen tavoite: vähentää löytökoirien määrää.

Lue lisää

Ekoisi – osa 15: Miksi lapsia?

Ympäristönäkökulmasta on perusteltua kysyä, kannattaako lapsia hankkia lainkaan. Tätä minulta on usein myös kysytty.

Ensinnäkin lisääntyvä väestö kuluttaa jatkuvasti enemmän (liikaa) luonnonvaroja sekä toisekseen syvenevän ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon riivaama tulevaisuus ei lupaa lapsillemme välttämättä kovin hyvää.

Lasten hankkimista pidetään kuitenkin yhtenä ihmisenä olemisen perustehtävistä. Lasten ajatellaan olevan onnellisuuden ja hyvän elämän edellytys. Näin ei kuitenkaan ole – ainakaan tämän Tilastokeskuksen artikkelin mukaan: Kyllä se siitä – ajan myötä.

Lue lisää

Ekoisin viikkopäiväkirja 37 (12.-18.9.2011)

Vauva-arjen myötä viikkopäiväkirja näyttää vähän toisenlaiselta kuin yleensä.

Maanantai: Kävin aamupäivällä juoksemassa 18 kilometrin lenkin Vanhankaupungin ympäri. Tämän jälkeen tein pasta-tofu-kikherne-tomaatti -lounaan. Myös yläkerran Jukka ja Pii liittyivät ruokaseuraan. Iltapäivällä vietin laatuaikaa vauvan kanssa Annukan käydessä kaupungilla asioilla ja hammaslääkärissä. Illalla lueskelin kirjoja ja värkkäsimme lastenvaunujen kanssa.

Lue lisää

Ekoisi – osa 14: Päivä isyysvapaata

Olen ollut nyt kaksi viikkoa isyysvapaalla.

Maanantaina on aika palata taas töihin ja Luonto-Liiton toimistolle.

Millainen isyysvapaa on oikein ollut? Ohessa esimerkki eiliseltä:

Torstai 15.9.2011

klo 8.30 Aamun rutiinit
Yöllä vauva on perhepedissä herännyt neljä kertaa syömään pitkän kaavan mukaan. Aamulla nousen ylös klo 8.30 hoitamaan rutiineja. Vaihdan vauvan vaipan sekä pissatan ja kakatan häntä. Vessahätäviestintä toimii yllättävän hyvin. Syötön aikana järjestän Annukalle aamukahvin ja -puuron, nostan astianpesukoneesta astiat, laitan edellisen vuorokauden harsot ja kestovaipat pesukoneeseen sekä taittelen kuivuneet harsot valmiiksi.

Lue lisää

Ekoisi – osa 13: Vessahätäviestintä

Ensimmäisen viikon aikana olen harjoitellut vauvan kanssa mm. vessahätäviestintää.

Viestintä on tässä vaiheessa ehkä liian hienostunut sana. Pikemminkin homma on mennyt niin, että juuri ennen ruokailuja tai niiden jälkeen, kun olen tarkistanut kestovaipan tilanteen, olen samalla hötkytellyt vauvaa lavuaarin yllä ja hokenut pisspiss.

Onnistumisprosentti on ollut hämmästyttävän hyvä. Parhaimmillaan vauva on tehnyt neljä pissaa ja yhden kakan lavuaariin peräkkäin ilman yhdenkään vaipan sotkeutumista.

Lue lisää

Harri Lammi: Kiinan kysymykset ovat meidän kysymyksiämme

Vieraskynäblogissa Harri Lammi

Lähtiessäni keväällä Kiinaan valitsin mukaani kaksi matkalaukkua tarvikkeita. Pakatessani tajusin, että suuri osa tavaroistani oli itse asiassa palaamassa tuotantomaahansa, kotiin.

Vaikka vertaaminen Kiinaan on monelle suomalaiselle tekosyy olla murehtimatta henkilökohtaista kulutustaan, tavaroidemme ja niiden ympäristövaikutuksien kautta moni meistä on jo elänyt eri puolilla Kiinaa.

Kun tilannetta katsoo täältä Pekingistä käsin, on selvää, että Kiina ei kelpaa tekosyyksi.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa