Lentoliikenteen loppu – junaliikenteen alku

Finncomm ilmoitti maanantaina (2.8.) lopettavansa lentoliikenteen Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään. Hyvä, sillä lentäminen on ympäristön kannalta kaikkein haitallisin liikkumismuoto. Lyhyempiä mantereen tai maiden sisäisiä lentoja ei välttämättä tarvittaisi lainkaan, jos junayhteydet toimisivat kunnolla.

Junalla pääsee. Kuva: VR

Valtion tuoreessa budjettiesityksessä Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien ylläpitoon ja investointeihin ollaan osoittamassa 2,7 miljoonaa euroa. Nyt nämä rahat voi laittaa kyseisten kaupunkin kevyen- ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä rataverkon parannustöihin.

On ollut surullista seurata, kuinka liikenneministeri Anu Vehviläinen on peräänkuuluttanut valtion tukitoimia kannattamattomille reiteille. Vanhan maailman sijaan kannattaisi katsoa tulevaisuuteen ja puhua parempien junayhteyksien puolesta.

Kotimaan lentoreittien tilalle tarvitaan nopeammat, tiheämmin kulkevat ja halvemmat junayhteydet. VR:n hinnoittelua voisi kehittää esimerkiksi siten, että viimeisiä vapaita junapaikkoja myytäisiin alennuksella. Lisäksi tulisi panostaa lähiliikenneyhteyksiin. Kannattamattomien lentoreittien ja lentokenttien tukemisen voisi lopettaa kokonaan.

Junalla matkustaminen on lentämiseen verrattuna ympäristöystävällinen tapa liikkua. Junalla pääsee myös suoraan ydinkeskustaan ja matkan aikana voi tehdä melkein mitä tahansa rentoutumisen ja työskentelyn välillä – toisin kuin lentokoneessa.

3 kommenttia artikkeliin ”Lentoliikenteen loppu – junaliikenteen alku”

  1. Suomen sisäisessä lentoliikenteessä on sellainen hauska piirre, että peruskoulun matematiikan pyöristyssäännöillä laskettuna kotimaan matkoilla ei matkusteta ollenkaan lentokoneella vaan ainoastaan lentokoneelle! Reilusti yli 50% matka-ajasta menee siis molemmissa päissä siirtymiin kentälle ja odotteluun kentällä. Se itse lentomatka vie sitten reilusti alle puolet matka-ajasta.

    Suomen sisäisessä junaliikenteessä ei tosiaan samaa ongelmaa ole juna-asemien paremman sijainnin vuoksi. Junalla voi ihan oikeasti matkustaa ja se tylsä junalle matkustaminen pyöristyy merkityksettömäksi.

  2. Tosiaan, junalla pääsisi yhtä nopeasti, kun vaan vähän parannettaisiin reittejä. Porin ja Tampereen välillä pitäisi ainakin kerran päivässä olla sellainen yhteys, joka ei pysähtyisi missään, ja siitä suora vaihtoyhteys ilman odotteluja Helsinkiin menevään suoraan Pendolinoon. Ja avot, ollaan Helsingin keskustassa!
    Markun pointti on myös erinomainen. Mutta kun se on vaan niin paljon hienompaa ökyillä käyttäen taksia ja lentokonetta, jos työnantaja tai asiakkaat maksaa…;)

  3. Lentämistä tukisi raideyhteyden liittäminen ainakin Vantaan lentokentän yhteyteen. Matka-aika ja helppous päästä kaupungin keskustaan muuttuisi kertaheitolla.

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.