Vaalikoneet avoimiksi

Osallistuin (2.2.) eduskunnassa järjestettävään MTV3:n TalviAreena-keskusteluun. Aiheena oli vaalikoneet ja sosiaalinen media vaaleissa.

Vaalikoneiden suosio on jatkuvasti kasvanut ja huomattava osa ihmisistä tekee äänetyspäätöksen vaalikoneiden perusteella. Erityisesti nuoret käyttävät vaalikoneita sujuvasti oman ehdokkaansa löytämiseksi.

Olen itse tehnyt viime syksynä oikeusministeriölle selvityksen verkkovaikuttamisesta.

Digitaalinen kuilu kasvaa nopeasti. Joidenkin tutkimusten mukaan verkko muokkaa jopa ihmisen biologista perustaa ja kykyä hahmottaa todellisuutta. Jatkossa voidaan yhä selvemmin erottaa digikansalaiset (digital natives) ja digimaahanmuuttajat (digital immigrants). Kyse on siitä, että verkkovaikuttamiseen kiinni kasvaneiden nuorten on helpompi omaksua uusia verkkovaikuttamisen tapoja kuin vanhempien sukupolvien.

Sähköpostikin tuntuu jo liian vanhanaikaiselta. Miksi kannattaisi lähettää sähköpostia kun ei voi olla varma, että toinen on juuri silloin siellä ottamassa viestin vastaan? Paljon järkevämpää on käyttää esimerkiksi sosiaalisen median pikaviestipalveluita. Vastauksen saa heti. Entä miten tässä jatkuvassa muutosprosessissa varmistetaan digimaahanmuuttajien kotoutus?

Verkkovaikuttamisen potentiaali on huomattava. Kyse ei ole niinkään siitä, kuten Mikael Jungner paneelikeskustelussa osuvasti sanoi, että puolueet tai järjestöt voisivat mennä sosiaaliseen mediaan ja huutaa näkemyksensä siellä kaikelle kansalle. Kyse on siitä, että ihmisillä on matalampi kynnys osallistua ja vaikuttaa siihen, mitä eri tahot tekevät. Tämä haastaa perinteiset päätöksentekorakenteet. Näin voidaan hyödyntää joukkoäly, joka verkossa liikkuu. Ihmiset taas saavat suoran ja inhimillisen kontaktin päätöksentekijään tai puolueeseen.

Yksittäinen ihminen ei tarvitse avukseen enää järjestörakenteita tai puolueita. Kuka tahansa voi saada asiansa esille, mikäli sille on vain muuten tarpeeksi laajaa kaikupohjaa yhteiskunnassa. Tämä mullistaa maailman.

Mitä taas tulee vaalikoneisiin, tulisi ne tehdä sellaiseksi, että kaikki kysymykset ja ehdokkaiden vastaukset olisivat avointa dataa, esimerkiksi cc-lisensoitu ja koneluettavissa. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi kolme seuraavaa asiaa:

1. Kysymykset ja vastaukset olisi mahdollista analysoida laajemmin myös jälkikäteen.
2. Voitaisiin tehdä vaalikoneita yhdistäviä meta-vaalikoneita.
3. Voitaisiin kerätä ehdokkaiden ja puolueiden vastaukset arkistoon niin, että näitä voitaisiin verrata sitten todellisiin toimiin.

Toistaiseksi kaikki isot vaalikoneet (esim. YLE, Helsingin Sanomat, MTV3) ovat suljettuja. Kuka vaalikonetoimijoista avaa pelin ja vie demokratian uudelle tasolle?