Ekoisin viikkopäiväkirja 37 (12.-18.9.2011)

Vauva-arjen myötä viikkopäiväkirja näyttää vähän toisenlaiselta kuin yleensä.

Maanantai: Kävin aamupäivällä juoksemassa 18 kilometrin lenkin Vanhankaupungin ympäri. Tämän jälkeen tein pasta-tofu-kikherne-tomaatti -lounaan. Myös yläkerran Jukka ja Pii liittyivät ruokaseuraan. Iltapäivällä vietin laatuaikaa vauvan kanssa Annukan käydessä kaupungilla asioilla ja hammaslääkärissä. Illalla lueskelin kirjoja ja värkkäsimme lastenvaunujen kanssa.

Tiistai: Aamulla nukuin pitkään. Vauvan myötä yöt ovat venyneet todella pitkiksi. Nukkuminen aloitetaan klo 22 jälkeen ja ylös sängystä päästään vasta klo 8-10 aikoihin seuraavana aamuna. Välissä on tietysti useita yöheräämisiä. Iltapäivällä vastailimme Annukan kanssa molemmat yhdelle tutkijalle suomalaisia ympäristöjärjestöjä koskeviin kysymyksiin. Myöhemmin Minna, Niklas ja Vilja tulivat kylään tuoden mukanaan ihastuttavan seuran lisäksi myös ruokaherkkuja.

Keskiviikko: Kävin aamulla juoksemassa ja hoidin isyysvapaaseen ja vauva-arkeen liittyviä rutiineja, kuten astioiden- ja pyykinpesua, harsojen taittelua sekä siivousta. Kaikkein parasta on toistaiseksi ollut vessahätäviestinnän onnistuminen. Alkuillasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle johtamaan puhetta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin yhdistyksen kokoukseen. Kotiin palasin ruokakaupan kautta.

Torstai: Hoidin aamurutiineja, kävin juoksemassa ja lähdimme ensimmäistä kertaa vauvan kanssa kaupungille. Iltapäivällä Meri kävi kylässä ja tein hiukan työhommia. Seikkaperäisen kuvauksen päivästäni isyysvapaalla voi lukea täältä: Ekoisi – osa 14: Päivä isyysvapaata.

Perjantai: Aamulla vietin vauvan kanssa kahdestaan jälleen muutaman tunnin Annukan ollessa hammaslääkärissä. Tämän jälkeen siivosin. Iltapäivällä kävimme neuvolassa. Samalla kokeilimme ensimmäistä kertaa lastenvaunuja. Paluumatkalla poikkesimme ruokakauppaan ja jäimme juttelemaan hetkeksi samoilla kulmilla asuvan Katrin kanssa. Myöhemmin hain Pasilasta kovalevyn, jolle Reetta oli polttanut kaikki CD-levyni palkkioksi siitä, että hän itse sai pitää ne varsinaiset levyt. Aiemmin monta metriä hyllytilaa vieneet levyni mahtuvat nyt kämmenen kokoiselle kovalevylle.

Lauantai: Kävin aamulla juoksemassa. Tämän jälkeen Annukan vanhemmat, sisko ja hänen poikaystävänsä tulivat kylään – tuoden mukanaan kassillisen omenoita ja pähkinöitä sekä 50 litraa soijamaitoa. Myöhemmin päivällä he lähtivät kävelylle vauvan kanssa ja me menimme Annukan kanssa kahdestaan syömään lounasta. Tämä oli ensimmäinen yhteinen hetki ilman vauvaa! Iltapäiväksi matkustimme Porvooseen kummilapsemme syntymäpäiville. Illan olimme kotona vauvan kanssa.

Sunnuntai: Hoidin aamulla vauva-arkeen liittyvät rutiinit. Iltapäivän aluksi kävin juoksemassa pari kertaa Vanhankaupunginlahden ympäri noin 30 km lenkin. Iltapäivällä ja illalla valmistelin vauva-arjen keskellä tulevan viikon kokouksia ja esityksiä sekä kävin Annukan kanssa hyviä keskusteluja.

Viikon aikana yhteensä 79 km juoksua ja 9 km pyöräilyä.

Edellisen viikon viikkopäiväkirjan voi lukea täältä: Ekoisin viikkopäiväkirja 36 (5.-11.9.2011)

2 kommenttia artikkeliin ”Ekoisin viikkopäiväkirja 37 (12.-18.9.2011)”

  1. Ratkaisusi CD-levyjen kanssa on varsin ihailtava. Olen itse huomannut, että vaikka ekologinen aspekti on helppo perustella monellakin elämän osa-alueella niin musiikin ja kirjallisuuden kohdalla pieni hamstraaja nostaa päätään kohdallani pahasti. En vain kykene järkiperustelemaan sähköistä tuotetta sen konkreettisen levyn/kirjan edelle 🙂

    Kuinka sen sähköisen levyn kanssa istahtaa sohvalle tutkimaan sanoituksia ja kansien grafiikkaa kuuntelun ohessa. Kuinka sähköiseen kirjaan alle-, yli- ja päälleviivataan kaikki ne tärkeät asiat jne. 🙂

    Kyllä tulevat sukupolvet nauravat kun kuulevat, että luemme eilisen päivän uutisia jotka on painettu kuolleeseen puuhun, mutta niin on raskas tunneperäinen painolasti joissakin asioissa.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.